Työnohjaus ja konsultointi työyhteisön tukena

Henkilöstön ja esimiesten uupuminen huolestuttavat ja askarruttavat työyhteisöjä tänä päivänä. Miten jaksamista voisi lisätä? Pienenevät ja madaltuvat organisaatiorakenteet ja verkottuva toimintaympäristö ovat aiheuttaneet uudenlaisia paineita ja yksinäisyyttä. Monenlaiset sopimussuhteet, sitoumukset ja rajat synnyttävät ahdistusta osoittamalla työn riskit ja päätöksenteon paikat. Vanhat hierarkkiset organisaatiot olivat yhteisön jäsenille tässä suhteessa turvallisempia kuin modernit, vaikka vanhoissa organisaatioissa olikin vaikea toteuttaa itseään ja saada riittävää henkilökohtaista arvostusta. Kuinka yksinäisyyttä voidaan jakaa?, kysytään yhä enemmän työpaikoilla.

Veijo Hurskainen

Biaudet'n tavoitteena käynnistää mielenterveyspalvelujen remontti

- Olen erittäin tyytyväinen, jos nimenomaan mielenterveyspalvelujen ja etenkin psykiatrisen avohoidon puutteiden korjaaminen ainakin lähtisi käyntiin minun ministerikaudellani, sanoo peruspalveluministeri Eva Biaudet. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudesta tavoite- ja toimintaohjelmasta juuri mielenterveystyön vahvistaminen on tavoite, joka on hänelle itselleen erityisen tärkeä. Peruspalveluministeri uskoo, että mielenterveyspalvelujen ja psykiatrisen hoidon järjestämisessä ollaan vihdoin pääsemässä tekojen asteelle, puhuttuhan asiasta on koko vuosikymmen.

Suvi Sariola

Täydennyskoulutukseen valtakunnallinen rahoitusjärjestelmä

Lääkärien jatko- ja täydennyskoulutus on ollut kautta vuosien lääkärijärjestöjen keskeinen tehtävä ja huolenaihe. Monelle lääkärille edes mahdollisuus käyttää työaikaa ammattikirjallisuuteen perehtymiseen tai koulutustilaisuuteen osallistumiseen on unelmaa, saati sitten rahoituksen saaminen koulutukseen. Parhaassa tapauksessa ehtii työpäivän kuluessa selata jonkin lehden tai vilkaista toisesta sisällysluettelon. Tarve seurata aikaansa on kuitenkin suurempi kuin koskaan. Mitä hyötyä on näyttöön perustuvan hoidon tietokannoista ja hoitosuosituksista, jos lääkärillä ei ole aikaa eikä mahdollisuutta opiskella niitä? Jokaisella lääkärillä tulee olla oikeus ammattitaidon jatkuvaan ylläpitämiseen ja tieteen kehityksen seuraamiseen, ei vain kokopäivätoimisilla tutkijoilla tai yliopisto-opettajina toimivilla.

Kati Myllymäki

HUS-piirin varatoimitusjohtaja Seppo Tuomola tulosvastuuylilääkäreille: Tulosvastuusta olisi päästävä irti terveydenhuollossa

Tulosvastuuylilääkäreitä ympäri maata kokoontui joulukuussa Lääkäriliiton järjestämään tilaisuuteen Helsinkiin Lääkäritalolle.

Mika Vehkasaari

Päihdelääketieteen yhdistys 20 vuotta

Päihdelääketieteen yhdistys juhli viime joulukuussa 20-vuotista taivaltaan. Vuonna 1979 Päihdehuollon Lääkärit nimisenä perustetun yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut alkuvaiheen muutamasta kymmenestä lääkäristä noin 200 lääkäriin ja muuhun alalla toimivaan asiantuntijaan.

Mika Vehkasaari

Suomen CP-puheenjohtajuus alkoi

Euroopan lääkäreiden pysyvä komitea, Comité Permanent des Médecins Européens on saanut suomalaisen presidentin. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaan kaksivuotinen kausi presidenttinä alkoi vuoden 2000 alussa.

Markku Äärimaa

Lääkäripäivien avajaispuheet: Lääkärien täydennyskoulutukseen saatava järjestelmällisyyttä

- Jos yksittäisen kunnan lyhytnäköinen säästöbudjetointi tai teollisuushallin lainatakaus johtaa säästöihin terveydenhuollossa ja täydennyskoulutuksessa tai pelkkä lentolipun hinta asettaa kollegat eriarvoiseen tilanteeseen, niin voisiko ratkaisu olla valtakunnallinen rahoituspooli, koulutusrahasto tai säätiö tämän keskeisen alueen kattamiseen, ehdotti Lääkäriliiton ja Lääkäripäivien johtoryhmän puheenjohtaja Kati Myllymäki Lääkäripäivien avajaispuheessaan.

Mika Vehkasaari

Uutiskirje Yhdysvalloista

AMA:n uudeksi puheenjohtajaksi valittu Randolph Smoak, joka on jo vuosia ollut kiinnostunut kansainvälisistä yhteyksistä, haluaa organisoida järjestön kansainvälistä toimintaa entistä paremmin ja luoda yhtenäisiä toimintaperiaatteita mm. tietojen välittämisen, geenitutkimuksen ja WHO:n toimintaan osallistumisen pohjaksi. Suunnitelma aiheesta esitettiin hallitukselle lokakuussa.

Tuula Fabrizio

Antibiotikabruket minskar i Sverige

Antibiotikaförbrukningen, beräknad som definierade dygnsdoser, DDD, har minskat i Sverige. I Läkartidningen (1999;47: 5239-5243,) finns uppgifter från 26 större sjukhus i Sverige där förbrukningen 1998 jämförs med 1990 års motsvarande statistik. Minskningen av antibiotikabruket var genomgående och i genomsnitt 25 procent. Den största minskningen var hela 61 procent medan ett enda sjukhus hade en ökning och den var så liten att den ryms inom den statistiska felmariginalen.

Svante Stenman

Uutiskirje Kirgisiasta Terveydenhuollon haasteita itsenäisessä köyhässä maassa

Hengitys ja Terveys ry:n edustajat vierailivat Kirgisiassa toukokuussa 1999 yhdessä ulkoministeriön ja WHO:n edustajien kanssa arvioimassa keuhkosairauksien ja tuberkuloosin tilannetta maassa. Järjestön asiantuntijat ovat olleet mukana kehittämässä ohjelmaa, jonka avulla annetaan erityisesti perusterveydenhuollon henkilökunnalle yksinkertaisia ja selkeitä työkaluja, joiden avulla voidaan paremmin diagnosoida ja hoitaa yleisimpiä keuhkosairauksia.

Marina Erhola