Erikoislääkärivaje vaivaa sairaaloita

Heikki Punnonen osui naulankantaan monissa arvioissaan kirjoituksessaan Sairaalaviesti-lehdessä (1/2000). Hänen mukaansa viime syksynä olisi maamme terveyskeskuksissa ollut 150-200 lääkärin vajaus, mutta sairaaloissa peräti yli 750 erikoislääkärin vajaus. Ilmiön vaikeuden tuntevat sairaalatyötä tekevät spesialistit ilman tilastoakin - tuntevat nimittäin nahoissaan. Valitettava totuus on, että erikoislääkärivajeesta on monissa sairaaloissa tullut pysyvä ilmiö, joka saattaa jopa vaikeutua lähivuosina. Syynä ovat tekijät, jotka Punnonenkin mainitsee; ja lisäksi erikoislääkärikunnan ikärakenne joillakin erikoisaloilla johtaa kasvavaan poistumaan.

Jyrki Kotaniemi

Sydänkuolemiin johtanut närästyslääke pois markkinoilta USA:ssa

Refluksin aiheuttaman närästyksen hoitoon tarkoitettu sisapridi, Janssen Pharmaceutican Propulsid (Suomessa Prepulsid) vedetään heinäkuussa myynnistä Yhdysvalloissa. Lääke on ollut markkinoilla vuodesta 1993, ja sen pakkauslipukkeeseen on liitetty varoituksia useaan otteeseen. FDA oli suunnitellut huhtikuuksi kokousta lääkkeen haittavaikutusten ja niiden ehkäisyn arvioimiseksi, mutta sitä ei nyt tarvita, kun valmistaja katsoi parhaaksi vetää lääkkeen vapaaehtoisesti pois markkinoilta.

Tuula Fabrizio

Erilaisesta työttömyydestä

Puhelimen pirinä havahduttaa hereille, mutta en ehdi hätiin. Edellisillan viime hetkillä postileimattu veroilmoitus on uuvuttanut täysin palvelleen eläkeläisen. Kahvihetki aamutelevision äärellä on tänäänkin tuoreen eläkeläisyyden ensiarvoisin etu.

Aira Laihinen

Perusteellisesti ravitsemustieteestä

Uusi suomenkielinen ravitsemuksen oppi- ja käsikirja Ravitsemustiede on ilmestynyt muutama vuosi sitten julkaistun Kliininen ravitsemustiede -kirjan jatkajaksi. Kirja on laajentunut aikaisemmasta huomattavasti ja sisältää nyt peräti 648 sivua. Monia uusia asioita on otettu mukaan. Erityisen merkittävää on, että tähän aikaan liittyvät uudet asiat kuten etniset ruokavaliot, uuselintarvikkeet ja funktionaaliset elintarvikkeet ovat saaneet omat lukunsa.

Markku Savolainen

Metabolinen oireyhtymä syvällisemmin ja laajemmin

Metabolinen oireyhtymä eli insuliiniresistenssioireyhtymä on ollut voimakkaasti esillä niin meillä kuin kansainvälisestikin 1990-luvun aikana. Tämä kirja pohjautuu aiheesta syksyllä 1998 Padovassa pidetyn symposiumin esitelmiin. Kyseessä ei siis ole oppikirja, vaan paljolti alan kansainvälisten huippututkijoiden omiin tutkimustuloksiin pohjautuvien esitelmien kokoomateos. Tästä huolimatta kirjan sisältö on rakennettu oppikirjamaiseen tapaan: ensimmäisissä luvuissa käsitellään epidemiologiaa ja genetiikkaa, sitten siirrytään insuliiniresistenssiin ja siihen usein liittyvän diabeteksen komplikaatioihin ja lopuksi käsitellään komplikaatioiden ehkäisyä.

Tapani Rönnemaa

Lääketiedettä 1000 vuotta sitten

Tasavuodet eivät merkitse maailmankaikkeuden, maailman ja ihmiskunnan kehityksessä mitään käännekohtia. Ihmisten mielissä tasavuodet kuitenkin jäsentävät muuten hahmottomalta tuntuvaa kehityksen virtaa, niin että sitä on helpompaa pohtia, ymmärtää ja kuvata. Ajanlaskumme tuhatluvun vaihtuessa voidaan tarkastella sitäkin, millainen oli lääketieteen tila ihmiskunnassa vuoden 1000 tienoilla.

Arno Forsius

Vainun hajun eli resiprookkien jäljillä

Lintujen, kalojen ja humalaisten suunnistuksen selitystä odotellessa on koirien vainun olemuksen narratiivisista ihmettelyistä edetty sen empiiriseen hyödyntämiseen. Lääketiede, päinvastoin kuin perustieteet, on siitä pragmaattista, että se ei kompastu ensimmäisiin ylittämättömiin miksi-betoniporsaisiin vaan jättää ne filosofeille ja jatkaa matkaa. Pragmatismin vaarana on, että vastausten unohtuessa unohtuvat kysymyksetkin.

Murtuvatko Berliinin muurit terveydenhuollossa?

Kymmenen vuotta sitten kaatuneen Berliinin muurin muisto elää edelleen kaiken sen symbolina, mitä se aikanaan edusti: esteitä ihmisten ja toimintojen vapaalle liikkumiselle; EU:n perusperiaatteiden vastakohtaa. Muurin murtuminen muutti syvästi ja peruuntumattomasti koko Eurooppaa. Mutta murtuiko Berliinin muurin mukana kaikki, mitä se edusti?

Kari Pylkkänen

Lääkäriliiton hallituksessa aloittanut Heikki Pärnänen: Terveyspalvelujen tuotantoon kilpailua

- Suomessa mennään tulevaisuudessa terveyspalvelujen tuotannossa yhä enemmän siihen malliin, jota Ruotsissa on mm. Tukholman alueella jo toteutettu. Siellä perinteisesti julkisella sektorilla tuotettuja yhteiskunnan peruspalveluita on alettu yksityistää siten, että kunta kilpailuttaa palveluiden tuottajia. Näin haetaan tehokkuutta tuotantoon, toteaa Lääkäriliiton hallituksessa vuoden alussa uutena jäsenenä aloittanut Heikki Pärnänen.

Mika Vehkasaari

Periytyvä paksusuolisyöpätaipumus

15.12.1999, Helsingin yliopisto

Markku Aarnio