Isorokkovirusta tutkitaan edelleen

Asiantuntijat suosittelevat isorokkovirusten jatkotutkimuksia, ennen kuin varastot hävitetään. Tutkimukset tehdään WHO:n tarkassa valvonnassa selvällä aikataululla. Isorokkoviruksia säilytetään kahdessa keskuksessa, Venäjällä Koltsovossa Novosibirskin alueella ja Yhdysvalloissa Atlantassa CDC:n laboratoriossa. Vaikka päätös niiden hävittämisestä on vahvistettu viimeksi viime toukokuussa WHO:n yleiskokouksessa, toimeenpano on yhä auki. Lykkäystä on nyt sovittu vuoteen 2002 ja tilanne tarkistetaan vuosittain. Yhteisymmärrystä isorokkovirusvarastojen lopullisesta tuhoamisaikataulusta ei ole syntynyt, vaikka taudin hävittämisestä tulee keväällä kuluneeksi jo 20 vuotta. Virus halutaan tutkia mahdollisimman tarkkaan varmuuden vuoksi. Kaikki tutkimushankkeet arvioi WHO, mutta rahoitusta järjestö ei niihin ohjaa.

Hyvän Tiedon Omena –palkinto lehdistöpäällikkö Maimu Haloselle

.

Lääkäreille ja toimittajille yhteinen tiedotussuositus

Suomalainen mediakenttä on mullistunut monella tapaa 90-luvulla. Tiedotusvälineiden omistus on ketjuuntunut, mikä merkitsee käytännössä mm. sitä, että yhtä haastattelua saatetaan käyttää useissa erilaisissa välineissä radiosta sanomalehteen ja televisioon. Aikataulut ovat kiristyneet entisestään, ja toimittajat tarvitsevat asiantuntijoita haastateltavakseen ympäri vuorokauden, arkena ja pyhänä.

Ulla Järvi Timo Kaukonen

Informationsriktlinjer för läkare och journalister

Under 90-talet har många omvälvningar skett på massmediefältet i Finland. Ägarstrukturerna har länkats samman vilket i praktiken bl.a. innebär att en intervju kan utnyttjas i många olika medier från radio till tidningar och TV. Tidspressen i det journalistiska arbetet har ökat ytterligare och medierna behöver kunna intervjua experter dygnet runt både under vardagar och helger.

Suurta juhlaa odotellessa

Uskon, että hyvin moni tämän lehden lukijoista on samaa mieltä siitä, että suomalaisena on vuosituhannen vaihtuessa helppo olla. Omaa perspektiiviään näille tunnoille on antanut kuusikymmentä vuotta sitten alkaneen talvisodan muistelun ajoittuminen samaan ajankohtaan. Kansakuntamme maksoi tuolloin vapaudestaan äärimmäisen korkean hinnan, jonka merkitys on ehkä vasta tällä vuosikymmenellä osattu arvioida oikein ja uskallettu myös sanoa julki.

Taito Pekkarinen

Kyynärtekonivelleikkaus - yleistyvä erikoistoimenpide

Nivelreuma vioittaa kyynärniveltä noin kahdella kolmasosalla reumapotilaista. Niveltuhon edetessä on tekonivelleikkaus välttämätön kivun poistamisen ja toimintakyvyn säilyttämisen kannalta. Aikaisemmin kyynärartroplastian ongelmina ovat olleet postoperatiiviset sijoiltaanmenot ja toisaalta saranaproteesien yhteydessä varhaiset aseptiset irtoamiset. Nykyään kyynärtekonivelleikkaus voidaan suorittaa siten, että siihen liittyy erittäin vähän varhaisvaiheen komplikaatioita, jos toimenpide on suoritettu ammattitaitoisesti ja kokemuksella. Leikkauksen teknisellä suorituksella on - kuten tekonivelkirurgiassa yleensäkin - keskeinen asema, kun pyritään hyvään lopputulokseen. Kyynärtekonivelleikkausten ohjaaminen muutamaan reumaortopediaa suorittavaan sairaalaan Suomessa olisi tärkeää hyvien leikkaustulosten saavuttamiseksi. Reumapotilaita hoitoon ohjaavien henkilöiden pitäisi ympäri Suomen muistaa myös tämän nivelen rekonstruktiivisen kirurgian mahdollisuudet.

Matti U.K. Lehto, Mikko Ikävalko

Terveiden kuljettajien ajokyky ajosimulaattorissa

Ajokyvyn arviointi on vaikeaa: lääkärin vastaanotolla resurssit ovat rajoitetut ja todellisessa liikenteessä joidenkin sairaiden ihmisten testitilanne saattaa muodostaa liian suuren riskin. Digitaalinen ajosimulaattori tuo uusia mahdollisuuksia kuljettajan arvioimiseen. Artikkelissa kuvataan havaintoja eri-ikäisten terveiden miesten ja naisten ajosimulaattoritestistä, jossa tutkittiin erityisesti tarkkaavaisuutta ja huomiokykyä sekä reagointikykyä vaihtuviin tilanteisiin.

Helena Hiltunen, Markku Partinen

Parantaako kohonneen verenpaineen hoito raskauden ennustetta?

Kohonnut verenpaine (krooninen verenpainetauti, raskauden aiheuttama hypertensio ja pre-eklampsia) on vuosittain tuhansien raskauksien ongelma Suomessakin. Essentiaalinen verenpainetauti heikentää raskauden ennustetta, jos odottavalle äidille kehittyy liitännäispre-eklampsia; ilman sitä raskauden kulku on jokseenkin normaali. Hypertension lääkehoito tai asetyylisalisyylihappoprofylaksi eivät vähennä liitännäispre-eklampsian vaaraa. Lievän pre-eklampsian lääkehoidon hyödyt ovat ilmeisen vähäiset ja hoito on syytä harkita tapauskohtaisesti. Vaikean hypertension ja pre-eklampsian äidille aiheuttamia vakavia, harvinaisia komplikaatioita voitaneen ehkäistä verenpainelääkityksen avulla. Muuten hoito ei oleellisesti paranna raskauden ennustetta lukuun ottamatta hyvin varhaista vaikeaa pre-eklampsiaa. Raskausajan kohonneeseen verenpaineeseen kohdistuneet tutkimukset ovat kuitenkin olleet yleensä pieniä ja heterogeenisia, joten pitäviä näyttöjä suuntaan tai toiseen on vielä vähän.

Pekka Leinonen

Ääniproteesi kurkunpään poiston jälkeisessä kuntoutuksessa

Kurkunpään syöpä on henkeä uhkaava tauti, ja hoidettunakin se aiheuttaa usein merkittävän haitan potilaalle. Sädehoito ja moderni onkologinen kurkunpään kirurgia pyrkivät säilyttämään kurkunpään toiminnan joko osittain tai kokonaan. Pienet kasvaimet voidaan poistaa endoskooppisen laserkirurgian avulla siten, että kurkunpää säästetään osittain, mutta joiltakin potilailta joudutaan edelleen poistamaan koko ääntä tuottava elin. Kurkunpään poiston jälkeisen puheen kuntoutuksen tärkein menetelmä on nykyisin ääniproteesi, joka on korvannut osittain ruokatorvipuheen ja sähköisen puhevibraattorin.

Antti Mäkitie, Riina Niemensivu, Hannu Lehtonen, Leena-Maija Aaltonen

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on psykopatologinen tila, joka ilmenee joko toistuvin masennus- ja mania- tai hypomaniajaksoin. Tauti lienee aiemmin arvioitua yleisempi ja sen terveystaloudellinen haitta-aste on huomattavan suuri. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä koskeva kliinisen perustutkimuksen määrä on viime vuosina kasvanut. Taudin diagnostiikka on oleellisesti tarkentunut. Myös hoitomahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön asianmukainen tunnistaminen ja tyypitys linjaavat hoidon. Kansainvälisten arvioiden mukaan tauti on kuitenkin sekä alitunnistettu että alihoidettu. Yleislääkärillä on tärkeä rooli taudin tunnistamisessa, ja hän osallistuu nykyään aiempaa enemmän myös taudin hoitoon.

Marko Sorvaniemi, Tuomo Lahti