Potilas- ja tietovirrat tietoyhteiskunnassa

Sairaus- ja diagnoosikeskeinen ajattelutapamme on kahlinnut vuosikaudet potilas- ja tietovirtoja askeltamaan yhtä jalkaa terveydenhuollon kentässä. Tietoyhteiskunnan vahvistumisen myötä kahleet ovat kuitenkin alkaneet murentua. Sen seurauksena potilaat voivat vapautuneemmin etsiä vastauksia pulmiinsa niin koti- kuin ulkomaisilta asiantuntijoilta tai erilaisista tietokannoista.

Kari Harno, Teemu Paavola Ja Paul Lillrank

Patient- och informationsströmmar i informationssamhället

Ett sjukdoms- och diagnoscentrerat tänkesätt har i åratal fjättrat patient- och informationsströmmarna som tvingats hålla samma tempo inom hälso- och sjukvården. Efter hand som informationssamhället befästs har man emellertid börjat frigöra sig från dessa bojor. Som en följd av detta har fått patienterna större frihet söka lösningar på sina problem hos både inhemsk och utländsk expertis eller i olika databaser.

Kari Harno, Teemu Paavola Ja Paul Lillrank

Sydänmerkki tutuksi

Sydän- ja verisuonisairastavuus on maassamme vähentynyt rajusti viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Erityisen myönteistä kehitys on ollut keski-ikäisillä, joilla kuolleisuus on pienentynyt jopa kolmannekseen 1960-luvun lopun huippuvuosista. Sepelvaltimotauti onkin nykyisin entistä useammin ikääntyneiden ongelma, ja tyypillisin potilas on yli 75-vuotias ikäihminen, useammin nainen kuin mies. Toinen tyypillinen piirre on väestöryhmien välinen sairastavuusero; huonossa taloudellisessa tai sosiaalisessa asemassa olevia tauti kurittaa parempiosaisia useammin.

Matti Uusitupa

Rokotuskattavuus Suomessa: Vuonna 1995 syntyneiden lasten kahden ensimmäisen ikävuoden yleisen rokotusohjelman toteutuminen

Neuvolarokotusten kattavuus on edelleen erinomainen Suomessa. Kahden vuoden ikään mennessä yli 95 % lapsista on täydellisesti rokotettu eli he ovat saaneet 12 rokoteannosta. Tutkimusta varten valittiin väestötietojärjestelmästä satunnaisotannalla tuhat vuonna 1995 syntynyttä lasta, joiden rokotustiedot saatiin neuvolasta. Kirjoittajat korostavat, että vaikka useat rokotuksin ehkäistävät taudit on saatu maassamme lähes häviämään, vaatii hyvän rokotuskattavuuden säilyttäminen silti jatkuvaa työtä ja tosiasioihin perustuvaa tiedottamista.

Terhi Heinäsmäki, Eeva Koskenniemi, Jaason Haapakoski, Terhi Rönkkö, Hannamari Salonen, Terhi Kilpi

Hepatiitti C -viruksen kantaja perusterveydenhuollossa

C-hepatiitin tärkein riskitekijä on suoneen ruiskutettavien huumeiden käyttö. Koska jatkuva käyttö on myös hoidon tärkein vasta-aihe, potilaiden ennuste määräytyy paljolti huumeongelman perusteella. Potilaiden seurannassa kiinnitetään huomiota maksan tulehduksen ja sen komplikaatioiden toteamiseen ja pyritään tukemaan mahdollisesti jatkuvan päihteiden käytön lopettamista.

Kari Sammalkorpi

Itsetuhoisuus - varhain tunnistettavissa oleva prosessi?

Lähes kaikki itsemurhaa ajattelevat kertovat käyneensä edeltäneen vuoden aikana perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. Useimmat eivät kuitenkaan tuo ajatuksiaan esille. Tunnistaakseen henkilöt, joilla itsetuhoisuuden vaara on suurentunut, lääkärin tulisi pystyä poimimaan somaattisesti oireilevista potilaistaan esille sellaiset, jotka ovat masentuneita, elävät vaikeissa elinolosuhteissa tai juovat liikaa. Erityisen tärkeää olisi huomata miehet, joilla on kaikki nämä riskitekijät.

Jukka Hintikka

Ravitsemustutkimus, tuotetutkimus ja alkuperäistutkimuksen julkaisuperiaatteet

Ravitsemustutkimus edellyttää avointa ja korkeatasoista kliinistä tutkimusta, joka mahdollisuuksien mukaan julkaistaan korkeatasoisissa tieteellisissä julkaisuissa tieteellisten periaatteiden ja avoimuuden mukaisesti. Erityisesti tämä pätee silloin, kun tutkitaan suurelle käyttäjäkunnalle tarkoitettuja elintarvikkeita, joihin pyritään liittämään terveydellisiä vaikutuksia tai jopa terveysväittämiä. Tutkimuksen eettiset periaatteet ovat tällöin erityisen tärkeitä ja niistä on huolehdittava siten, etteivät kaupalliset intressit ohita tieteellisiä laatukriteereitä ja periaatteita.

Seppo Salminen, Hannu Mykkänen, Essi Sarkkinen

KTL:n tutkimus-professori Antti Arolle

Suomen Lääkärilehdessä 6/2000 julkaistu artikkeli kirjoitettiin hyvää tieteellistä tapaa noudattaen. Sen julkaisemista edelsi normaali lausuntokierros, joka puolsi julkaisemista. Tutkimuksen kaikki tulokset julkaistiin täsmälleen sellaisia kuin ne olivat tutkimusraportissa eikä tuloksista ole tilaajan ja suorittajan välillä erimielisyyttä. Suorittajataho ilmoitti aikapulan vuoksi luopuvansa artikkelin kirjoittamisesta ja antoi kirjoitusoikeuden tilaajalle.

Pasi Petäjä

Omecol-keskustelun loppukaneetiksi

Edellä julkaistu prof. Salmisen ja Mykkäsen sekä tutkimusjohtaja Essi Sarkkisen esittämä kommentointi tieteellisten raporttien julkaisemisesta lehdessämme ansaitsee periaatteellisuutensa vuoksi päätoimittajan kommentin. Semminkin, kun ongelman ytimenä on ensimmäistä kertaa kohdalleni sattunut julkaisemisesta päättäminen tilanteessa, jossa käsikirjoittaja vetäytyy leikistä kesken toimitukselle jätetyn artikkelin käsittelyn.

Taito Pekkarinen

Maailmalla tapahtuu

Kuluneen kevään aikana mediassa esitetyt uutiset ihmekuntoutuksesta ja siruleikkauksesta ovat saaneet aikaan selkäydinvammaisten keskuudessa melkoista tunnekuohua ja lukuisia tiedusteluja. Näissä molemmissa uutisissa halvaantunut on saatu kävelemään. Minultakin on haluttu lähetettä Ranskaan siruleikkaukseen. Näissä molemmissa uutisoiduissa tapauksissa idea on varmaankin hyvä ja on tehty luultavasti paljon kehittely- ja tutkimustyötä, mutta se todellinen, pysyvä käytännön hyöty, mitä näillä toimenpiteillä on saavutettu, on jäänyt epäselväksi.

Eija Ahoniemi