Kliinisten kokeiden tiedonhallinnasta

Kliiniset kokeet ovat tärkein tapa saada uutta lääketieteellistä tietoa. Näyttöön perustuvassa lääketieteessä niiden merkitystä korostetaan vielä entisestäänkin ja kokeet ovat entistä suurempia ja monimutkaisempia. Niinpä useimmilla lääkäreillä on työssään jonkinlaista kosketusta kliinisten kokeiden kanssa.

Anssi Auvinen

Kirjauutuuksia

Churchill Livingstone 1999. 4. painos. ISBN 0-443-07549-2. Sidottu, 792 sivua. 1 075 mk.

Tennislääkärit helteessä

Ft. Worth, Texas, USA oli tällä kertaa lääkäreiden kohtaamisareenana, kun 29. Tenniksen maailmanmestaruuskisat ratkaistiin viimeistä kertaa tällä vuosituhannella. Kisoja kunnioitti läsnäolollaan kaksi merkittävää herraa; nimittäin Bill Drake ja Stanley McCampbell, jotka yhdessä keksivät idean maailmanlaajuisesta lääkäreiden tennisjärjestöstä. Heidän aloitteestaan vuonna 1972 pelattiin ensimmäiset World Medical Tennis Societyn (WMTS) kisat Monte Carlossa, jonka jälkeen kisoja on käyty vuosittain ympäri maailmaa. Suomessa kisoja on pidetty Helsingissä 1983 ja Vierumäellä 1994. Viime vuosina itäeurooppalainen edustus on selvästi lisääntynyt. Nykyään 57 maata kuuluu WMTS-järjestöön.

Micaela Hernberg

Uudet kohonneen verenpaineen diagnostiikan ja hoidon suositukset tulossa - tarvitaanko niitä?

Sairaanhoidon väitetään olevan kriisissä. Ainakin täällä Pirkanmaalla on eletty syöksykierteenomaisissa tunnelmissa. Vaikka jo vuosikymmenen alussa Pirkanmaa komeili julkisuudessa pienillä menoillaan, on säästämistä silti jatkettu.

Silja Majahalme

Nya rekommendationer för diagnostik och behandling vid högt blodtryck är att motse - behövs de?

Det hävdas att sjukvården är i kris. Åtminstone här i Birkaland har det börjat kännas som rena snurren. Trots att man redan i början av decenniet i Birkaland med stolhet redovisade sina små utgifter har sparandet bara fortsatt. Men hur är detta relaterat till behandlingsrekommendationer vid hypertoni?

Silja Majahalme

Mielentilatutkimukset ja julkisuus

Mielentilatutkimuksen kaltaisia arvioita on tehty jo lähes sadan vuoden ajan. Siten ei voi olla ihmettelemättä, millaiset mittasuhteet ja painoarvon oikeuspsykiatrian tehtäväkenttä on julkisuudessa viime vuosina saanut. Oikeuspsykiatrille mielentilatutkimukset ja niihin liittyvät arvioinnit ovat osa jokapäiväistä arkityötä. Julkisuus on kuitenkin tuonut mielentilatutkimusten tekemiseen uusia ulottuvuuksia. Tutkittavan henkisestä tilasta käydään lehtien palstoilla käräjiä jo paljon ennen varsinaista oikeuden määräystä mielentilatutkimuksesta. Oikeuspsykiatrin ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja tietääkseen puhelimensa soivan, jos jossakin päin Suomea tapahtuu järkyttävä väkivallanteko. On hyvä, että kysytään ennen kuin kirjoitetaan, mutta asioilla on aina kääntöpuolensa.

Jarmo Paanila

Viekö velka terveyden?

Väestöotokseen perustuvassa tapaus-verrokkitutkimuksessa selvitettiin kunnallisen velkaneuvonnan asiakkaiden terveydentilaa ja psykososiaalista tilannetta sekä erityisesti velkaantuneiden psyykkistä oireilua. Kunnallisessa velkaneuvonnassa asioineilla todettiin mielenterveyshäiriö selvästi useammin kuin verrokeilla. He olivat myös käyneet tiheämmin lääkärin vastaanotolla ja useampi heistä oli käyttänyt lääkärin määräämiä uni- ja rauhoittavia lääkkeitä. Velkaantuneiden psyykkiset oireet vaikuttivat kuitenkin pitkäaikaisilta, sillä velkaneuvonnassa aiemmin asioineilla oli mielenterveyshäiriö yhtä usein kuin vastikään asiakkaiksi tulleilla. Puolet velkaneuvonnan asiakkaista oli syrjäytynyt työelämän ulkopuolelle ja eli taloudellisessa puutteessa. Velkaantunut tarvitsee lääkäriltään lääkkeiden lisäksi myötäelämistä ja rohkaisua, sillä velkaneuvonnan asiakkaista useat olivat varsin toivottomia tulevaisuutensa suhteen. Velkaneuvonnan työotetta saattaisi olla aiheellista monipuolistaa.

Jukka Hintikka, Osmo Kontula, Kaj Koskela, Heimo Viinamäki

Endokrinologiset sairaudet ja luusto

Endokriiniset sairaudet ovat merkittävimpiä sekundaarisen osteoporoosin taustalla olevia sairauksia. Useimmiten nämä sairaudet ovat kliinisesti ilmeisiä ja perustaudin hyvä hoito korjaa myös luustotilanteen. On kuitenkin tiloja, joissa osteoporoosi voi olla ainoana havaittavana oireena, jolloin murtumapotilasta hoitava lääkäri on diagnostiikan kannalta avainasemassa. Toisaalta luuston kunnon huomioiminen voi vaikuttaa ratkaisevasti perustaudin hoitoon. Katsauksessa tarkastellaan osteoporoosin riskin kannalta keskeisimpiä endokriinisia sairauksia ja miten luun kunnon arviointi vaikuttaa hoitolinjoihin.

Leo Niskanen, Heikki Kröger

Vanhusten diabetes ja sen hoito

Mitä iäkkäämpänä diabetes puhkeaa, sitä pienemmän lisävaaran se liitännäissairauksineen ehtii aiheuttaa sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Hoidon tavoitteena on vanhuksen hyvinvointi ja diabeteksen komplikaatioiden sekä laitoshoitoon joutumisen estäminen. Hoito on räätälöitävä kullekin vanhukselle realistiseksi ottamalla huomioon ikä, muut sairaudet ja lääkkeet, ylipaino, munuaisten ja maksan toimintakyky sekä sosiaaliset olosuhteet. Ruokavalio, liikunta ja painonpudotus riittävät usein alkuhoidoksi. Mikäli paastoveren glukoosiarvo ylittää alle 80-vuotiaalla 8 mmol/l ja yli 80-vuotiaalla 10 mmol/l, on syytä aloittaa suun kautta otettava lääkitys. Jos sen mahdollisuudet eivät yksin riitä, liitetään mukaan useimmiten iltainsuliinihoito. Nuoremmilla ikäihmisillä voi kyseeseen tulla pelkkä sekoiteinsuliini- tai jopa nelipistoshoito. Kohonneen verenpaineen ja hyperlipidemioiden hoito on perusteltua vanhuksillakin, joskin hyvin iäkkäiden vanhusten hoidon aiheet ja tavoitteet on harkittava yksilöllisesti.

Sulo Rajala, Heikki Oksala, Martta Äijälä

Hukuksiin joutuneen potilaan hoito

Hukkumalla kuolee Suomessa vuosittain keskimäärin 200 ihmistä. Kysymyksessä on lähes aina onnettomuus, ja tavallisesti aikuisen ollessa kyseessä alkoholilla on osuutta asiaan. Hukuksiin joutuneen ensihoidossa on tärkeintä varmistaa ilmatie ja hengitys sekä tukea verenkiertoa tarvittaessa painantaelvytyksellä. Kaikki hukuksiin joutuneet tarvitsevat vähintään 24 tunnin seurannan sairaalassa, jotkut vaativat useiden päivien tehohoitoa. Hukuksiin joutuneen potilaan ennuste on yleensä hyvä, mikäli sydän ei ole ehtinyt pysähtyä ja tajunta palaa nopeasti. Aika on kuitenkin ratkaiseva tekijä, minkä takia pelastus- ja elvytystoimet on aloitettava viipymättä. Hypotermia saattaa edesauttaa joissakin tapauksissa selviytymistä pitkittyneestä hukuksiin joutumisesta. Artikkelissa käsitellään hukuksiin joutuneen potilaan hoitoa ja ennustetta sekä annetaan suuntaviivoja hoidon toteuttamiseksi tähdäten ensimmäisten tärkeiden tuntien toimenpiteisiin.

Vesa Lund, Juha Perttilä