Kunnat kehittämään työyhteisöjään

Suomen väestön ikärakenne on työmarkkinoita ajatellen vielä eurooppalaisittain edullinen. Ikääntymisen muutosvauhti on kuitenkin nopeampaa kuin muualla Euroopassa. Työikäisen aikuisväestön määrä kasvaa vielä kymmenen vuotta, mutta kääntyy sen jälkeen laskuun. Yli 65-vuotiaiden määrä vuonna 2020 on 440000 enemmän kuin nyt.

Risto Parjanne

Stakesin palvelukatsaus: Kuntien erot sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa kaventuneet

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat alkaneet toipua laman jättämistä jäljistä. Tilanne on monien palvelujen osalta hieman parempi kuin vielä muutama vuosi sitten. Vakavimpia ongelmia ilmenee sekä vanhusten palveluissa että mielenterveyspalveluissa.

Säteilyn lääketieteellisen käytön muutokset

Vuoden alussa voimaan tullut säteilylain muutos on saanut rinnalleen sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen säteilyn lääketieteellisestä käytöstä. Uusissa säädöksissä korostetaan lähettävän lääkärin vastuuta säteilylle altistavien toimenpiteiden oikeutuksen arvioinnissa, mutta myös toimenpiteen suorittajan on osaltaan harkittava oikeutusta. Asetuksessa säädetään mm. henkilöstön pätevyydestä ja koulutuksesta. Organisaation itsearvioinnin ja ulkopuolisen auditoinnin avulla pyritään tehokkaaseen laadunvalvontaan.

Timo Paakkala

Tietotekniikan käyttö lääketieteen opetuksessa: valtakunnallinen projekti uuden teknologian mahdollisuuksista Osa 2: Opiskelijat

Lääketieteen opiskelijat pitävät ATK-taitoja välttämättöminä lääkärin työssä. Tietotekniikan eri osa-alueet ovat nuoremmille opiskelijoille tutumpia kuin vanhemmille. Tarvetta tietokoneresurssien lisäämiseen opiskelussa on edelleen, ja opiskelijat olisivat valmiita hyödyntämään tietotekniikkaa entistä enemmän. Tutkimuksessa kartoitettiin tietotekniikan käyttöä lääketieteen opinnoissa Helsingin yliopiston ensimmäisen vuosikurssin ja Kuopion yliopiston kaikkien vuosikurssien opiskelijoiden osalta. Tutkimus on osa valtakunnallista Uudet opetusmenetelmät lääketieteessä -projektia.

Michael Wangel, Virpi Slotte, Kaarlo Simojoki, Kirsti Lonka

Potilaan itsemääräämisoikeus ja oikeus päättää henkilöään koskevista asioista

Ehdoton pääsääntö on, että potilaalla on itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa. Potilasta on hoidettava potilasoikeuslain (Potl) mukaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan (Potl 6 pykälä). Potilas voi paitsi antaa suostumuksensa hoitoon myös kieltäytyä siitä. Potilaalla on samoin oikeus kieltäytyä antamasta terveystietojaan tai lupaa niiden luovuttamiseen terveydenhuollon toimintayksiköstä.

Hannu Sorvari

Kuka perii siittiön- tai munasolunluovuttajan

Äskettäin oli Helsingin sanomissa laaja selostus ihmisen keinosiemennyksestä ja vastaavan lain valmistelusta eduskunnassa - hengessä kenellä on oikeus tähän palveluun. Kirjoitan otsikkoasian juridisesta problematiikasta.

Gösta Hagman

Tavoitteena hyvä lääkäriys

Kun lääkäreiden ammattijärjestö Suomen Lääkäriliitto perustettiin 28.2.1910, sisällytettiin sen toiminta-ajatukseen keskeisesti myös aatteellisia tavoitteita. Toiminnan tämä puoli sanotaan säännöissä äärimmäisten pelkistetysti: Suomen yleisen lääkäriliiton tarkoituksena on liittää yhteen maamme lääkärit arvonmukaisen hengen ja hyvän toveruuden ylläpitämiseksi lääkärikunnassa. Lause on pohjautunut jo tuolloin sangen mittavaan lääkärin työn eettisten periaatteiden ja potilaan oikeuksien tiedostamiseen suomalaisen lääkärikunnan keskuudessa.

Kauko Kouvalainen, Kaarina Sarvilinna

Joka tietokoneesta serveri?

Tähän asti käyttäjien koneet ovat olleet asiakkaita serverien palveluille. Pitäisiköhän koko asetelma kääntää päinvastaiseksi?

Erkki Karjalainen

Prader-Willi-oireyhtymä tutummaksi

Suomen PWS-yhdistys ry. on onnistunut hyvin ponnisteluissaan tehdä Prader-Willi-oireyhtymä tunnetuksi maassamme.

Risto Lappi

Tiivis esitys raskauden aikaisista sisätautiongelmista

Kirjan nimi on hieman harhaanjohtava, sillä kyse ei ole vain lääketieteellisten komplikaatioiden esittelystä, vaan teos sisältää paljon perustietoa eri sairauksista sekä kliinikoille että muillekin tutkijoille. Kirjoittajat koostuvat pääasiassa nimekkäistä yhdysvaltalaisista tutkijoista, mutta muutama kanadalainen tekijä on sentään mahtunut joukkoon. Kirjan tekijät ovat selvästikin kliinisiä tutkijoita sekä sisätautien että obstetriikan puolelta. Kirjoittajien kotimaa näkyy niinikään selkeästi. Siten suositukset, viitearvot ja hoitolinjat poikkeavat osin omistamme; esim. epileptikoiden kohdalla suositellaan raskauden suunnitteluvaiheessa siirtymistä barbituraattilääkitykseen ja diabeetikkojen verensokerien seurannan viitearvot/periaatteet ovat toiset.

Tapio Kurki