Sotilaslääketieteen kuulustelu

Pääesikunnan terveydenhuolto-osasto järjestää asiasta kiinnostuneille lääkäreille mahdollisuuden osallistua sotilaslääketieteen kirjalliseen kuulusteluun. Kuulusteluun liittyvä aineisto sisältää kenttälääkinnän ja sotilasterveydenhuollon lisäksi runsaasti myös sellaista tietoa, josta on välitöntä hyötyä lääkärin tavallisessa työssä. Esimerkkeinä tällaisista aiheista mainittakoon ensihoito ja lääkärin tehtävät onnettomuustilanteissa, lääkinnällinen pelastustoimi, fyysisiin rasitustilanteisiin sovellettu yleislääketiede, työyhteisön mielenterveyskysymykset, terveyskasvatus, terveysneuvonta, ensiavun opetus ja kutsuntaikäisten terveystarkastukset.

Addiktioasiakkaat - toisen luokan kansalaisia?

Huumeiden lisääntyvä käyttö on noussut jokapäiväiseksi keskusteluteemaksi. Lasten ja nuorten ajautuminen huumeriippuvuuteen koetaan yhä suuremmaksi uhaksi. Onko suomalainen huumeongelma räjähtänyt uusiin mittasuhteisiin vai osallistummeko mediatapahtumaan, jossa huumekysymys saa todellista laajemmat ulottuvuudet?

Matti Rimpelä

Missbrukare - andra klassens medborgare?

Den ökade användningen av narkotika har blivit ett dagligt diskussionsämne. Utveckling av narkotikaberoende bland barn och ungdomar upplevs som ett växande hot. Har narkotikaproblemet i Finland fått en skrämmande ny dimension eller påverkas vi av medieindustrin där narkotikafrågan ges verklighetsfrämmande proportioner?

Matti Rimpelä

Sairaalalääkärit vahvistivat asemiaan Lääkäriliitossa

Suomen Lääkäriliiton 60-jäseninen valtuuskunta vuosille 1993-97 on valittu. Äänioikeutettuja vaalissa oli 16 510 eli noin 1 400 enemmän kuin kolme vuotta sitten. Ehdokkaita asetettiin kiitettävästi eli ennätykselliset 445. Äänestysaktiviteetti laski ensimmäistä kertaa nykymuotoisen valtuuskunnan historiassa alle 60 %:n eli 59,7 %:iin. Runsasta kolmasosaa lääkäreistä liiton asiat eivät kiinnosta siinä määrin, että he vaivautuisivat pistämään äänestyslipun postiin valmiissa palautuskuoressa. Tilanne ei ole paras mahdollinen, etenkään aikoina, jolloin liiton on otettava kantaa poikkeuksellisen vaikeisiin ammattikuntaa ravisteleviin kysymyksiin.

Aivohalvaukset vähenivät Suomessa 1980-luvulla

Aivohalvauskohtaukset vähenivät 80-luvulla kaikilla FINMONICA-tutkimukseen kuuluvilla alueilla, eniten Itä-Suomessa. Selvimmin pienenivät aivoinfarktien ja subaraknoidaalivuotojen ilmaantuvuusluvut. Kohtaukset ovat myös lieventyneet: miehillä niiden tappavuus pieneni tutkimusjakson aikana merkitsevästi, ja myös naisten kohtauksissa todettiin aleneva suunta. Tiedot perustuvat FINMONICA-projektin aivohalvausrekisteriin, johon kirjataan yhtenäisin kriteerein kaikki tutkimusalueiden 25-74-vuotiaiden aivohalvaukset.

Cinzia Sarti, Pirjo Immonen-Räihä, Juhani Sivenius, Esko Kaarsalo, Erkki V. Narva, Kalervo Salmi, Jorma Torppa, Veikko Salomaa, Markku Mähönen, Jaakko Tuomilehto

Krooniset sairaudet ja raskauden ehkäisy

Hoitomahdollisuuksien parantuminen on muuttanut asennoitumista kroonisesti sairaan raskauteen yhä myönteisemmäksi. Vain harvoin päädytään primaaristi suosittamaan sterilointia ennen ensimmäistä raskautta. Perustaudin hyvä hoito parantaa usein myös hedelmällisyyttä, joten ehkäisyn tarve on entistä suurempi ja tehokkuus tärkeämpi. Kroonista tautia potevan raskaus onnistuu parhaiten, kun perustaudin hoitotasapaino ja lääkitys on tarkistettu ennen raskautta. Jotta raskauden paras ajankohta voitaisiin päättää ennalta, ehkäisymenetelmien tulisi olla varmoja ja joustavia. Spermisidit ja mekaaniset keinot ovat liian epävarmoja. Tavallisesti valinta onkin tehtävä steriloinnin ajankohdan, hormonaalisen ehkäisyn ja kierukan välillä.

Seppo Saarikoski

Yhdyskuntailman saasteet ja kroonisen keuhkoputkentulehduksen aiheuttamat sairaalahoitojaksot

Helsingissä tutkittiin vuosina 1987-89 yhdyskuntailman saasteiden vaikutusta kroonista keuhkoputkentulehdusta ja keuhkolaajentumaa sairastavien oireiden esiintyvyyteen sairaalaanottojen perusteella. Sairaalaan päivystyspoliklinikan kautta otettujen työikäisten potilaiden määrä kasvoi päivinä, jolloin ilman rikkidioksidipitoisuus oli suuri, ja uudelleen kolmen vuorokauden kuluttua. Typpidioksidin vaikutus todettiin suurimpana kuuden vuorokauden viiveellä. Leijuvan pölyn tai otsonin pitoisuudella, suhteellisella kosteudella tai lämpötilalla ei todettu vaikutusta. Nykyisiä ilman laadun enimmäisohjearvoja on perusteltua tiukentaa.

Antti Pönkä, Mikko Virtanen

Mikroaaltouunin korjaajan säteilytapaturma

Mikroaaltouunien aiheuttamat palo- tai säteilyvammat ovat harvinaisia. TYKS:ssa hoidettiin potilasta, joka oli saanut mikroaaltouunia korjatessaan hyvin suuren annoksen mikroaaltosäteilyä vatsan alueelle ja mahdollisesti myös silmiin. Selvänä suolistovaikutuksena potilaalla esiintyi pitkittynyt ripuli ja diffuusi vatsakipu. Silmätutkimuksissa todettiin pieniä muutoksia, mutta niiden yhteyttä tapaturmaan ei kuitenkaan pystytä sitovasti osoittamaan, koska potilaalle ei ollut aikaisemmin tehty silmätutkimuksia. Arvioidun säteilyannoksen vaikutuksesta voidaan olettaa kudosten lämmenneen aina 3 cm:n syvyyteen, mutta palovammoja ei kuitenkaan todettu. Lämpeneminen on ollut voimakkainta vatsanpeitteen lihaksistossa, silmille altistumisesta ei todennäköisesti ollut vaaraa.

Kimmo Korhonen, Seppo Nieminen, Aaro Kiuru, Arto Haukijärvi

Pitkäaikaisen omepratsolihoidon teho ja turvallisuus

Omepratsoli on osoittautunut H2-salpaajia tehokkaammaksi refluksiesofagiitin hoidossa. Protonipumpun estäjät ovatkin erityisen tehokkaita potilailla, joilla on vaikea, muulle konservatiiviselle hoidolle reagoimaton refluksisairaus, Barrettin ruokatorvihaavauma tai striktuuroja.

Perinteinen vai pienimolekyylinen hepariini?

Syvän laskimotukoksen hoidon kulmakivi on hepariinihoito ja suun kautta annettu antikoagulaatiohoito. Näillä hoidoilla vähennetään keuhkoembolian riskiä ja estetään tromboosin laajeneminen. Mitalin toisella puolella vaanii vuotoriski liiallisen antikoagulaation myötä, minkä vuoksi uudet pienimolekyyliset hepariinit vaikuttavat turvallisemmilta.