78147 osumaa

Hoitoeettisiä työryhmiä Suomessa

Lääketieteelliseen tutkimustoimintaan keskittyneitä eettisiä toimikuntia on Suomessa ollut jo pitkään. Yhdysvalloissa on jonkin aikaa ollut myös toimikuntia, jotka ottavat kantaa kliinisen toiminnan eettisiin ongelmiin. Juridista asemaa näillä toimikunnilla ei ole, mutta eettisissä kiistakysymyksissä ne voivat toimia sovittelijan roolissa. Suomeenkin on vähitellen syntynyt epävirallisia hoitoeettisiä työryhmiä, joista kolme esittäytyy tässä artikkelissa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitoeettinen työryhmä

Kerkko Karjalainen

Meilahden sairaalan hoitoeettinen ryhmä

Olin kuullut ja lukenut ulkomaisissa sairaaloissa toimivista hoitoeettisistä ryhmistä tai toimikunnista ja ihmetellyt, miksi Suomessa ei ole vastaavia. Samaan aikaan ilmaantui uusia eettisiä haasteita mm. elämän loppuvaiheen hoidossa. Tunnustelujen jälkeen kutsuin koolle HYKS:n Meilahden sairaalassa toimivan viisihenkisen ryhmän, johon kuuluivat professori, ylilääkäri Timo Lehtonen, teologian kandidaatti, sairaalapastori Briitta Lindgren, terveydenhuollon kandidaatti, vs. ylihoitaja Marja Tammisto ja professori, osastonylilääkäri Ville Valtonen. Marja Tammiston siirryttyä 1999 muihin tehtäviin tilalle tuli terveydenhuollon kandidaatti, osastonhoitaja Anne Kaarlola. Tämä täysin vapaaehtoinen ryhmä aloitti toimintansa 1995, ja olen ollut sen kokoonkutsuja alusta saakka.

Jorma Palo

Kuolemisessa pelottaa elämän ja kuoleman hämärä välimaasto

Kuolemanpelko on enenevästi alkanut kohdistua kuolemiseen, elämän ja kuoleman laajentuneeseen rajavyöhykkeeseen. Kuolema koskee nykyisin etupäässä väestön vanhimpia. Voimien hiipuessa vanhukset liukuvat hiljalleen kohti elämän ja kuoleman raja-alueita. Elämän viimeinen vaihe on muuttanut muotoaan, ja kuolemisesta on tullut pitkäksi venyvä prosessi. Mielikuvat hyvästä kuolemasta viittaavatkin paitsi pitkäikäisyyteen, myös elämän loppuun saakka ulottuvaan elinvoimaisuuteen ja terveyteen. Yhteiskunta hakee toimintamalleja elämän ja kuoleman epämääräisen välimaaston jäsentämiseksi ja siihen liittyvän ahdistuksen neutraloimiseksi. Katsauksen pohjana on kirjoittajan syyskuussa 1999 Turun yliopistossa pitämä lectio praecursoria.

Gustaf Molander

Tavoitteet ja käytäntö lipidilääkehoidossa

Sadalle apteekkiin lipidilääkereseptiään uusimaan tulleelle potilaalle tehtiin pieni kysely viimeksi mitatusta seerumin kolesterolipitoisuudesta, hypolipideemisestä lääkityksestä ja ateroskleroosisairaudesta. Seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus oli suositusten mukainen vain neljäsosalla potilaista: kolmasosalla valtimotautia sairastavista ja kymmenesosalla muista potilaista.

Hannu Vanhanen, Timo Strandberg, Sari Eerikäinen

Anatomin rakkaus ja elämä

Anatomi on Federico Andahazin (s. 1963) esikoisteos, joka ilmestyttyään 1996 kohosi kansainväliseksi bestselleriksi. Asiaa lienee edesauttanut argentiinalaisen Andahazin kirjastaan saama Fortabat-palkinto, jota vastaavannimisen säätiön puheenjohtaja kieltäytyi kirjailijalle jakamasta, koska piti teosta kommunistisena ja pornografisena. Sittemmin sen julkaisuoikeudet on myyty yli 20 maahan; suomeksi se ilmestyi 1998 Tarja Roinilan erinomaisesti kääntämänä.

Timo Hannu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat