Från medicinsk rätt till hälso- och sjukvårdens lagstiftning

Världsorganisationen för medicinsk rätt, The World Association for Medical Law (WAML), grundades år 1967 i syfte att skärpa diskussionen om medicinsk rätt, att försöka finna för människorna användbara lösningar på svårlösta frågor inom området, främja forskning om läkarvetenskap och problem som emanerar ur forskning inom närliggande områden samt att handha frågor som överhuvudtaget är förknippade med läkarvetenskap eller hälso- och sjukvård. När föreningen grundades var medicinsk rätt en beteckning som speglade debatten vid ifrågavarande tidpunkt.

Paula Kokkonen

Traumaattisen selkäydinvaurion taustasyyt - entäpä primaaripreventio!

Suomessa saa tapaturmaisesti vaikean selkäydinvaurion vuosittain noin 55 henkilöä. Eniten selkäydinvaurioita tulee liikenneonnettomuuksien, kaatumisen ja liukastumisen sekä sukeltamisen seurauksena. Vammautuneiden kokonaismäärä on pysynyt melko pitkään lähes muuttumattomana. Suhteellisesti eniten on lisäystä tapahtunut pyöräilytapaturmissa. Uusimpana ryhmänä on 1990-luvulla tullut moottorikelkkaonnettomuuksissa loukkaantuneet. Selkäydinvaurioon johtanut tapaturma on aina pulmallinen sekä yksilön että yhteisön kannalta. Yhdenkin tällaisen tapaturman estäminen on arvokasta.

Hannu Alaranta, Kirsi Valtonen, Antti Dahlberg, Eija Ahoniemi

Huulikohju

Ei purtu ole tämä huuli,

Jukka Suhonen

Kroonisen lymfaattisen leukemian erotusdiagnostiikka

Kroonisilla leukeemisilla lymfoproliferatiivisilla sairauksilla tarkoitetaan pahanlaatuisia veritauteja, joissa lymfosyyttejä kertyy potilaan luuytimeen, imukudokseen ja vereen. Valtaosa näistä taudeista on B-lymfosyyttien klonaalisia proliferaatioita ja niistä tavallisin on krooninen lymfaattinen leukemia, KLL. T-lymfosyyttien ja luonnollisten tappaja- eli NK-solujen leukeemiset sairaudet ovat harvinaisia.

Tarja-Terttu Pelliniemi

Ihokoepala - milloin, mistä ja miten

Useimmissa ihotaudeissa varma diagnoosi edellyttää ihottuman histopatologista tutkimusta. Koepala otetaan yleensä keskeltä hyvin kehittynyttä ihomuutosta atraumaattisesti palaa vahingoittamatta. Immunologisissa ihotaudeissa tarvitaan myös immunofluoresenssitutkimus, joka tehdään jääleikkeestä. Hyvä lähete on ensiarvoisen tärkeä, sillä kliiniset tiedot vaikuttavat patologin arvioon. Koepala olisi hyvä lähettää ihotauteihin perehtyneen patologin tutkittavaksi.

Arja-Leena Kariniemi

Lasten masennusoireinen käytöshäiriö

Lapsi viestii käyttäytymisellään pahaa oloaan. Masennusoireisen käytöshäiriön muodostumiseen vaikuttavat perinnölliset tekijät, mutta myös perheen sisäisillä vuorovaikutussuhteilla sekä ympäristöllä on merkityksensä. Käytöshäiriöinen lapsi koetaan usein pahana ja tottelemattomana. Murrosiässä häiriö voi johtaa epäsosiaalisuuteen, lisääntyneeseen alkoholin ja huumeiden käyttöön sekä suurentuneeseen itsemurhariskiin. Masennusoireisen käytöshäiriön hoito on vaikeaa ja vaatii useiden tahojen yhteisiä ponnisteluja, mutta pitkällä aikavälillä hoito koituu sekä yksilön että yhteiskunnan hyödyksi.

Tarja Ukura, Hanna Ebeling, Sirkka-Liisa Linna

Kaikukardiografia nopeuttaa subakuutin eteisvärinän kardioversiota

Jos eteisvärinän tai eteislepatuksen epäillään kestäneen yli 2 vrk, on potilaalle aloitettava antikoagulanttihoito, joka on pidettävä vähintään 3 viikkoa hoitotasolla ennen kardioversiota. Toinen vielä vakiintumaton käytäntö on sydämen kaikututkimus ruokatorven kautta: jos tutkimuksessa ei havaita sydämen sisällä hyytymiä, voidaan kardioversio tehdä välittömästi hepariinihoidon aikana ja jatkaa kuukauden ajan antikoagulanttihoitoa. Lundilaiset kollegat raportoivat kokemuksensa 242 potilaan hoidosta.

Juhani Airaksinen

Atenololi vahvoilla uniapnea-potilaan verenpaineen hoidossa?

Ruotsissa tehtiin tutkimus, jossa verrattiin kaksoissokkoasetelmassa kerta-annoksin päivässä annettua atenololia (50 mg), amlodipiinia (5 mg), enalapriilia (20 mg), hydroklooritiatsidia (25 mg) ja losartaania (50 mg) 40:n obstruktiivista uniapneaa sairastavan potilaan verenpaineen hoidossa. Hoitojakso kullakin lääkkeellä kesti 6 viikkoa, ja välillä oli 3 viikon wash-out-jakso. Seurannassa käytettiin tavanomaisen verenpaineen mittaamisen lisäksi myös paineen pitkäaikaisrekisteröintiä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tupakointi ja kolesteroli saattavat nopeuttaa aorttaläpänkin ahtautumista

Degeneratiivinen aorttaläppästenoosi yleistyy väestön ikääntyessä. Aorttaläpän ahtautumisnopeuteen vaikuttavia tekijöitä ei juurikaan tunneta, mutta potilaat kyselevät usein, voivatko he itse vaikuttaa mitenkään taudinkulkuun. Toistettujen kaikututkimusten perusteella näyttää siltä, että korkea kolesterolitaso ja tupakointi kiihdyttävät aorttaläpänkin ahtautumisnopeutta. Tämän varsin pieneen aineistoon perustuvan tutkimustuloksen valossa on mahdollista, että elämäntapamuutoksilla voidaan vaikuttaa tämänkin sairauden etenemiseen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Kemoreseptorien herkistyminen uniapneapotilaan verenpaineen nousun taustalla

Espanjalaistutkijat raportoivat perifeerisen kemosensitiviteetin vaikuttavan obstruktiiviseen uniapneaan liittyvään verenpaineen nousuun. 24 uniapneapotilasta ja 11 verrokkia tutkittiin mittaamalla vaste hypoksiseen stimulaatioon. Uniapneapotilailla, jotka jaettiin verenpaineen esiintymistavan mukaan kolmeen ryhmään, oli selvästi havaittavissa kemoreseptorien herkkyyden yhteyttä apneaindeksiin. Niin ikään havaittiin selvä yhteys yön aikana lisääntyneen adrenaliinin erityksen ja verenpaineen välillä. Havainto on kiinnostava mm. ajatellen uniapneaan liittyvän verenpaineen hoitovaihtoehtoja.

Hannu Puolijoki