Työterveyshuolto ja eri kehitysvaiheisten yritysten tarpeet

Eri kehitysvaiheen yrityksillä on toisistaan eroavia tarpeita työterveyspalvelujen suhteen. Työterveyshuollon tulisi tunnistaa kunkin kehitysvaiheen työterveyspalvelutarpeet, jotta se voisi vastata niihin tarkoituksenmukaisella tavalla. Tutkimuksen mukaan työterveyshuolto näyttää ainakin osittain toimivan yrityksen kehitysvaiheen mukaisesti. Kirjoittajat pohtivat työterveyspalvelujen mukauttamista eri vaiheisiin yrityksiin ja osaksi niiden arkirutiineja ja toimintatapoja. Oleellisena nähdään yksittäisten tekijöiden liittyminen toisiinsa ja miten ne tukevat tai haittaavat toistensa toimintaa

Päivi Peltomäki, Kaj Husman

Sairaanhoitoa sisältävä työterveyshuolto lisää ja monipuolistaa tyky-toimintaa

Työterveyshuollollisesti painotettu sairaanhoito työpaikalla kannattaa, koska se vahvistaa myös ehkäiseviä toimintoja. Kokonaisvaltaisiin palveluihin panostaneissa yrityksissä on myös enemmän tyky-toimintaa kuin vain lakisääteistä työterveyshuoltoa tarjoavilla työpaikoilla. Moniammatillinen työterveyshenkilöstö lisää tyytyväisyyttä työterveyshuoltoa ja sen resurssien riittäväksi kokemista kohtaan. Tutkimuksessa selvitettiin yrityksen työterveyshuoltoon sijoitettujen varojen sekä työterveyshuollon sisällön laajuuden yhteyksiä tyky-toimintaan ja muuhun työterveyshuoltotoimintaan.

Päivi Peltomäki, Kaj Husman, Kimmo Räsänen

Lääketieteen naapurissa 4: Kulttuuri, terveys ja sairaus

Lääketieteellinen antropologia tutkii terveyttä ja sairautta erilaisissa kulttuurisissa yhteyksissä. Samassakin kulttuuriympäristössä on monenlaisia käsityksiä sairaudesta riippuen tulkitsijan maailmankuvasta ja lähtökohdista. Lääketieteellinen antropologia tutkii havainnoimalla arkielämää, keräämällä aineistoja ja päättelemällä asioita. Se auttaa lisäämään ymmärrystä erilaisten ajattelumallien välillä.

Marja-Liisa Honkasalo

Ensimmäisen ristiretken haavat ja kuumeet

Viime vuoden heinäkuussa tuli kuluneeksi 900 vuotta ensimmäisen ristiretken kohokohdasta, Jerusalemin valloituksesta. Ristiretkeläisten vaellus Euroopasta Levanttiin oli kestänyt kaksi vuotta, suurin osa joukosta oli tuhoutunut matkan varrella. Niin kuin nykyäänkin, uhkana olivat taudit ja tapaturmat.

Ilkka Välimäki, Luigi G. de Anna

Linuksen parempi lastu

Linus Torvaldsin työnantaja Transmeta on vaivihkaa muuttamassa koko tietokonealan pelisäännöt.

Erkki Karjalainen

Anestesiologian ja tehohoidon suomenkielinen Pikkujättiläinen

Anestesiologiasta on ilmestynyt täysin uudistunut, suomenkielinen oppi- ja käsikirja. Kun kirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1988 oli opuksen sivumäärä vielä noin 400, kun nyt se on yli kaksinkertaistunut. Tähän on vaikuttanut sekä anestesiologia-alan nopea kehittyminen että anestesiologin työn monipuolistuminen ja levittäytymien etenkin leikkausosastojen ulkopuolelle. Viime vuoden alussa voimaan tullut asetus erikoislääkärin tutkinnosta muutti erikoisalan nimikkeeksi anestesiologia ja tehohoito, joten kirjassa on lisätty etenkin teholääketieteen osuutta, mihin jo uudistunut kirjan nimikin viittaa.

Juha Perttilä

Aivojen lääkkeiden psyko-farmakologinen historia

Kiinassa käytettiin efedriinipitoista rohtoa stimulanttina jo 2800 eKr. Psykofarmakologisella hoidolla on pitkä historia, vaikka vasta klorpromatsiinin tulo markkinoille 1952 avasi nykyisen tieteellisen psyykenlääkkeiden aikakauden. Psykofarmakologian alkukautta leimasi se, että uudet mielenterveyden häiriöiden lääkkeet löytyivät toinen toisensa jälkeen muuhun lääketieteelliseen käyttöön testattujen aineiden sivutuotteina; psyykkinen vaikutus oli aluksi vahingossa löydetty sivuvaikutus. Klorpromatsiinia testattiin narkoosia vahvistavana lääkkeenä, litium oli aluksi eri yhdisteinä kihdin, unettomuuden ja munuaistautien lääke ja ensimmäinen MAO-estäjä löytyi masennuslääkkeiksi tuberkuloosin hoidosta. Ensimmäinen bentsodiatsepiini saatiin markkinoille1960 ja ensimmäinen serotoniinin takaisinoton estäjä sai myyntiluvan Suomessa 1988.

Kari Pylkkänen

Ryhmästä työhön, tiimistä driimiin

Amerikkalaisesta koripallosta ja joukkuepeleistä tutuksi tullutta Dream Team -käsitettä on ujutettu yliminämme hypertrofiaa kuvaavalla grandioottimaisuudella työelämiemme monimuotosiiin ja -ammatillisiin työryhmiin. Että osattaisiin tiimittyä, tuottaa ja kehittää.

Yksityinen, yksityisempi, yksityisin

Sosiaali- ja terveysministeriö kaatoi edellisen lääkärisopimuksen sopimuslääkärijärjestelmän, jonka piti korvata erikoismaksuluokka sairaaloissa. Lääkärien palkkauksessa ministeriön suunnasta olemme kuulleet runsaasti kritiikkiä, miksi EML ei ole hyvä, miksi sopimuslääkärijärjestelmä ei ole hyvä, miksi toimenpidepalkkaus ei ole hyvä jne. Olisi mukava kuulla sitten vaihtoehdoistakin, sillä juuri mikään Kuntaliitossa tai Lääkäriliitossa kehitetty ei näyttäisi kelpaavan. Tosiasia on, että palkkaus on myös rekrytointikysymys ja lähivuosien aikana tämä tulee näkymään selvästi sekä terveyskeskuksissa että sairaaloissa.

Kati Myllymäki

Voiko tiedotus onnistua koskaan?

Tiedotus on nykyisessä tietoyhteiskunnassamme tullut yhä tärkeämmäksi osaksi ammattiyhdistysliikettä. Vuosia tiedotuspäällikkönämme toiminut Maimu Halonen on juuri jäänyt eläkkeelle. Hänelle on annettava suuret kiitokset työstä, jonka hän on liiton hyväksi tehnyt. Erityisesti korviini on jäänyt soimaan hänen sanansa, että tiedotus ei ole itsetarkoitus, on oltava aina vankka sanoma.

Pirkko Valtola