Terveydenhuollon maksujen korotuksesta kärsivät eniten pienituloiset

Terveyspalvelujen käyttäjien maksuosuuden nousu 90-luvulla tuntui rankimmin pienituloisten suomalaisten kukkaroissa.

Kansalaisen oma lääkeopas jälleen uusittu

Lääketietokeskuksen ja Otavan yhteistyönä julkaisemasta Lääkeoppaasta on ilmestynyt nyt seitsemäs painos. Kirjassa esitellään lähes 1 500 lääkevalmistetta vaikutustapoineen, haittavaikutuksineen ja muine käytännön ohjeineen.

Lääkkeiden sähköisessä kaupassa vielä ongelmia Tulli ja Lääkelaitos joutuvat viikoittain selvittämään ulkomaisten pakettien sisältöä

Lääkkeiden sähköisen kaupan odotetaan murtavan monopoleja ja parantavan suomalaisenkin kuluttajan asemaa. Vaikka kauppa on vielä lapsenkengissä, on jo nyt törmätty ongelmiin: toimitusajat venyvät, eivätkä pilleritkään ole aina asianmukaisia.

Ulla Järvi

Aki Lindén vetäytyy liiton valtuuskuntaehdokkuudesta

Lääkäriliiton valtuuskuntavaaleissa ehdokkaana oleva Aki Lindén vetäytyy ehdokkuudesta, koska häntä esitetään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajan virkaan. Sairaanhoitopiirin hallitus nimesi Lindénin ehdokkaakseen viime tiistaina.

HYKS:n sydänkirurgin varoitus nurin hallinto-oikeudessa

Helsingin hallinto-oikeus on kumonnut lainvastaisina HYKS-kuntayhtymän hallituksen päätökset, joilla sydänkirurgi Lasse Heikkilälle annettiin kirjallinen varoitus.

Kimmo Tarvainen on vuoden 2000 Nuori Lääkäri

Vuoden Nuori Lääkäri vuodelle 2000 on valittu. Nuori Lääkäri -lehden ja lääkeyritys Aventis Pharman valintatoimikunta päätti luovuttaa palkinnon, 50 000 mk, jyväskyläläiselle terveyskeskuslääkärille Kimmo Tarvaiselle. Valinta julkistettiin Itä-Suomen Lääketiedepäivien pääjuhlan yhteydessä 20.9.2000 Kuopiossa.

Takaisin ohjekirjeaikaan?

1970-80-luvun terveydenhuollostamme voi liioittelematta sanoa, että tuolloin ainakin ns. marssijärjestys oli selvä: eduskunta sääti tietenkin lait ja ministeriö sorvaili tarpeelliset asetukset. Tämän lisäksi silloinen lääkintöhallitus pani osaltaan jakeluun ohjekirjeitä ongelmakohtina pitämistään asioista. Koko terveydenhuollon kattava suunnittelujärjestelmä kytki valtionapujen kautta miljardibudjettejakin pyörittävät kunnat ja sairaalayhtymät ruotuun siivoojan vakanssin perustamisluvan tarkkuudella. Tämä tiukka ohjausjärjestelmä purettiin kuitenkin viime vuosikymmenellä suuren periaatteellisen yksimielisyyden vallitessa. Valtiontuet, joiden määrä ja sen myötä merkitys ovat koko ajan vähentyneet, maksetaan nyt kunnan asukkaiden ikärakenteen, sairastavuustietojen ja eräiden muiden seikkojen perusteella. Lääkintöhallituksen lopettamisen myötä hävisivät myös sen ohjekirjeet. Valtion tehtävät terveydenhuollossa siirtyivät kunnille ja muu hallinto suurimmilta osiltaan informaatio-ohjauksen aikakauteen.

Taito Pekkarinen

Åter till centralstyrning?

Utan överdrift kan om vår hälso- och sjukvård på 1970- och 1980-talet sägas, att åtminstone marschordningen på den tiden var klar: riksdagen stiftade lagarna och ministeriet svarvade till nödiga förordningar. Dessutom distribuerade den dåvarande medicinalstyrelsen skriftliga anvisningar om vårdfunktioner som ansågs problematiska. En heltäckande planering i vården knöt genom statsbidragssystemet kommuner och sjukhusförbund till den gemensamma fållan med en noggrannhet som sträckte sig till tillåtelse att anställa städpersonal även i kommuner med miljardbudgeter. Den strama styrningen upplöstes i endräkt under 90-talet. Statsbidragens omfattning och betydelse har hela tiden minskat och de betalas numera ut enligt en formel som beaktar kommuninvånarnas åldersstruktur, sjuklighet och vissa andra faktorer. Då medicinalstyrelsen drogs in upphörde även de skriftliga anvisningarna. Statens uppgifter i hälso- och sjukvården överfördes till kommunerna och den övriga administrationen gick i stort sett över till informationsstyrningens tidevarv.

Taito Pekkarinen

Työterveyshuoltoyksiköissä valmiuksia selvittää myös työkyvyttömyyttä

Työkykyä ylläpitävästä toiminnasta kehittyi 1990-luvun kuluessa yksi työterveyshuollon keskeinen lakisääteinen tehtävä. Siihen sisältyy työntekijöiden työssä selviytymisen seurantaa. Tämän työkyvyn arvioinnin ohessa suurella osalla sairaanhoitopalveluja tuottavista työterveyshuoltoyksiköistä on halua ja mahdollisuuksia tarvittaessa selvittää työssä käyvien työkyvyttömyyttä eläkevakuutusta varten. Siihen on yllättävän paljon valmiutta myös yksiköillä, joiden työterveyshuoltosopimukset sisältävät ainoastaan ehkäisevää toimintaa.

Lauri Virta, Jorma Järvisalo, Arto Laine

Bentsodiatsepiini- ja alkoholitoleranssi - kliinisiä näkökohtia

Säännöllisen bentsodiatsepiinihoidon on katsottu voivan johtaa terapeuttisen vaikutuksen heikkenemiseen sekä annoksen suurentamisen tarpeeseen. Kliinisin kokein tätä on tutkittu yllättävän vähän, mutta tuolloin on terapeuttisen tehon havaittu säilyvän sangen hyvin pitkienkin hoitojen aikana. Hoidon haittavaikutuksia selvemmin vähentävän toleranssi-ilmiön taustalta löytyy erilaisia muutoksia aivojen G

Marja Mattila-Evenden