Diabeettisen neuropatian diagnostiikka- ja hoitosuositus Osa 1. Perifeerinen neuropatia

Neuropatia, ääreishermojen sairaus, on diabeteksen lisäsairauksista hankalin sekä diagnostiikan että hoidon kannalta. Siihen liittyy runsaasti elämänlaatua huonontavia oireita ja ennen kaikkea se altistaa jalkahaavaumille, jotka lisäävät alaraaja-amputaation vaaraa. Keskeinen tekijä neuropatian ehkäisemisessä on diabeteksen hyvä hoitotasapaino. Kohonneen verensokeritason tehokas alentaminen ehkäisee neuropatiaa ja hidastaa sen etenemistä. Neuropatian toteaminen on tärkeää, vaikka taudin syntyyn vaikuttavaa hoitoa ei veren glukoosipitoisuuden vähentämisen lisäksi tunneta. Oireenmukainen hoito ja fysioterapia tarjoavat kuitenkin mahdollisuuksia potilaiden auttamiseksi.

Leo Niskanen, Maija Haanpää, Juhani Partanen, Pekka Pikkarainen, Tapani Rönnemaa, Kimmo Taari, Timo Tulokas, Markku Vähätalo

Nikotiinikorvaushoidon turvallisuus

Nikotiinia sisältäviä lääkkeitä on saatavilla apteekeista avuksi tupakoinnin lopettamiseen. Itsehoitovalmisteita ovat nikotiinia sisältävät purukumit, laastarit, inhalaattori ja uusimpana tuotteena kielen alla sulava tabletti eli resoribletti. Reseptivalmisteena on saatavissa nikotiininenäsumute voimakkaaseen nikotiiniriippuvuuteen. Vaikka nikotiini liitetään kiinteästi tupakoinnin haittoihin, on sen käyttö aina terveellisempää kuin tupakoinnin jatkaminen. Nikotiinikorvaushoidon ongelmia ovat liian pieni annos ja liian lyhyt käyttöaika, jolloin tupakoinnin lopettamista seuraavat vieroitusoireet eivät poistu. Monet onnistuvat toki lopettamaan tupakoinnin ilman nikotiinikorvaushoidon apua, mutta korvaushoito lisää onnistumisen todennäköisyyttä ja on turvallisempi kuin tupakoinnin jatkaminen.

Kirsi Pietilä, Pekka Puska

Eteisvärinän antitromboottinen hoito - meta-analyysi vahvistaa käsityksiä

Muu kuin läppävikaan liittyvä eteisvärinä altistaa trombin muodostumiselle, ja sydämestä aivoihin kulkeva embolia voi tehdä ihmisestä monivuotisen aivoinvalidin. Siksi on järkevää tehdä kaikki voitava, jotta eteisvärinään liittyvät aivohalvaukset estettäisiin.

Robert Paul

PEF vaiko FEV1 pitkään yskineeltä avohoidon potilaalta?

Uloshengityksen huippuvirtausarvon (PEF) mittaamista ja pitkäaikaisseurantaa liitettynä bronkodilataatiovasteiden mittaamiseen on Suomessakin suositeltu yskäpotilaiden perustutkimukseksi. Hollantilaiset selvittivät 240:n yskästä kärsivän aikuispotilaan aineistosta PEF-mittausten luotettavuutta ennen kaikkea suhteessa uloshengityksen sekuntikapasiteettiarvoon (FEV1). Tavoitteena oli selvittää nimenomaan matalia arvoja mittauksissa saaneilta näiden parametrien yhteensopivuutta sekä vastetta keuhkoputkia laajentavaan lääkitykseen (400 myyg inhaloitavaa salbutamolia). FEV1-arvon osalta pidettiin merkitsevänä jo vähintään 9 %:n nousua arvossa, PEF:n osalta tutkittiin erikseen nousut 40, 60 ja 80 litraa/min sekä prosentuaaliset 10, 15 ja 20 %:n nousut.

Hannu Puolijoki

Painon ja kuolleisuuden yhteys

Tälläkin palstalla on referoitu tutkimuksia, joissa on selvitetty, miten ihmisen maallisen majan koko korreloi hänen kuolleisuuteensa. Avoimia kysymyksiä ovat mm., miten tupakointi ja painoindeksi vaikuttavat yhdessä ja erikseen mortaliteettiin, onko riski-painosuhde J-käyrän, U-käyrän vai kenties suoran muotoinen ja mitä ikä ja rotu merkitsevät. Yhdysvalloissa tehtiin vuonna 1982 Cancer Prevention Study II, johon saatiin tietoja lähes 1,2 miljoonasta amerikkalaisesta. Heidän tilaansa on seurattu ainakin vuoden 1996 loppuun ja nyt julkaistaan tietoja tämän mammuttikohortin mortaliteetista suhteessa painoon.

Robert Paul

Kromosomi 22 sekvensoitu

Geenitutkimuksessa on saavutettu uusi virstanpylväs, kun brittiläisen Sanger-keskuksen johtama yhdeksän laboratorion jättikonsortio (julkaisussa 204 nimeä) sai sekvensoiduksi ihmisen toiseksi pienimmän kromosomin, jossa on 1,6 % koko genomisen DNA:n määrästä. Ihan koko kromosomia ei onnistuttu sekvensoimaan, sillä selvittämättä jäi vielä 11 pienehköä fragmenttia. Kromosomin lyhyeen haaraan ei myöskään puututtu lainkaan, koska siellä ei tiettävästi ole proteiineja koodaavia geenejä.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Lisätietoa ydinpomminkestävästä bakteerista

Kerroin tällä palstalla jokin aika sitten (SLL 11/99) bakteerista nimeltä Deinococcus radiodurans, joka kestää käsittämättömiä määriä säteilyä, kuivuutta ja muita ankaria olosuhteita. Bakteerin perimä on nyt täysin selvitetty. Siitä käy ilmi, että bakteerin kahteen kromosomiin ja kahteen plasmidiin ovat pakkautuneet lähes kaikki tällä hetkellä tunnetut geenit, joita tarvitaan DNA-vaurioiden korjaamisessa, haitallisten DNA:n hajoamistuotteiden eliminoinnissa sekä kuivumisen ja ravinnon puutteen sietämisessä. Erikoisen geeniarsenaalinsa tämä tulevaisuuden ydinjätesiivooja on lähes kokonaan rohmunnut muilta bakteereilta.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Lisää kaasulla keittämisen aiheuttamista hengityselinongelmista

Thoraxissa on pohdittu kaasulla kokkaamisen aiheuttamia hengityselinongelmia, joita tarkasteltiin tällä palstalla aiemminkin (SLL 34/99). Brittien tekemään kyselytutkimukseen kuului 6 000 vähintään 65-vuotiasta naista ja miestä, ja löydöksenä tässäkin oli erityyppisten hengityselinongelmien lisääntynyt esiintyminen kaasua käyttävillä. Naiset osoittautuivat erityisen riskialttiiksi. Teoreettisena taustalla oireille ovat todennäköisesti kaasun palamisessa muodostuvat typen oksidit. Kirjoittajat ja pääkirjoituksen laatija jopa spekuloivat, pitäisikö pölypunkin torjuntaan Brittein saarilla suunnatut resurssit kohdentaakin kaasusta sähköön siirtymiseen. He peräävät myös laajoja prospektiivisia tutkimuksia. Talojen räjähtely ei siis liene talouskaasun ainut ongelma.

Hannu Puolijoki

Tarvitaanko laktoosittomia lääkevalmisteita?

Henkilöt, joilla on todettu laktoosin imeytymishäiriö, kertovat joskus saavansa oireita laktoosia sisältävistä lääkkeistä. Tutkimukset eivät tue sitä käsitystä, että lääkkeiden pienet, alle 1 gramman, laktoosimäärät aiheuttaisivat oireita. Laktoosin käyttöä sidosaineena on kuitenkin ryhdytty vähentämään etenkin itsehoitovalmisteissa. Lääkkeiden laktoosin aiheuttamia oireita on tarkoitus tutkia, minkä takia pyydämme ilmoituksia tapauksista, joissa laktoosia sisältävät lääkkeet ovat aiheuttaneet vatsavaivoja hypolaktaasikoille.

Riitta Korpela, Antti Aro

Sydänkakeksia - luuraako syyllinen suolessa?

Sydämen vajaatoiminnassa sytokiinijärjestelmä on aktivoitunut. Syytä moiseen ei tiedetä, mutta viitteitä on nyt siitä, että suoliston bakteerit voivat olla draaman roistoja.