Varför haltar behandlingen av hyperlipemi?

I detta nummer av Läkartidningen publiceras Saaristos, Lahtelas och Keinänen-Kiukaanniemis förtjänstfulla utredning av lipemibehandling för patienter med kranskärlssjukdomar. Budskapet i deras undersökning är tydligt: endast ungefär hälften av patienter med koronarsjukdomar får behandling enligt rekommendationer. Kvinnor får mindre behandling än män. En tredjedel av de läkemedelsbehandlade patienterna uppnår inte önskat resultat med behandlingen. Överraskande är att diabetiker behandlas sämre än andra. Rapporten ger anledning till en granskning av frågan i ett vidare perspektiv.

Jorma Viikari

Sepelvaltimotautipotilaiden lipidihäiriöiden hoidon toteutuminen

Lipidihäiriöiden hoito on tärkeää sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiossa ja lipidiarvot on pyrittävä saamaan hyvälle hoitotasolle tarvittaessa lääkkein. Selvitys avohoidon hoitokäytännöistä kuitenkin osoittaa, että lipidihäiriöiden hoito toteutui suositusten mukaisena vain runsaalla puolella sepelvaltimotautipotilaista. Naisilla suositusarvoihin päästiin harvemmin kuin miehillä, ja diabetesta sairastavia sepelvaltimotautipotilaita hoidettiin jopa huonommin kuin muita. Lipidilääkkeitä käytti vain vajaa puolet sellaisista potilaista, joilla olisi suositusten mukaan ollut perusteet siihen. Kolmasosa lipidilääkkeitä käyttävistä ei päässyt hoitotavoitteisiin.

Timo Saaristo, Jorma Lahtela, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Muistihäiriö- ja dementia-potilaan toimintakyvyn ja sairauden vaikeusasteen arviointi

Muistihäiriöitä ja dementoivia sairauksia hoidetaan ja tutkitaan niiden suuren määrän takia kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Toimintakyvyn arviointi on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan tutkimusta samoin kuin hoidon ja kuntoutuksen seurantaa. Seuraavassa esitetään perustelut standardoitujen arviointimenetelmien käytöstä muistihäiriö- ja dementiapotilaita tutkittaessa ja hoidettaessa, esitetään lyhyt katsaus käytettävissä oleviin menetelmiin ja asteikkoihin ja lopuksi esitetään asiantuntijatyöryhmän suositus Suomessa käytettäviksi asteikoiksi.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijatyöryhmä

Ortopediassa käytettäville biomateriaaleille asetettavat vaatimukset

Biomateriaalin käytettävyyttä arvioitaessa on aina otettava huomioon sen käyttökohde ja potilaan sairauteen liittyvät riskit. Suurikin riski voidaan ottaa hoidettaessa vaikeita ja henkeä uhkaavia tiloja. Tuotteiden arviointiin kuuluu aina riskianalyysi, jolla punnitaan materiaalin hyödyt ja mahdolliset haitat.

Pertti Törmälä, Seppo Santavirta, Pentti Rokkanen, Mauno Könönen, Jorma Kivilahti, Asko Anttila, Reijo Lappalainen, Riitta-Mari Tulamo, Juha Nevalainen, Yrjö T. Konttinen (Suomen Akatemian Nimeämä Huippuryhmä, Tissue Engineering And Medical, Dental And Veterinary Biomaterials)

Biomateriaalien käyttö lonkan tekonivelissä - komponenttien materiaalit Osa 1

Lonkkatekoniveliä asennetaan maailmassa vuosittain noin 800 000 potilaaseen. Tekonivelen tarkoituksena on lieventää kipua ja palauttaa nivelen normaali rakenne ja toiminta. Leikkaustekniikan, proteesien muotoilun ja käytettävien materiaalien kehittymisen myötä tekonivelten toiminta ja ennuste ovat parantuneet. Pitkäaikaisessa käytössä korostuu osissa käytettävien biomateriaalien merkitys.

Ville Waris, Pekka Waris, Seppo Santavirta, Eero Waris, Juha Nevalainen, Jan Lassus, Reijo Lappalainen, Asko Anttila, Yrjö T. Konttinen

Lyhyesti: Suojaako helikobakteeri refluksitaudilta?

Helikobakteerilla on yllättäviä piirteitä. Kaiken aiheuttamansa pahan ohella se saattaa olla myös hyväksi. Vahvistusta sen uumoillusta yhteydestä gastroesofagiaaliseen refluksitautiin tulee kanadalaistutkimuksesta. Kun helikobakteerin häätö onnistui, vuoden kuluttua 29 %:lla potilaista oli refluksitaudin oireita. Niistä, joille bakteeri vielä jäi, oli oireita vain 8 %:lla. Endoskopialla todetuissa esofagiiteissa oli samansuuntainen ero. Helikobakteeri siis voisi suojata refluksitaudilta, mutta miten? Teoriassa vähentämällä haponeritystä tai neutraloimalla happoa ureaasillaan.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Keuhkoklamydia tappaa sammakoita

Yli 90 % Afrikasta Yhdysvaltoihin tuoduista Xenopus tropicalis -lajin sammakoista kuoli yleistyneeseen infektioon. Sammakoiden maksakudoksesta löytyi elektronimikroskoopilla bakteereja sisältäviä rakkuloita, jotka muistuttivat keuhkoklamydian aiheuttamia inkluusioita. Keuhkoklamydia saatiinkin kasvamaan muutamien sammakoiden maksoista. Bakteerin identtisyys ihmisessä esiintyvän keuhkoklamydian kanssa varmistettiin ulkokalvoproteiinin geenin sekvenssin perusteella. Chlamydia pneumonie infektoi ainakin koalakarhuja ja hevosia. Sammakoiden infektioista on raportoitu aikaisemminkin. Tämä sammakkoyhteys saattaa avata täysin uusia näkymiä keuhkoklamydian ekologiaan.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Olutkin suojaa sydäntä

Viinikö vai sen alkoholi suojaa sydäntä? Tsekin tasavallassa on ihmisiä, jotka juovat alkoholinsa vain oluena, ja sikäläiset kollegat selvittivät, miten olut vaikuttaa sydänsairausriskiin. Ilmeni, että päivittäin tai lähes päivittäin olutta juovat henkilöt saavat parhaimman sekundaaripreventiivisen suojan infarktiresidiiviltä (riski raittiisiin nähden 0,38; 95 %:n luottamusväli 0,19-0,75). Viikoittainen kulutusoptimi sydäntä ajatellen oli 4-9 litraa (0,34; 0,19-0,64). Kirjoittajat eivät kommentoi oluen energiapitoisuutta, mutta toteavat, että juomien etanoli näyttää olevan ratkaiseva sydänriskiä ajatellen eikä niinkään juoman laatu.

Robert Paul

Lyhyesti: Telomeraasi - tulevaisuuden yleisrokote syöpään?

Tämä tutkimus, toistaiseksi vielä laboratorio- ja eläinkoetasolla, tarjoaa vision yleisestä syöpärokotteesta. Se perustuu telomeraasientsyymiin. Telomeeri on kromosomin pää, josta DNA:ta aina napsaistaan pätkä pois jokaisen solujakautumisen yhteydessä. Kun kaikki on viety, ei solu enää jakaannu. Syöpäsoluissa telomeraasia on paljon, ja se rakentaa aina uutta DNA:ta tilalle ja tekee solusta kuolemattoman. Työssä osoitettiin, että entsyymiä vastaan syntyi immuunivaste sekä ihmisen soluilla että hiirissä. Ainakaan hiirissä ei normaalisolujen vähäinen telomeraasi aiheuttanut autoimmuunireaktioita.

Heikki Arvilommi

Riittääkö pelkkä painantaelvytys sydämenpysähdyksen ensihoidoksi?

Nykyisin suositeltu suusta suuhun -tekohengitys painantaelvytyksen yhteydessä on suurelle osalle maallikoista (ja lääkäreistä) vaikeasti opittava ja ylläpidettävä taito. Selvitysten mukaan melkoinen osa väestöstä tuntee lisäksi vastenmielisyyttä ventovieraan kadulla makaavan henkilön suusta suuhun -elvyttämistä kohtaan. Koska jo aikaisempien kliinisten ja kokeellisten havaintojen perusteella näytti ilmeiseltä, että pelkkä keskeytymätön painantaelvytys tuottaa sepelvaltimo- ja aivoperfuusion kannalta jopa paremman tuloksen, päättivät seattlelaiset tutkijat vertailla perinteistä menetelmää pelkkään painantaelvytykseen sydämenpysähdyspotilaiden ensihoidossa. Tähän satunnaistettuun tutkimukseen osallistui 520 potilasta, ja tehon mittana käytettiin selviytymistä kotiuttamiskuntoon sairaalahoidon jälkeen.

Juhani Airaksinen