78147 osumaa

Aikuisille astmapotilaille annetun tehostetun potilasohjauksen vaikutus hoitokustannuksiin, kliinisiin hoitotuloksiin ja elämänlaatuun

Tutkimuksessa selvitettiin uusille aikuisastmapotilaille (n = 162) ensimmäisen hoitovuoden aikana annetun tehostetun potilasohjauksen kustannusvaikuttavuus sekä vaikutus kliinisiin hoitotuloksiin ja elämänlaatuun lyhyellä (yksi vuosi) ja pitkällä (3 ja 5 vuotta) aikavälillä verrattuna potilasohjaukseen, joka annettiin vain astman diagnosointivaiheen yhteydessä (lyhyt ohjaus).

Ritva Kauppinen

Rintasyövän ennusteen arviointi: morfometrisen pahanlaatuisuusluokituksen kehittäminen

Rintasyöpä on länsimaiden voimakkaimmin yleistyvä syöpämuoto. Lähitulevaisuudessa odotetaan Suomessa vuosittain todettavan noin 4 000 uutta rintasyöpätapausta ja vastasyntyneistä tyttölapsista noin joka 10. tulee elämänsä aikana sairastumaan rintasyöpään. Rintasyövän hoitomahdollisuudet ovat viime vuosina tehostuneet. Yksi keskeinen tutkimuksen tämän hetkinen haaste on löytää ennustetekijöitä, joiden avulla jokainen rintasyöpäpotilas voidaan ohjata hänelle optimaaliseen hoitoon. Olisi löydettävä ne potilaat, joiden tauti on erityisen aggressiivinen ja jotka tarvitsevat tehokkainta mahdollista hoitoa. Toisaalta olisi voitava säästää hyväennusteiset potilaat raskailta hoidoilta ja niiden sivuvaikutuksilta.

Pauliina Kronqvist

Tulehdussoluvaste, solun jakautuminen, adheesiotekijät ja solusyklisäätelijät paksu- ja peräsuolisyövän ennustetekijöinä

Paksu- ja peräsuolisyöpä on länsimaissa kolmanneksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja. Suomessa se on kolmanneksi yleisin syöpäsairaus miehillä ja toiseksi yleisin naisilla. Tunnettuja riskitekijöitä ovat ravinto sekä erilaiset geneettiset syndroomat. Tärkein hoitomuoto on edelleen kirurginen hoito. Radikaali hoito voidaan toteuttaa noin 75-80 %:lle potilaista mutta tauti uusii kuitenkin noin 40 %:lle potilaista. Adjuvanttisytostaattihoitoja käytetään erityisesti Dukesin C -luokan paksusuolikasvaimissa, mutta Dukesin B -luokan kasvaimissa adjuvanttihoidot eivät vielä ole vakiintuneet. Tämän vuoksi erityisesti Dukesin B -luokan kasvaimissa tarvitaan tarkempia ennustetekijöitä taudin kulun arvioimiseksi.

Kirsi Ropponen

Terveystoimen asiantuntemusta kaivataan erityisryhmien liikuntaan

Liikuntapalvelujen järjestäminen erityisryhmille eli vammaisille, pitkäaikaissairaille ja ikääntyneille vaatii paljon enemmän taustatyötä ja asiantuntemusta kuin normaalisti järjestettävä toiminta. Erityisryhmät ovat usein riskiryhmiä, joiden ohjaaminen edellyttää perehtyneisyyttä kulloiseenkin lääketieteelliseen ongelmaan ja sen aiheuttamiin rajoituksiin. Työ on kuitenkin antoisaa, koska monet kokevat liikunnan avulla pysyvänsä toimintakykyisinä pitempään. Lisäksi osallistujat ovat motivoituneita ja heillä on yleensä aikaa harrastaa liikuntaa.

Ikääntyvä väestö haaste myös apteekkipalveluille

Vanhukset ovat apteekeille suuri ja haastava asiakasryhmä, ja apteekkien henkilökunta myös kuulee paljon ikäihmisten lääkehoidon käytännön ongelmista arkipäivän työssään. Apteekkien lääkeinformaatio on tärkeä tietolähde vanhuspotilaille, jotka käyttävät paljon sekä reseptivalmisteita että itsehoitolääkkeitä. Ikäihmisten lääkehoito, palvelu ja yhteistyömuodot vanhustenhuollon kanssa olivat esillä tämänvuotisilla Farmasian päivillä, joiden pääteemana oli 2000-luvun lääkeosaajat.

Konrad ReijoWaaran palkinto Matti O. Huttuselle

Tämänvuotisen Konrad ReijoWaaran palkinnon on saanut dosentti Matti O. Huttunen. Palkinto myönnetään ansiokkaasta urasta käytännön lääkärin työssä. Palkintolautakunta toteaa, että Matti O. Huttunen on arvostettu kollegoiden konsultti, jolta on saanut ymmärtäviä ja käytännöllisiä neuvoja pyytäessään apua läheisensä tai potilaansa ongelmiin. Psykiatrina Huttunen on aina kannattanut laaja-alaista näkemystä potilaiden hoidossa. Hän on myös osoittanut ammatillista rohkeutta muistuttamalla kollegoita liian mustavalkoisen ajattelun vaaroista. Huttunen on pitänyt tiiviisti yhteyttä ammattikuntaan ja lääketieteen alan organisaatioihin, todetaan palkinnon perusteluissa.

Sairaanhoitajien työssä kokema väkivalta ja häirintä

Työpaikkaväkivaltaan on suhtauduttava vakavasti. Paitsi että se on työsuojelun kannalta ongelmakohta, se heikentää työntekijöiden viihtymistä työssä. Hoitotyössä kohdataan enemmän väkivaltaa kuin muissa ammateissa. Usein väkivallanteko tapahtuu hoitajan ollessa yksin työvuorossa, esim. yöllä. Väkivallantekijänä on lähes aina potilas. Tyypillisimmin väkivaltaa esiintyy hoidettaessa alkoholin, huumeiden, lääkityksen tai sairaudentilan vuoksi sekavia potilaita. Tulokset perustuvat HYKS:n hoitohenkilökunnalle suunnattuun kyselyyn sekä valtakunnalliseen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa selvittäneeseen tutkimukseen.

Anna-Lisa Söderholm, Minna Piispa, Markku Heiskanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat