Hjärthälsa på europeisk nivå

Hjärtsjukdom är inte längre något som finländarna eller ens de industrialiserade länderna har ensamrätt till. Under de senaste tjugo åren har hjärt- och kärlsjukdomarna blivit ett av världens viktigaste hälsoproblem. Enligt WHO:s senaste bedömning orsakas över 30 procent av alla dödsfall i världen av hjärt- och kärlsjukdomar. Koronarsjukdom är nu den vanligaste dödsorsaken i hela världen. Dessa sjukdomar innebär en växande börda särskilt i u-länderna samt i Östeuropa där de utgör den främsta orsaken till den låga livslängden.

Pekka Puska

Syömishäiriöinen nuori tarvitsee apua nopeasti

Syömishäiriö on rangaistusleiri, jonne sairas kutsuu itsensä joka aamu uudestaan, kuvaavat nuoret naiset anoreksiaansa uunituoreessa kirjassa Siskonmakkarat - Miltä syömishäiriö tuntuu. Anoreksiaan sairastutaan nuorena, noin 15-16 vuoden iässä. On arvioitu, että uusia anoreksiatapauksia ilmenee vuosittain perusterveydenhuollossa seitsemän 100 000 henkilöä kohden. Suomessa tämä tarkoittaa noin 350 uuden anoreksian puhkeamista joka vuosi. Anoreksia on pitkäaikaissairaus, johon liittyy suuri kuolleisuus: noin 0,6 % eli kuusi tuhannesta anoreksiaan sairastuneesta kuolee vuosittain. Usein kuolemansyynä on itsemurha tai sydämenpysähdys. Häiriön varhainen tunnistaminen ja hoito parantavat tämän vakavan sairauden ennustetta.

Simo Saarijärvi

Lasten diabetes lisääntyy Suomessa - yhä nuoremmat sairastuvat

Jo vuosikymmenien ajan lasten diabeteksen ilmaantuvuus Suomessa on ollut suurempi kuin missään muualla maailmassa. Ilmaantuvuus on kasvanut noin 3 % vuodessa ainakin 1960-luvun puolivälistä lähtien, ja 1990-luvun loppupuolella kasvu on ollut vieläkin nopeampaa, yli 5 % vuodessa. Aiemmin lapset sairastuivat diabetekseen yleisimmin 10-14-vuotiaina, mutta nykyään kaikilla yli 5-vuotiailla riski on suunnilleen yhtä suuri. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut alle 5-vuotiaiden sairastumisriskissä: se on saavuttanut lähes saman tason kuin vanhemmilla lapsilla.

Marjatta Karvonen, Jaakko Tuomilehto

Maha-suolikanavan syöpävaaraa lisäävät premalignit tilat

Maha-suolikanavan syöpävaaraa lisäävät mm. krooniset tulehdukset, adenomatoottiset muutokset ja polypoosit. Eräät premalignit limakalvomuutokset ovat todettavissa vain histologisin tai molekyylibiologisin menetelmin. Premalignien muutosten havaitseminen antaa mahdollisuuden kohdennettuun endoskooppiseen seurantaan, jossa malignisoituminen voidaan havaita varhain. Tämä parantaa myös hoidon tuloksia ja ennustetta.

Hannu Paimela

Syömishäiriöpotilaan psykiatrinen tutkimus

Syömishäiriöpotilaan huolellinen psykiatrinen tutkimus on tärkeä mutta usein vaikea, koska häiriöön liittyy ongelmien kieltämistä, häpeilyä ja vääristynyt käsitys omasta ruumiista. Tutkimuksessa selvitetään häiriön luonne, siihen liittyvät terveydelliset riskit ja häiriön vaikutus persoonallisuuteen ja yleiseen toimintakykyyn. Nuoresta potilaasta arvioidaan myös vaikutus käynnissä olevaan kehitykseen. Onnistuessaan tutkimus lievittää potilaan ja omaisten ahdistusta ja on alku hoitoon motivoitumiseen ja sitoutumiseen.

Eila Laukkanen

Sisäilmaongelmat kotikäyntien valossa

Kodin sisäilman ärsykkeillä on keskeinen merkitys allergistyyppisten oireiden aiheuttajina. Potilastyötä tekevät lääkärit eivät yleensä joudu työssään perehtymään kotien sisäilmaongelmiin samassa laajuudessa kuin työterveyslääkärit työpaikkojen sisäilmaongelmiin. Lääkärin tai muun terveydenhoitoalan henkilön tekemästä työpaikkaselvitykseen verrattavasta kotikäynnistä voi kuitenkin olla pulmatilanteissa ratkaisevasti apua. Potilaiden asumisolosuhteisiin tutustuminen avaa monesti lääkärin silmät.

Marjatta Malmberg, Helena Mussalo-Rauhamaa, Soili Mäkinen-Kiljunen, Henrik Malmberg, Tari Haahtela

Hyödyttävätkö preoperatiiviset laboratoriotutkimukset leikkausvuotoriskin arvioinnissa? Onnistunut näyttöpohjaisen tiedon haku oppilastyönä

Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijoiden oppimisohjelmaan kuuluu ongelmaratkaisuharjoitus, jossa opiskelijat etsivät vastausta tietokantahakujen avulla. Tässä esitetyn työn perusteella nousee esille se, että opiskelijat omaksuvat lyhyen opastuksen jälkeen hakumetodit ja osaavat hyödyntää niitä opiskelussaan. Taitoa tullaan todennäköisesti käyttämään myös työelämässä. Katsauksessa esille tulevat tutkimustulokset edellyttävät harkintaa ja kenties muutoksia preoperatiivisten rutiinitutkimusten käytössä.

Miia Virta, Juhani Vilpo

Oikaisu artikkeliin: Suntti-implantti - tehokas hoito uveiittiglaukoomaan

Numerossa 12/2000 julkaistussa Juha Välimäen artikkelissa Suntti-implantti ­ tehokas hoito uveiittiglaukoomaan oli ensimmäisessä virkkeessä kroonisen uveiitin esiintyvyydestä virheellinen luku: oikea luku on 7­10/100 000/v. Lisäksi kuvion 1 hoitokaaviossa oli yksi Ei-sana väärässä kohdassa, joten julkaisemme kaavion tässä uudelleen.

Juha Välimäki

Tutkimustulokset ja miten niitä tulkitaan

Ns. ATLAS-tutkimuksessa verrattiin pientä (2,5-5 mg) ja suurta (32,5-35 mg) annosta lisinopriilia potilailla, joilla oli sydämen vajaatoiminta. Seuranta-aika oli 39-58 kuukautta.

Mauno Härkönen

Kolibakteeri ei ratkaise keskosuuden ongelmaa

Kiitän kollega Eila Knuutia mielenkiinnosta keskosuuden ehkäisyyn liittyviä tutkimuksia kohtaan (SLL 12/2000). Allekirjoittanut saa kuitenkin Knuutin kirjoituksessa suhteetonta kunniaa ja muutama seikka vaatii oikaisua. Väitöskirjaoppilaani LL Minnamaija Kekki on mukana ensimmäisenä kirjoittajana eräässä referoidussa työssä (1). Siinä suosittelimme sekä metronidatsolia että klindamysiiniä raskauden aikaisen bakteerivaginoosin (BV) hoitoon, emme siis klindamysiiniä ensisijaisesti (1).

Tapio Kurki