Anafylaksiarekisteri

Anafylaksia on äkillinen, vaikea IgE-välitteinen yliherkkyysreaktio, jonka oireet etenevät muutamassa minuutissa. Anafylaktoidi reaktio on riippumaton spesifisestä herkistymisestä, ja sen oireet johtuvat syöttösoluista vapautuvista välittäjäaineista ilman vasta-ainereaktiota. Anafylaksian ja anafylaktoidin reaktion erottaminen toisistaan on käytännössä mahdotonta. Myöhemmin tehtävät allergologiset tutkimukset selvittävät, kummasta reaktiosta on ollut kyse.

Kaisu Juntunen-Backman, Soili Mäkinen-Kiljunen, Håkan Granlund, Tari Haahtela

Hammaslääketieteen integraatio: Suun terveydenhuollon hoitoketjut vihdoinkin kuntoon

Hammaslääketieteessä on meneillään yli satavuotisen historiansa yksi suurimmista mullistuksista: Yliopistojen hammasklinikat integroidaan terveyspalvelujärjestelmään eli kunnallistetaan 1.1.2000 alkaen. Hammasklinikoiden integraation syyt ovat seuraavat: opiskelijoille halutaan turvata riittävä ja tautikirjoltaan monipuolinen potilasaineisto, mikä vastaa oppilaitosta ympäröivän yhteiskunnan todellisuutta. Kliininen hoitoharjoittelu pyritään toteuttamaan todellisissa olosuhteissa, mikä sekin edellyttää opetuksen jalkauttamista terveyspalvelujärjestelmään. Kolmanneksi yliopistojen maksupalveluperusteinen hammasklinikkatoiminta on käynyt taloudellisesti kestämättömäksi, koska hoidon itse maksavia, opetukseen soveltuvia potilaita on nyky-yhteiskunnassa ollut yhä vaikeampi saada.

Jukka H. Meurman

Henkilötietolaki tuo muutoksia: Potilasta informoitava henkilötietojen käsittelystä

Viime kesänä voimaan tullut uusi henkilötietolaki edellyttää, että kaikkien rekisterinpitäjien terveydenhuollossa on informoitava jokaista potilasta häntä koskevien henkilötietojen käsittelystä, potilasrekisterien tiedoista yleensä sekä potilaan oikeudesta tietojen tarkistamiseen ja korjaamiseen. Lisäksi potilaalta on saatava lupa häntä koskevien tietojen ylläpitämiseen rekisterissä.

Suvi Sariola

Kaija Holli on Suomen ensimmäinen palliatiivisen lääketieteen professori Oireenmukainen hoito ottaa kohteekseen kokonaisen ihmisen

Kymmenen vuotta sitten Ilkka Vartiovaara kirjoitti Suomen Lääkärilehdessä palliatiivisen lääketietieteen olevan lapsenkengissä. Melkein samoissa kengissä ollaan yhä, hymähtää vt. professori Kaija Holli Tampereen yliopistosta. Holli aloitti syksyllä Suomen ensimmäisen palliatiivisen lääketieteen professuurin hoidon "virkaatekevänä".

Ulla Järvi

Tavoitteet selkeiksi ja tahto lujaksi

Seuraavan sopimuskauden tavoitteita rakennetaan. Voimassa olevan sopimuksen solmimiseen liittyvät seikat tuntuvat olevan edelleenkin monien kollegoiden mielessä enemmän tai vähemmän traumaattisina kokemuksina.

Jaakko Halonen

Sairaalalääkärien palkkatutkimus valmistunut

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lääkäriliiton yhteistyössä tekemä sairaalalääkäreiden palkkoja koskeva selvitys on valmistunut. Tiedustelun ajankohtana oli tämän vuoden maaliskuu ja sen tiedot kerättiin sairaaloita ylläpitäviltä kuntatyönantajilta ja niiden palkanlaskennasta.

Mika Vehkasaari

Luottamusmiehillä neuvottelupäivät Espoossa

Lääkärikartellin luottamusmiehiä kokoontui neuvottelupäiville Espooseen marraskuun puolivälissä. Parin päivän aikana käytiin läpi mm. seuraavan kierroksen tavoitteet ja keinot, eri palkkauselementtien käyttö lääkärien kannustamisessa ja rekrytoinnissa sekä vuosilomauudistus.

Mika Vehkasaari

Suomalaiset lääkärit yhteistyöhön Karjalan tasavallan kollegojen kanssa

Jatko- ja täydennyskoulutus huolestuttaa Karjalan tasavallan lääkäreitä, sillä heidän palkkauksensa riippuu täydennyskoulutuksen määrästä. Tasavalta on sitoutunut hoitamaan täydennyskoulutuksen, jossa lääkärien tulisi käydä kolmen ja viiden vuoden välein. Karjalan taloudellisten vaikeuksien vuoksi koulutukseen ei kuitenkaan aina pääse.

Juha Kiehelä

Sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta ja sen oikeudellinen asema

Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta tuli voimaan 1.11.1999. Lain mukaan jokaisessa sairaanhoitopiirissä on oltava eettinen toimikunta. Uusi laki sisältää kuitenkin vain vähän säännöksiä eettisen toimikunnan asemasta julkisen terveydenhuollon hallinto-organisaatiossa. Kirjoituksessa tarkastellaan kuntalain, erikoissairaanhoitolain, hallintomenettelylain sekä 1.12.1999 voimaan tulleen julkisuuslain säännösten merkitystä annettaessa lausuntoa ihmiseen kohdistuvasta lääke- tieteellisestä tutkimuksesta.

Lasse Lehtonen

Tuberkuloosikriisi Läntisen Tyynenmeren alueella

WHO:n Läntisen Tyynenmeren aluekomitea kokoontui 50-vuotisjuhlien merkeissä Portugalin viimeisiä kuukausia hallitsemassa Macaossa syyskuussa. Vuosisadan rankimmasta taifuunista huolimatta kokous sujui rakentavan yhteistyön merkeissä. Merkittävimmät päätöslauselmat liittyivät "tuberkuloosikriisin" julkaisemiseen alueella, joka kattaa lähes kolmanneksen maapallon väestöstä. Kokoukseen otti osaa lähes 150 terveydenhuollon alan edustajaa, mukaan lukien 24 terveysministeriä, 34:stä alueen maasta.

Seppo Suomela