78147 osumaa

Yleislääketieteen tutkimus on perusterveydenhuollon laadun arviointia

Perusterveydenhuollon palvelujen käyttöä ja käytännön lääkärin työtä tarkasteleva yleislääketieteen tutkimus on Suomessa varsin nuorta. Ensimmäinen yleislääketieteen professuuri perustettiin Helsingin yliopistoon vuonna 1981, muihin yliopistoihin professuureja saatiin 1980-luvun lopulta lähtien. Kuitenkin työ yliopistoissa painottuu yhä pitkälti opetukseen, voimavarojen puutteessa.

Marianne Jansson

Lääkäriliittoa tarvitaan tulevaisuudessakin

Suomalainen lääkärikunta on historiansa aikana muuttunut merkittävästi. Lääkärien korkeasti eettinen arvomaailma tai tinkimätön tarve tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja laadukkaasti ei varmasti ole kadonnut minnekään. Lääketieteen kehitys on kuitenkin kuluneiden vuosisatojen ja vuosikymmenien saatossa yhä kiihtyvässä tahdissa lisännyt paitsi erilaisten teknisten innovaatioiden hyväksikäyttöä niin myös lääkärintyöhön kohdistuvia paineita.

Jaakko Halonen

Arkkipiispa John Vikström: Lääkäri ei voi käyttää teknologian tuomaa valtaansa yli ihmisyyden

- Lääkärin ammattiin liittyy hyvin paljon yleisinhimillisiä arvoja, jotka ovat yhteisiä kaikille ihmisille. Ne pätevät lääkärin toiminnassa riippumatta siitä, onko hän kotona, puolisonsa ja lastensa kanssa vai työssä. Näin totesi haastattelussa emeritusarkkipiispamme John Vikström kotonaan Turussa. Lääketieteen kehittämän korkean teknologian lääkäreille tuomasta vallasta Vikströmillä on selvä käsitys:

Taito Pekkarinen

Lääkärin etiikka ja yhteiskunnan arvomaailma, vuorovaikutuksen kolme vuosituhatta

Etiikka ja moraali juontuvat kreikkalaisesta (ethos) ja latinalaisesta (mos, mores) tapaa ja tapoja tarkoittavista sanoista. Lääkärin etiikka, kuten eettiset ohjeet yleensäkin, kuvastavat oman aikansa arvomaailmaa, käsityksiä oikeasta ja väärästä. Kirjoitettu ja tunnettu lääkärin etiikka on ikivanhaa, ja tarjoaa mielenkiintoisen pitkittäisleikkauksen ihmisen arvomaailman muotoutumisesta yli kahden ja puolen vuosituhannen ajalta. Arvomaailmaa ovat muokanneet monet mullistukset, valtioiden kehittyminen ja niiden lainsäädäntö, teknologian ja tieteen vallankumous sekä uskonnot, Euroopassa erityisesti kristinusko. Yhteiskunnan arvomaailma on vaikuttanut syvällisesti paitsi lääkärin etiikkaan, myös lääketieteeseen ja lääkärin mahdollisuuksiin harjoittaa ammattiaan. Artikkelissa tarkastellaan näiden seikkojen vuorovaikutusta kolmen vuosituhannen aikana.

Markku Äärimaa

Humanismi lääkärin työssä - pro humanitate

Suomen Lääkäriliiton 90-juhlavuoden tunnuksena on ylevä teksti: Pro humanitate - ihmisyyden hyväksi. Tunnukseen viitaten ministeri Eva Biaudet korosti Lääketiede 2000 -tapahtuman avajaisissa esittämässään valtiovallan tervehdyksessä terveydenhuollon inhimillisyyden (mänsklighet) vaatimusta ja kansalaisten oikeutta ihmisarvoiseen elämään (människovärd liv). Liiton puheenjohtaja Kati Myllymäki alleviivasi avauspuheessaan lääkärin työn eettisten arvojen merkitystä ja kuvasi niitä ristiriitatilanteita, joihin lääkäri terveydenhuollon jatkuviin säästötavoitteisiin sitoutuessaan joutuu, kun potilaan perusteltujen tarpeiden kustannukset on kohtuullisella tavalla suhteutettava muiden kansalaisten yhtä perusteltuihin oikeuksiin ja yhteiskunnan yleiseen tilaan. Yksityisen hoitosuhteen normiston ja terveydenhuollon yleisen eettisen keskustelun välissä on ilmeinen jännite.

Veli Matti Huittinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat