Lyhyesti: Penisilliiniä tonsilliittipotilaalle

Pari vuotta sitten Pediatric Infectious Disease Journal -lehti julisti lukijoilleen kilpailun siitä, kuka löytäisi tutkimuksen, jossa penisilliinin teho olisi jonkin taudin hoidossa osoitettu satunnaistetun, lumekontrolloidun tutkimusasetelman avulla. Infektiolääkäreille ei tullut yllätyksenä, että montakaan työtä ei löytynyt. Nyt hollantilaiset ovat osoittaneet, että penisilliiniä saavat tonsilliittipotilaat paranevat nopeammin ja hävittävät A-ryhmän streptokokkikantajuuden nielustaan useammin kuin lumelääkettä saaneet. Seitsemän päivän hoito tehosi selvästi kolmen päivän hoitoa paremmin. Vanhat suositukset streptokokkitonsilliitin hoidosta ovat siis voimassa.

Per Ashorn

Lyhyesti: Pako hiekkaerämaahan ei auta allergioissa

Oletko ajatellut suositella siitepölyallergioista ja astmasta kärsivälle matkaa Saharaan tai Arabian niemimaalle? Väärä vinkki kuwaitilaistutkimuksen mukaan. Allerginen astma on tavallinen sairaus Kuwaitissa. Tutkijat havaitsivat 553 astmapotilaan (miehiä 3/4) ja 112 verrokin aineistossa astmaatikoista 87 %:lla IgE-vasta-aineita ainakin yhtä allergeenia kohtaan, verrokeista 24 %:lla. Siitepölyallergiaa poti astmapotilaista samoin 87 %, huonepölypunkille oli herkkiä 76 % ja homeitiöille 30 %. Yleisimmät allergeenit olivat erämaata vihertämään tuotuja kasveja (Chenopodium album eli savikka, engl. goosefoot ja Cynodon dactylon eli bermudaheinä, engl Bermuda grass). Hiekkaerämaa ei siis ainakaan nykyoloissa suojaa allergioilta siitepölyille ja pölypunkille; ehkä ennen urbanisaatiota tilanne oli toisin?

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lasten korvatulehdusten mikrobilääkkeetön hoito

Hollantilaiseen tutkimukseen värvättiin 240 korvatulehduslasta (ikä 6-23 kk). Puolet hoidettiin amoksisilliinilla (40 mg/kg/vrk, 10 vrk), muut lumelääkkeellä. Neljän päivän kuluttua hoidon alusta oireita oli lääkeryhmässä 59 %:lla, lumeryhmässä 72 %:lla. Kuumeen keston mediaani oli 2 vs 3 vrk, itkuisuuden keston mediaani 8 vs 9 vrk ja kymmenen päivän seuranta-aikana käytetyn särkylääkityksen keskiarvo 2,3 vs 4,1 annosta. Ryhmien välillä ei todettu eroja otoskooppisissa löydöksissä tai 6 viikkoa myöhemmin tehdyissä tympanometrioissa. Tilastollinen ero löytyy, mutta biologinen vaikutus on pieni. Seitsemän lasta tulisi hoitaa, jotta yhdellä olisi vähemmän oireita 4 vrk:n kuluttua.

Per Ashorn

Lyhyesti: Virus liikeratakovettuma-taudissa

Otsikon tauti taitaa olla tunnetumpi lyhenteenä ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi). Tauti aiheuttaa lihasten surkastumisen ja johtaa kuolemaan. Sen etiologia on tuntematon. Ranskalainen tutkijaryhmä on nyt löytänyt lähes 90 %:lta potilaista selkäytimestä enterovirusten RNA:ta. Verrokeista sitä löytyi vain noin 3 %:lta. RNA tyypittyi lähelle echovirus 7:n emäsjärjestystä. PCR-menetelmiin liittyy kontaminaation aiheuttama virheriski. Tämän tuloksen uskottavuutta lisää kuitenkin RNA:n löytyminen vain oikeista kohdista selkäydintä. Syy-seuraussuhde jää silti osoittamatta.

Heikki Arvilommi

Skitsofrenia, avohoito ja rikollisuus

Skitsofrenian hoidossa on kaikkialla maailmassa siirrytty laitoksista avohoitoon 1980-luvun puolenvälin jälkeen, myös Australian Victoriassa ja siellä on kannettu tutulta kuulostavaa huolta siitä, lisääntyykö rikollisuus yhteiskunnassa, sillä tähän sairauteenhan liittyy aggressiivisuutta ja siten rikollisuutta.

Robert Paul

Estrogeeni ei auta Alzheimerin taudissa

Postmenopausaalin estrogeenihoidon hyödyllisten verenkierto- ja luustovaikutusten ohella on viime vuosina tuotu esille sen suosiollisia vaikutuksia hermoston toimintaan, erityisesti muistiin. Tämän myötä on neuropatologisten tutkimusten, eläinkokeiden ja ihmistutkimustenkin perusteella otaksuttu, että estrogeenista voisi olla hyötyä Alzheimerin taudin hoidossa ja ehkäisyssä. Satunnaistettu kaksoissokkotutkimus, jossa vuoden kestäneen estrogeenihoidon vaikutusta tutkittiin yli 60-vuotiailla lievää tai keskivaikeaa Alzheimerin tautia sairastavilla naisilla, osoitti kuitenkin kiistatta, ettei tästä hoidosta ole apua näille potilaille. Useilla, kansainvälisessä käytössä olevilla sairauden seurantamittareilla arvioitu potilaan tilan muutos oli vuoden kuluttua hoitoryhmissä sama tai huonompi kuin lumelääkkeellä hoidetuilla.

Pertti Kirkinen

Genomitutkimuksen hedelmiä rokotekehittelyssä

Monen mikrobin genomin rakenne on jo selvitetty. Tiedon hyödyntäminen sen sijaan vie oman aikansa. Ei kuitenkaan aina, sillä Science-lehden äskettäisessä numerossa julkaistiin B-meningokokin genomisekvenssi ja myöskin artikkeli sen pohjalta kehitetyistä rokote-ehdokkaista.

Heikki Arvilommi

Onko sikaloiden siisteyden parantamisesta hyötyä työntekijöille?

Työn sikaloissa tiedetään aiheuttavan monia ongelmia hajuhaitoista astmaoireisiin; selvää yhteyttä on todettu mm. kroonisen bronkiitin ja bronkiaalisen hyperreaktiviteetin esiintymiseen. Ongelman taustalla ovat lukuisat mikro-organismit sekä kaasut, kuten ammoniakki ja rikkidioksidi.

Hannu Puolijoki

Menestystä ja takaiskuja maailman lääkemarkkinoilla vuonna 1999

Omepratsoli, simvastatiini ja fluoksetiini ovat viime vuosina pitäneet myynnin arvon kärkitiloja lääkealalla, mutta muutkin statiinit ovat nyt saavuttamassa kärkeä. Maailman suurin lääkeyritys on pitkään ollut Merck & Co (MSD), mutta suurten yritysten fuusiot muuttanevat tilannetta. Läntisten teollisuusmaiden lääkemarkkinat olivat viime vuonna yrityksille tuottoisammat kuin vuonna 1998. Uusia lääkeaineita vedettiin myös vuonna 1999 pois markkinoilta, mutta onneksi suurilta ongelmilta vältyttiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Timo Klaukka

Masennuslääke-riippuvuus ja vieroitusoireet

Euroopan lääkevalmistekomitean (CPMP) lääketurvallisuustyöryhmä on julkaissut arvionsa lähinnä serotoniiniselektiivisiin masennuslääkkeisiin liittyvistä vieroitusoireista ja riippuvuusongelmista (ks. myös SLL 2000;55:984). Käytettävissä olleet tutkimukset ja lääkkeiden valmistajien toimittamat lisätiedot jäivät suppeiksi ja laadultaan vaihteleviksi. Koe-eläintutkimukset eivät selvitelleet adekvaatisti vieroitusoireiden tai riippuvuusoireiden ilmenemistä. Myös kliiniset tutkimukset olivat vajavaisia ja niitä tarvittaisiin lisää. Vaikka käytettävissä olevat tutkimukset eivät tällä hetkellä osoitakaan, että serotoniiniselektiiviset masennuslääkkeet synnyttäisivät riippuvuutta, tutkimuksellinen näyttö on vielä puutteellinen ja työryhmä kehottaa arvioimaan huolella tähän liittyvät kaikki uudet havainnot ja tutkimukset. Joka tapauksessa valmisteiden tuoteselosteissa on selvästi tuotava ilmi lääkityksen lopetukseen liittyvät vieroitusreaktiot. Arvioinnin kohteena olivat fluoksetiini, fluvoksamiini, klomipramiini, maprotiliini, nefatsodoni, paroksetiini, sitalopraami, sertraliini ja venlafaksiini.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä