EU tutkii masennus-lääkkeiden aiheuttamaa riippuvuutta

Euroopan Lääkearviointiviraston (EMEA) lääketurvallisuustyöryhmä on käynnistänyt selvityksen serotoniiniselektiivisten masennuslääkkeiden aiheuttamista riippuvuusongelmista, joista on saatu osoitusta eläintutkimuksista. Tarkoitus on selvittää, ovatko riippuvuusongelmat ainekeskeisiä vai koskevatko ne koko ryhmää. Tulosten ennustetaan heijastuvan näiden lääkkeiden käyttöohjeisiin sekä mahdollisiin uusien käyttöaiheiden hyväksymiseen, kuten lääkkeiden käyttöön laihdutuslääkkeinä, ahdistuksen hoitoon tai tupakasta vieroittamiseen. SCRIP 2000;2502/03:3 (JEI-H)

Autismin armoilla

Lääketieteen ehkä suurimmat ongelmat liittyvät mielen sairauksien vähäiseen ymmärtämiseen. Psyyke on kuin kristallipallo, jota voi katsella monelta puolelta, mutta jonka sisintä on vaikea oppia tuntemaan. Normaali ja epänormaali ovat käsitteitä, joiden pyörityksessä psyyke saa monia muotoja. Autismi on esimerkki oireyhtymästä, joka tuntuu karkaavan tarkkailijan käsistä. Sen taudinkuva on kuitenkin ajoittain niin poikkeava ja merkillinen, että nykyään on jo opittu ymmärtämään autismin johtuvan muusta kuin lapsuudenajan vanhemmuuden laadusta.

Pitempään työelämässä

Alun alkaen lastenpsykiatriksi koulutettuna olen joutunut työelämän myötä yhä useammin pysähtymään elämänkaaren myöhempiin vaiheisiin. Vuonna 1998 toimin Euroopan Unionin DG XII:n teknologian arviointiverkoston, ETANin asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana teemalla ikääntyminen ja teknologia. Teema oli sama, jolla olin vasta vetänyt 5-vuotisen 17 maan yhteiseurooppalaisen COST-tutkimushankkeen. Työ syvensi tuntumaa Euroopan tulevaisuuteen ja ikääntymiseen liittyviin mahdollisuuksiin. Yksi asiantuntijaryhmäni keskeinen teknologiavisio oli Extension of Working Life eli pitempään työelämässä.

Vappu Taipale

Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva lainsäädäntö tarkistetaan

Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaa lainsäädäntöä ryhdytään tarkistamaan.

Suvi Sariola

Tutkija-symposiumi merkitsi karikkoja, mutta kierto osoittautui vaikeaksi Kliinisen tutkijanuran tiellä monia esteitä

Takavuosina lääkäri saattoi loistavan kliinikon uran rinnalla luoda menestyksekästä tutkimustakin. Samalla kun suomalainen kliininen tutkimus on ottanut valtavia harppauksia, on tutkijan ja kliinikon uran yhteensovittaminen käynyt yhä vaikeammaksi.

Ulla Järvi

Annal of Medicinen päätoimittaja, tutkija, Petri Kovanen: Kliininen tutkimus tehtävä näkyväksi

Tutkija Petri Kovanen puhui Kliinisen tutkimuksen strategiat -symposiumissa todeten olevansa huono esimerkki nuorille lääketieteen opiskelijoille: lääkäri, joka jätti klinikan. Wihurin tutkimuslaitoksesta on kuitenkin kiintoisaa katsoa, miltä suomalainen kliininen tutkimus näyttää. Kovasen visio onkin, että mitä enemmän tutkimus menee fyysisesti kansan pariin kampuksineen ja tutkimuskeskuksineen, sitä paremmin myös sen merkitys tunnustetaan.

Ulla Järvi

Tässä vaiheessa arvioidaan vakinaistettavan enintään 800 henkeä Määräaikaisia koskevat päätökset pian HUS-kuntayhtymän hallitukseen

HUS-kuntayhtymän henkilöstösuunnitelmien teko ja määräaikaisia koskevat vakinaistamispäätökset ovat loppusuoralla. Niitä koskevat ratkaisut on tarkoitus tehdä kuntayhtymän hallituksen kokouksessa maaliskuun lopussa. Henkilöstömitoitus elää jatkossakin.

Suvi Sariola

Islannin lääkäriliiton Gudmundur Björnsson kuvaa kiistaa terveystietorekisteristä: Tämä on kuin dekkari

Islannissa on kaksi vuotta käyty kiivasta ja laajaa julkista keskustelua terveystietorekisteristä, johon yksityinen yritys suunnittelee rekisteröivänsä kaikki islantilaiset. Yrityksen liikeideana on tämän rekisterin tietojen myynti. Islannin parlamentti sääti rekisteröinnin mahdollistavan lain vuosi sitten, ja tämän vuoden tammikuussa maan terveysministeriö myönsi yritykselle rekisteritoimintaan oikeuttavan lisenssin 12 vuodeksi. Islannin lääkäriliiton mielestä rekisteröintihankkeen toteuttaminen kaavaillulla tavalla on ristiriidassa sekä kansainvälisten tieteellisten että eettisten sääntöjen kanssa.

Suvi Sariola

Tuki- ja liikuntaelinten kivut itäsuomalaisten potilaiden kokemina ja kuvaamina

Tämä teemahaastattelu on osa Kuopion yliopiston Kipupotilas terveyskeskuksessa -tutkimusta ja siinä kuvataan itäsuomalaisten potilaiden kokemuksia kivuistaan. Useimmat potilaat kärsivät samanaikaisesti monista kroonisista kivuista ja säryistä, joita kuvattiin varsin affektiivisilla sanoilla. Kivun tuntumiseen vaikuttivat vuoden- ja vuorokaudenaika sekä sää. Kivulle altistivat liikkuminen, työ ja erilaiset asennot. Kipukynnystä alensivat mielentila, yksinäisyys ja koettu stressi.

Anne Kumpusalo-Vauhkonen, Riitta Ahonen, Esko Kumpusalo, Pekka Mäntyselkä, Jorma Takala

Terveysohjeet luterilaisuudessa

Luterilaisuus ei esitä teologiastaan käsin erityisiä terveysohjeita. Käytännön ohjeet terveeseen elämään luterilainen kristitty saa lääketieteellisen tutkimuksen asiantuntijoilta. Tehtävän jako on siis selvä. Kirkosta kannattaa etsiä vastausta kysymykseen, miten löydän rauhan Jumalan edessä. Järki ja omatunto kertovat, miten ihmisen tulee elää. Lääketieteen asiantuntijat tietävät neuvoa, miten eletään terveellisesti.

Kari Kuula