20914 osumaa

Lasten kurkunpäätulehdusten uusiutuminen on yleistä

Sisarusten ja vanhempien sairastama kurkunpäätulehdus on merkittävin riskitekijä lasten kurkunpäätulehdukselle ja sen uusiutumiselle. Kurkunpäätulehduksen uusiutuminen on erittäin tavallista. Alle 6 kuukauden ikäisillä lapsilla ilmatiehyttulehduksen taudinkuva on epävakaa ensimmäisten 5 oirepäivän aikana. Kuume, matala happisaturaatioarvo ja respiratory syncytial -virusinfektio ennustavat osastohoidon ja invasiivisten toimenpiteiden tarvetta ilmatiehyttulehduksen yhteydessä.

Hannele Pruikkonen

TT vai rasituskoe sepelvaltimotautiepäilyn selvittelyyn?

Tietokonetomografia (TT) on selvästi tarkin kajoamaton menetelmä sepelvaltimotaudin diagnostiikassa. Sillä voidaan todeta lievätkin muutokset, jotka eivät aiheuta sydänlihasiskemiaa. Laaja satunnaistettu tutkimus osoittaa kuitenkin, ettei menetelmän suuntaamaton käyttö ole potilaan ennusteen kannalta rintakivun syyn perinteisiä tutkimusmenetelmiä parempi.

Juhani Airaksinen

Paraneeko Crohnin tauti puukolla vai kolonoskoopilla?

Crohnin tauti on gastroenterologille ja gastrokirurgille hankala vastustaja. Sen etiologia on vieläkin tuntematon, diagnostinen viive on pitkä, potilaan oireet ovat usein epämääräisiä ja hoitokin hankalaa. Nykyään suoliston Crohnin tauti jää useimmiten kiinni kuvantamistutkimuksissa, endoskopiassa tai appendektomialeikkauksessa, jossa kirurgi toteaa tulehtuneen segmentin ileum terminalessa. Potilaat tarvitsevat kirurgia myös diagnoosin jälkeen, sillä tauti uusii usein toisaalla suolistossa jopa 70 %:lla ja silloin päädytään uuteen resektioon. Uusiutumisen riski on erityisen suuri tupakoitsijoilla, perforoivassa tautimuodossa ja potilailla, joiden suolta on aiemmin jo leikattu. Voidaanko Crohnin taudin uusiutumaa ehkäistä optimoimalla liitännäishoito ja nimenomaan endoskopiaseuranta kirurgisen hoidon jälkeen ottamalla huomioon potilaan riskitekijät?

Hannu Paajanen

Julkaisut liioittelevat masennuslääkkeiden tehoa ahdistuneisuushäiriöihin

Aiemmin on osoitettu, että tieteellisissä lehdissä julkaistut tutkimukset ovat yliarvioineet masennuslääkkeiden tehoa masennukseen keskimäärin 30 %. Ilmiötä on selitetty kolmella mekanismilla: 1) julkaisuharha - positiivisia tuloksia julkaistaan todennäköisemmin kuin negatiivisia, 2) raportointiharha - ainoastaan tutkimuksen positiiviset tulokset raportoidaan, ja 3) tulosten kaunisteleminen - negatiivisia tuloksia väitetään jossakin kohtaa artikkelia positiivisiksi.

Tero Taiminen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030