78129 osumaa

Vuorovaikutustaitoja lääkäreille

Lääkäreiden vuorovaikutustaitoja kehittämällä voidaan parantaa potilastyytyväisyyttä, hoitoon sitoutumista, hoitomyönteisyyttä sekä lääketieteellisen hoidon tuloksia. Suomessa on tällä vuosikymmenellä lisätty vuorovaikutustaitojen opetusta lääkäreiden perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Erityisinä kohderyhminä ovat olleet terveyskeskuslääkärit ja onkologit. Duodecim järjesti erityisesti sairaalalääkäreille suunnattua vuorovaikutuskoulutusta vuosina 1997-1998. Koulutettavat kokivat oppineensa uudella tavalla potilaan kuuntelemista ja ymmärtämistä.

Pauli Karvonen, Pekka Larivaara, Päivi Hietanen, Marja Hyöty, Olavi Lindfors, Tuuli Nikkarinen, Markku Viren

Yleisestä vahingonkorvausoikeudesta terveydenhoidossa

Potilaalla voi olla oikeus vahingonkorvaukseen hänelle aiheutuneesta vahingosta useiden normien perusteella. Terveydenhoitopalveluja saavien erityiseksi turvaksi on säädetty potilasvahinkolaki ja perustettu lääkevakuutusjärjestelmä. Myös erilaiset sosiaalilainsäädäntöön perustuvat korvaukset turvaavat potilaan asemaa. Niiden lisäksi potilas voi saada suojaa yleisen vahingonkorvausoikeuden avulla.

Pauli Ståhlberg

Kuulumisia CP:stä

Suomen puheenjohtajakausi alkoi CP:ssä vuoden alussa, ja kevätkaudelle kasaantuikin tavallista enemmän kokouksia. CP:n eräänä ongelmana on ollut sen keskusjärjestörooli muiden Euroopan lääkärijärjestöjen suhteen, joilla on enenevästi esiintynyt pyrkimyksiä itsenäistyä kokonaan CP:stä. Tämän vuoksi CP kutsui heti alkajaiseksi kaikki tärkeimmät lääkärijärjestöt keskustelemaan organisaation uudistustarpeista. Tammikuussa pidetyssä kokouksessa kuultiin paljon kritiikkiä, mutta myös parannusehdotuksia. Työtä on jatkettu oikeiden yhteistyömuotojen löytämiseksi. CP:n toimistoa ja asiantuntemusta voisivat muutkin hyödyntää, mutta ongelmana on ollut muualta tulevien aloitteiden hidas käsittely ja toisinaan torjuminen CP:n elimissä. Tarkoitus on, että tärkeimpien lääkärijärjestöjen yhteiset pelisäännöt voitaisiin hyväksyä sekä CP:ssä että muissa järjestöissä ensi syksynä.

Markku Äärimaa

Suomi kampanjoi saadakseen oman EU-viraston

Hallitus, Helsingin kaupunki sekä yliopisto ovat yhdistäneet voimansa kampanjoimaan uuden EU-viraston sijoittamiseksi Helsinkiin. Kyse on Euroopan elintarvikevirastosta (European Food Authority), jonka tavoitteena on aloittaa toimintansa jo vuonna 2002. Päätöksiä asiasta tehdään mahdollisesti jo kesäkuussa 2000 Portugalin huippukokouksessa Feirassa. Suomalaisten kampanja käy parhaillaan kuumimmillaan, kun eurooppalaisia päättäjiä pyritään saamaan hankkeelle myötämieliseksi ennen tärkeän päätöksen tekemistä.

Virva Ojanperä-Kataja

Liikuntalääketieteen oppikirjasta uudistettu painos

Liikuntalääketiede sai ensimmäisen suomenkielisen oppi- ja käsikirjansa vuonna 1995. Nyt teos on ilmestynyt toisena, uusittuna painoksena. Kirja on sisällöltään hyvin edellisen painoksen kaltainen, kuten tekijätkin toteavat. Kaikki taulukot on ajantasaistettu ja kirjan ulkoasu on uudistettu. Tekijöistä yksi on korvautunut uudella, ja parissa luvussa on aikaisemman tekijän rinnalle tullut tueksi toinenkin asiantuntija.

Olli Korhonen

Tietoa elintarviketuotannon varjopuolelta

Tiedätkö mitä syöt? esittää tietoja ruoan kemiasta, ravinnon riskeistä, säilöntä- ja säilytystavoista sekä elintarviketuotannon etiikasta. Runsaasti yksityiskohtia ja potentiaalisia uhkia, mutta vähemmän havainnollista ja objektiivista tietoa riskien todennäköisyydestä. Enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Kirjoittaja on eläinlääkäri, elintarvikehygieenikko ja farmaseutti, ja hänen ilmoitetaan toimineen tarkastuseläinlääkärinä teurastamoissa ja elintarvikevalvonnassa sekä tutkijana lääkelaitoksessa.

Antti Aro

Kiireen kahleet

Matkalta palattuani yritän saada järjestystä työpöydän kaaokseen. Vielä yhdestä pöydästä selviäisi, mutta kun samanlainen hässäkkä on loman jälkeen kotona, vastaanotolla ja täällä liiton konttorissa, niin koko loma on pakko asettaa kyseenalaiseksi. Lentomatkalla kotiin jo alkoi hahmottua rästien määrä ja ahdistukseen avasin tieteellisen lehden, jotta edes jotakin ammatillista nettoa tulisi reissusta. Artikkeli käsitteli vanhuksen lonkkamurtuman hoitoa potilastapauksena, ortopedi otti näyttöön perustuvan lähtökohdan ja aluksi totesi, että taustan selvittämiseen saisi kulua korkeintaan neljä tuntia työaikaa! Olettamus neljän työtunnin käyttämisestä yhden potilastapauksen teoriaan ja taustoittamiseen pysäytti, väestövastuulääkärin työtahti on niin tiukka, että edes kokonaisen tunnin irrottaminen yhdelle potilaalle on hankalaa. Ammattikirjallisuuteen en ole enää vuosiin ehtinyt perehtymään työajan puitteissa, pikaiset haut CD-rompulta ovat analyyttisintä tiedonhakua työpaikalla ja työajalla.

Kati Myllymäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat