Kurkunpään papilloomavirusinfektio

Väitöskirjatyössä selvitettiin tekijöitä, jotka saattaisivat vaikuttaa aikuistyypin kurkunpään papillomatoosin taudin kulkuun ja ennusteeseen sekä kehitettiin infektion kokeellinen malli.

Kohteiden tunnistus komplementin aktivoitumisen alkuvaiheessa

Target discrimination during initiation of complement activation

UV-säteilyn aiheuttama ihottuma

The role of ultraviolet radiation in lupus erythematosus and polymorphous light eruption

Synnytystavan vaikutus imeväisen suolistoflooran ja elimistön puolustuskyvyn kehitykseen

Mode of delivery and intestinal microflora - consequences for the development of immune functions and gut mucosal barrier in infancy

Laminiinit normaalissa ja pahanlaatuisessa kilpirauhas- ja paksusuoliepiteelissä sekä munuaiskarsinoomissa

Laminins in normal and neoplastic thyroid and colorectal epithelia and in renal carcinomas

Biohajoavien virtsaputken laajentimien käyttö

Bioabsorbable urethral stents; new materials and new indications

Sairaalamenojen alibudjetointi - säästökeino vai järjen puutetta?

Erikoissairaaloiden menoilla on ollut vahva taipumus koko 1990-luvun aikana ylittää budjettikirjan luvut. Ilmiö on valtakunnallinen. Jotta ylitykset eivät jäisi rasittamaaan kuntien tilinpäätöksiä, kunnanvaltuustot ovat alkaneet saada käsiteltäväkseen yleensä loppusyksystä lisätalousarvioita, joilla toiminnan ja talouden epäonnistunut yhteensovittaminen on kikkailtu vuosiraportoinnissa näkymättömäksi. Kuntien päättäjät eivät suinkaan käsittele erikoissairaanhoitoa silkkihansikkailla näissä keskusteluissa, yksi keskeisimmistä teemoista on ollut sairaaloiden johtamisen moitiskelu.

Taito Pekkarinen

Underbudgeterade sjukhusutgifter - sparande eller oförstånd?

K ommunernas utgifter för specialsjukvården har under hela 1990-talet haft en stark benägenhet att överskrida budgeterna. Företeelsen är riksomfattande. För att kommunernas bokslut inte skall belastas av överskridningar har fullmäktige vanligen i slutet av hösten fått besluta om tilläggsbudgeter som utplånat den bristande samordningen mellan budget och verklighet i den årliga rapporteringen. Specialsjukvården har då inte behandlats med silkesvantar av de kommunala beslutsfattarna utan vanligen har sjukhusen kritiserats under debatterna.

Taito Pekkarinen

Kuntoutuuko fibromyalgiapotilas?

Fibromyalgia on oireyhtymä, jossa pitkäaikaisen kivun lisäksi ilmenee neurovegetatiivisia oireita, mielialan laskua, ahdistuneisuutta, väsyneisyyttä ja subjektiivista lihasvoiman heikkenemistä. Harjoitteluohjelmalla kuntoutuslaitoksissa on pyritty fyysisen kunnon parantamisen avulla lievittämään fibromyalgian (FM) oireita ja parantamaan työ- ja toimintakykyä. Kahden vuoden aikana Reumaliiton Kuntoutumislaitoksessa ensin kahden viikon ja myöhemmin 3 kuukauden (tai 6 kuukauden) kuluttua viikon seurantajaksolla tutkittiin 189:n fibromyalgiakriteerit täyttäneen potilaan kuntoharjoittelun vaikuttavuutta - väliaikana he noudattivat laadittua kotiharjoitteluohjelmaa. Tulokset osoittivat, että perinteisen kuntoutuksen keinoin fibromyalgiapotilaiden keskeiseen oireeseen, kipuun, ei voida merkittävästi vaikuttaa. Sen sijaan liikunnan ja harjoittelun lisääminen parantaa merkitsevästi fyysistä kuntoa jo 3 kuukauden seurannan aikana ja lisää potilaiden kokemaa tyytyväisyyttä.

Jorma V. Viitanen, Sirkku Ala-Peijari, Sisko Ronni, Ulla Karlsten, Kirsti Uoti-Reilama

Jalkaterän ja nilkan hermoperäiset kiputilat

Jalkaterän ja nilkan alueen kiputilat ovat sangen tavallisia. Jopa 40 %:lla väestöstä on jalkavaivoja ja jalan alueelta on löytynyt yli 2 000 erilaista vaivaa, häiriötä tai epänormaalia tilaa. Oireiden taustalla voi olla mekaanisia, metabolisia, neoplastisia, tulehdusperäisiä ja synnynnäisiä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa eri kudosryhmissä, kuten jalan ihossa, lihaksissa, hermokudoksessa, verisuonissa sekä luu- ja rustokudoksessa. Tässä kirjoituksessa käsittelemme tarsaalitunnelioireyhtymää, Mortonin oireyhtymää ja eräitä muita kipuja aiheuttavia hermovaurioita.

Ilkka Lehtinen, Matti Hurme, Ilkka Koskivuo