Leikkauksen alla lopettaneet pysyvät paremmin irti tupakasta

Tupakointi lisää leikkauksiin liittyviä komplikaatioita ja myös kuolleisuutta sekä sairaalahoidon jälkeisiä kustannuksia. Savuttomana leikkaukseen pitäisi olla vakiintunut toimintapa Suomessakin, mutta vain harvat sairaanhoitopiirit tekevät systemaattista työtä asian eteen. Nyt tulee uutta näyttöä asian tärkeydestä.

Heikki Ekroos

Uudet lääkkeet pidentävät myeloomapotilaiden elinaikaa

Autologinen kantasolujen siirto on vakiinnuttanut asemansa myelooman hoidossa. Sitä käytetään rutiinimaisesti taudin ensilinjan hoidossa, mutta myös myöhemmin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin taudin ensilinjan hoidossa autologisen kantasolujen siirron saaneiden myeloomapotilaiden elinaikaan vaikuttavia tekijöitä.

Maria Salminen, Tommi Kauko, Mervi Putkonen, Marjut Kauppila, Urpu Salmenniemi, Tommi Salmi, Maija Itälä-Remes, Kari Remes

Iltavirkut ovat alttiita monille sairauksille

Ihmisen sisäisen kellon tutkimus on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä.

Ilona Merikanto, Timo Partonen, Tuuli Lahti

Kiveksen kiertymä - kiireellä hoitoon

Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus- ja nuoruusiässä. Sen esiintymishuiput ovat ensimmäisen elinvuoden ja etenkin kuukauden aikana sekä murrosiässä.

Eija Mäkelä

Opioidikorvaushoito Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Korvaushoito on kaikissa Pohjoismaissa kiinteä osa kansallisia huumehoitojärjestelmiä.

Jani Selin, Riikka Perälä, Kerstin Stenius, Airi Partanen, Pia Rosenqvist, Hannu Alho

Alaleuan, luusiirteen ottokohdan ja rekonstruktioalueen optimaalinen kuormitus

Väitöstutkimuksessa tutkittiin biomekaniikkaa erityyppisissä leikkauksissa. Tavoitteena on rakentaa tulevaisuudessa potilaille mittatilaustyönä erilaisista materiaaleista korjausosia käyttäen hyväksi uusinta tietoa ja tekniikkaa. Leikekuvantamista kuten Multi Detectoria ja viime aikoina kartiokeilatietokonetomografiaa (KKTT) käytettiin luumallien valmistamisessa.

Peter Bujtár

Lasten kasvun seurannan uudistaminen Suomessa

Väitöstutkimuksessa laadittiin uudet kasvukäyrät suomalaisille lapsille käyttämällä noin 72 000 lapsen kasvuaineistoa. 1983-2008 syntyneiden terveiden nykylasten havaittiin kasvavan keskimäärin pidempinä kuin aiemman noin 40 vuotta vanhan kasvukäyräaineiston lapset, jotka syntyivät 1956-1976. Poikien aikuispituus oli lisääntynyt 178,9 cm:stä 180,7 cm:iin ja tyttöjen 165,6 cm:stä 167,5 cm:iin. Lisäksi tutkimuksessa julkaistiin painoindeksiin perustuvat kasvukäyrät suomalaisille lapsille.

Antti Saari

Diabeteksen seurantamallien vertailu perusterveydenhuollossa

Tutkimus vertailee Nurmijärven ja Kouvolan diabeteksen hoitomallien tuloksia. Väestöt muistuttavat toisiaan ja diabetesta sairastavien määrät olivat lähes samanlaiset. Kouvolan diabeteksen hoito oli jo 15 vuoden ajan toiminut osana omalääkärijärjestelmää. Nurmijärvellä kaikki tyypin 1 ja komplisoituneet tyypin 2 diabetespotilaat oli yhtä pitkään keskitetty yhdelle tai kahdelle diabeteksen hoitoon perehtyneelle terveyskeskuslääkärille.

Mikko Honkasalo

Uusi lääkehoidon kohde sydäninfarktiin, perifeerisen valtimotautiin ja metaboliseen oireyhtymään

Hapenpuutteessa, kuten sydäninfarktissa, elimistössä aktivoituu hypoksiassa indusoituva transkriptiotekijä (HIF), jonka aktiivisuutta säätelevät hapesta riippuvaiset entsyymit, HIF-prolyyli 4-hydroksylaasit (HIF-P4Ht). HIF säätelee yli 300 geeniä, kuten erytropoietiinia, joiden vaikutuksesta hapen otto ja kuljetus kudoksiin lisääntyy ja kulutus vähenee.

Sara Karsikas

Allergia, infektiot ja 1 tyypin diabetes

Allergiset taudit ovat nopeasti yleistyneet kehittyneissä maissa. Samanaikaisesti myös useiden autoimmuunitautien, kuten tyypin 1 diabeteksen, esiintyvyys on lisääntynyt. Mahdollisen selityksen tarjoaa hygieniahypoteesi, jonka mukaan vähentynyt varhaislapsuuden aikainen mikrobialtistus ei riittävästi stimuloi kehittyvää immuunijärjestelmää, minkä seurauksena esiintyy lisääntyvässä määrin allergiaa ja autoimmuunitauteja.

Tapio Seiskari