Lyhyesti: Maanantaiaamut vaarallisia varsinkin talvella

Erilaiset biologiset rytmit hallitsevat ihmisen elämää. Saksalaiset tutkijat selvittelivät yli 24 000 peräkkäisen äkkikuoleman esiintymisrytmiä Berliinissä 1990-luvun vaihteessa. Äkkikuoleman vaara oli suurin kaikkina viikonpäivinä aamuaikaan, viikonpäivistä selvästi pahin oli maanantai. Talvikuukausina äkkikuolema vaara oli myös noin 20 % suurempi kuin kesäaikaan. Sekä lyhyt- että pitkäaikainen vaihtelu korostuivat vanhemmissa ikäryhmissä. Näyttää siltä, että erilaiset endogeeniset rytmit ja ulkoiset, mahdollisesti ilmastoon liittyvät, tekijät vaikuttavat merkittävästi myös äkkikuoleman vaaraan. Mielenkiintoista on, että samanlainen vuodenaikavaihtelu on todettu aikaisemmin myös Kuwaitissa, joten pelkkä kylmäaltistus ei ilmeisesti selitä löydöksiä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Fundoplikaatioon liittyvät komplikaatiot

Vuosina 1987-96 Suomessa tehtiin 3 993 oli avointa ja 1 162 laparoskooppista fundoplikaatiota sekä 347 muuta antirefluksileikkausta. Henkeä uhkaava komplikaatio, useimmiten ruokatorven tai funduksen perforaatio, liittyi 43 tapaukseen. Avoimissa fundoplikaatioissa komplikaation riski oli 0,6 % (22 tapausta) ja laparoskooppisissa 1,3 % (15 tapausta) (p < 0,05); lisäksi yksi liittyi uusintaleikkaukseen ja viisi muihin toimenpiteisiin. Toimenpiteeseen liittyvä kuolleisuus oli 0,3 %, eikä siinä ollut menetelmien kesken tilastollista eroa. Tulokset kestävät kansainvälisen vertailun. Ainakin osaksi riskien eroa selittää se, että tarkastelujaksolle osuu laparoskooppisen menetelmän käyttöönottovaihe, jolloin toimenpide oli uusi ja potilasvalinta vakiintumaton. Vaikka laparoskopiaan näytti liittyvän enemmän vaikeita komplikaatioita, se katsotaan turvalliseksi.

Marja Hyöty

Lyhyesti: Helikobakteeri, geenit ja mahasyöpä

Helikobakteeri-infektio mahassa altistaa mahasyövälle. Infektio on niin yleinen, että maapallon väestöstä se on keskimäärin joka toisella. Vain harvalla se kuitenkaan johtaa myöhemmin mahasyövän syntyyn. Kenellä näin tapahtuu, johtuu ainakin osaksi perimästä, tarkemmin sanoen interleukiini 1:n geneettisestä vaihtelusta. Muutama IL-1-beetavariantti tai niiden yhdistelmä lisäsi mahasyövän riskiä jopa viisinkertaiseksi. Ehdotus tapahtumaketjuksi on seuraava: geenimuutos lisää IL-1b:n eritystä, tulehdus lisääntyy ja laajenee mahan runko-osaan, seuraa aklorhydria, atrofia ja lopulta syöpä.

Heikki Arvilommi

Inhaloitavat beeta-agonistit lisäävät sydäninfarktin riskiä?

Yhdysvalloissa analysoitiin inhaloitavien beeta-agonistien käytön yhteyttä sydäninfarktien esiintymiseen; taustalla luonnollisesti näiden amerikkalaiseen tyyliin runsas käyttö obstruktiivisten keuhkosairauksien hoitoon jopa yksinomaisena peruslääkkeenä. Aineistoon kuului 1 444 sydäninfaktin vuosina 1989-94 sairastanutta potilasta ja 4 094 heidän ominaisuuksiensa (sukupuoli, ikä, verenpainetausta ja sairastumisajankohta) suhteen kaltaistettua verrokkia. Beeta-agonistien käytön arvion perustana oli HMO:n (health maintenance organization) lääkekäyttötiedosto. Sairaudet ja riskitekijät rekisteröitiin sairauskertomuksista.

Hannu Puolijoki

Syövän ennuste luuydinaspiraatista

Vaikka syöpä näyttäisi kliinisesti ja kuvantamistutkimusten perusteella vielä paikalliselta, on se tunnetusti kuitenkin usein jo ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä. Mikrometastaasien toteamiseksi tehty luuytimen aspiraatio on potilaan kannalta helposti hyväksyttävä toimenpide etenkin, jos se tehdään jo syöpäleikkauksen aikana anestesiassa. Aspiraatti voidaan värjätä sopivalla monoklonaalisella vasta-aineella, joka sitten kertoo tutkijalle, onko luuytimessä sinne kuulumattomia syöpäsoluja. Yksittäisten syöpäsolujen esiintyminen luuydinaspiraatissa leikkaushetkellä saattaisi olla oivakin keino metastasoinnin riskin suuruuden arviointiin.

Heikki Joensuu

Paroksetiini vähentää rintasyövän sairastaneiden kuumia aaltoja

Rintasyövän sairastaneiden naisten kuumien aaltojen hoito on ongelmallista, koska estrogeenia pidetään rintasyövän vaaratekijänä eikä sitä yleisesti suositella rintasyövän sairastaneen potilaan vaihdevuosioireiden hoitoon muutoin kuin kliinisissä tutkimuksissa. Myös progestiinit ovat tehokkaita kuumoituskohtausten vähentäjiä, mutta samoista syistä niidenkään käyttö ei ole yleistynyt, ja muut keinot (Bellergal, klonidiini, E-vitamiini) ovat taas melko tehottomia. Vastikään julkaistun pienen pilottitutkimuksen mukaan masennuksen ja paniikkihäiriöiden hoidossa käytetty serotoniinin takaisinoton estäjä paroksetiini vähentää huomattavasti kuumia aaltoja rintasyöpäpotilailla.

Heikki Joensuu

Vyöruusu

Ikää kuu ja puoli vuotta. Ihmettele ette suotta, kuinka poika taudin sai. Liian nuori tähän kai! Perhe sattui potemaan, kun poika syntyi maailmaan. Siskot, veljet rakkuloissa. Vesirokko oli noissa. Vasta-aineet poika sai kohdussa jo, tottakai. Muut vain kärsi rakkuloista, poika saanut ei siis moista. Virus silti poikaan tarttui. Vähän lisää ikää karttui. Rakkuloihin otsan puoli. Silmästä vain suurin huoli. Rakkula jos päässä nenän, silmä saattaa tehdä tenän. Systeeminen hoito on silloin aivan ehdoton. Vasta-aineet tutkittiin, Zosteria etsittiin. Ensinäytteen tulos nolla, toisessa jo alkoi olla. Vaikka suku kauhistui, poika terveeks parantui. Oppi tästä lääkäri: ei ikää katso zosteri.

Jukka Suhonen

Lääkeopetuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Ongelmalähtöisen lääkärikoulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijoille valmius omaehtoiseen tiedon hankkimiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Samalla heille pyritään kehittämään kyky poimia oleelliset asiat vähemmän merkittävistä. Tampereella uskotaan, että tällä metodilla tulevat lääkärit oppivat tarkastelemaan lääkkeitä ja lääkehoitoa kriittisesti ja rationaalisesti.

Pauli Ylitalo, Heikki Saha

Estrogeeni ei ehkäisekään Alzheimerin tautia

Useissa hormonikorvaushoitoa koskeneissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että estrogeeni voisi lievittää naisilla Alzheimerin taudin oireita. Toistaiseksi laajin tuore tutkimus ei kuitenkaan osoittanut henkisen suorituskyvyn parantuvan estrogeenihoidolla lievässä tai keskivaikeassa Alzheimerin taudissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uudet lääkkeet ongelma pediatriassa

Monikansallisen tutkimuksen mukaan lähes puolet (46 %) kaikista lääkemääräyksistä lapsille (lähes 2300 lääkemääräystä) kohdistuu tauteihin ja oireisiin, joita ei ole mainittu hyväksytyissä lääkevalmisteen tuoteselosteissa. Tutkimus tehtiin sairaaloissa Isossa Britanniassa, Italiassa, Alankomaissa, Ruotsissa ja Saksassa. Tekijät ovat perustaneet organisaation (The European Network for Drug Investigation in Children), jonka tarkoituksena on edistää lääketutkimuksia siten, että sopivat ja turvalliset lääkeannokset määritellään myös lapsille. Organisaatio on esittänyt tätä koskevan vetoomuksen tähän mennessä Euroopan yhteisölle, usean maan kansallisille terveysviranomaisille ja poliitikoille sekä Euroopan lääkearviointivirastolle.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä