Nordisk Medicin: En röst har tystnat

Under 69 år var tidskriften Nordisk Medicin ett gemensamt forum för läkarna i de fem nordiska länderna. Det sista numret publicerades i december 1998. I den långa utgivningen kan man följa den medicinska utvecklingen i våra länder under den tid läkekonsten övergått från hypoteser till kunskap.

Eva Oldinger

Svenskan hotad?

Hans Nyman, sekreterare i Svenska Läkaresällskapets kommitté för medicinsk språkvård, inbjuder till debatt i senaste nummer av Läkartidningen. Han rubricerar Engelska hotet mot svenskan i medicinen - oroande eller ofarligt? Orsaken är att man i dagspressen sedan en tid debatterar svenskans ställning inom vetenskaperna. Man hävdar att svenska språket hotas av en domänförlust. Är risken för att det medicinska språket utarmas också för handen? frågar Nyman.

Svante Stenman

Uutiskirje Yhdysvalloista

Kesäkuussa julkaistiin tarkennetut määräykset J-1-viisumin myöntämisestä ulkomaalaisille lääkäreille. Itse asiassa sääntöjä ei ollut muutettu, mutta koska niitä ei ollut aiemmin julkaistu, hämmennystä ja väärinkäsityksiä syntyi runsaasti.

Tuula Fabrizio

Jäähyväiset selluloidille

Digitaalinen projektio mullistaa elokuvateatterit. Parannus on verrattavissa CD-levyn tuloon äänilevytekniikassa.

Erkki Karjalainen

Meta-analyysiä analysoimassa Seitsemäs Cochrane Colloquium

Cochrane-yhteistyön seitsemänteen vuotuiseen tapaamiseen osallistui lokakuussa kymmenkunta suomalaista cochraniittia. Yhteistyössä on kaikkiaan mukana noin 3 600 ihmistä, jotka tekevät systemaattisia katsauksia terveydenhuollon toimenpiteiden vaikuttavuudesta tai tukevat katsausten tekijöitä eri tavoin. Neljännes heistä oli tullut Roomaan pohtimaan, mikä on Cochrane-yhteistyön rooli parhaan tiedon tuomisessa terveydenhuollon toiminnan osaksi.

Marjukka Mäkelä

Lääkäri omaisena ja potilaana

Vanhempieni sairastuessa ajattelin, että minulla on vielä aikaa siihen, kun itse mahdollisesti sairastun syöpään. En aikonut jäädä sitä odottamaan tai pelkäämään. Ei olisi kuitenkaan ollut pahitteeksi, jos olisin rintani joskus tarkistuttanut tai edes itse tutkinut. Yleislääketieteen erikoislääkäri Maija Koivu kirjoittaa kokemuksistaan omien vanhempiensa ja oman sairautensa ajalta.

Maija Koivu

Akuutin alaselkäkivun hoitajille

Timo Pohjolainen, Antti Jekunen, Lotta Autio ja Heikki Vuorela ovat raportoineet Suomen Lääkärilehdessä 28/99 (s. 3349-3356) tutkimuksensa alaselkäkivun hoidosta ibuprofeenilla ja nimesulidilla. Artikkelissa esiintyvät eräät asiavirheet, tutkimuksesta tehdyt johtopäätökset ja tutkimuksen menetelmät kaipaavat kommentointia.

Tuomo Lapveteläinen, Pekka Järvensivu

Vastine Tuomo Lapveteläiselle ja Pekka Järvensivulle

Kiitämme SLL:ää mahdollisuudesta kommentoida lääketieteen lisensiaatti Tuomo Lapveteläisen esittämiä väitteitä, joita työmme alaselkäkivusta on hänessä herättänyt. Subjektiivisiin mielipiteisiin emme voi ottaa kantaa, mutta väitteeseen varsinaisista asiavirheistä vastaamme ohessa.

Timo Pohjolainen, Antti Jekunen, Lotta Autio, Heikki Vuorela

Infantiili mainonta

Meinasin menettää mielenterveyteni, kun tänään joulukuun ensimmäisenä päivänä istuuduin kotityöpöytäni ääreen. Sisäiset voimat alkoivat repiä ajatusmaailmaani kahteen vastakkaiseen suuntaan. En varmuudella tiennyt, olinko aikuinen vai lapsi.

H. Tapio Hanhela

Potilaiden tarinoita kannattaa kuunnella

Miten lääkäri tulkitsee potilaan kertomaa ja poimii olennaisen potilaan anamneesista? Poimisiko jokainen lääkäri samat asiat potilaan kertomuksesta muuntaessaan tarinan sairauskertomuksen kielelle? Onko potilaan tarina samanlainen hänen kertoessaan sitä eri lääkäreille? Tästä kaikesta ja paljon muusta kertoo tuore Trisha Greenhalghin ja Howard Brodyn toimittama kirja Narrativebased medicine, joka esittelee meille sairaustarinoiden ja sen tutkimisen kiehtovaa maailmaa.

Kaisu Pitkälä