Från arbetsmyror till arbetsgrupper

Problemen i den specialiserade sjukvården i Helsingfors och Nyland har åter analyserats. Denna gång har två av delegationen för HUCS tillsatta utredningsmän, Esko Hänninen och Jussi Huttunen, tagit itu med saken. Deras förslag till åtgärdsprogram blev klart i slutet av augusti och är för närvarande på remiss i de nyländska kommunerna. En annan utredning om samma frågor har tidigare refererats i Finlands Läkartidning. Den föregående utredningen hade det entydiga uppdraget att föreslå hur Helsingfors universitescentralsjuhus skulle anslutas till specialsjukvården i Helsingfors, men utredningen gjorde en fullständig buklandning och kunde inte enas om något som helst förslag. Slutligen blev utredningens blotta existens en broms för reformer och arbetet avslutades i all tysthet. Efter en påstöt från social- och hälsovårdsministeriet beslöt HUCS-delegationen att ge upp-draget åt de två utredningsmännen.

Kohonneen verenpaineen hoidon kehitys Suomessa vuosina 1982-1992

Kohonneen verenpaineen toteaminen ja hoito ovat taas kääntyneet parempaan suuntaan 80-luvulla ilmenneen lievän taantumavaiheen jälkeen. Alueelliset erot ovat selvästi tasoittuneet. FINMONICA-tutkimuksen mukaan verenpainetaso kääntyi vuoden 1987 jälkeen selvään laskuun sekä Itä- että Länsi-Suomessa. Miespuolisten verenpainepotilaiden hoitotasapaino pysyi kuitenkin selvästi naisten tasapainoa huonompana. Itä-Suomen korkea kohonneen verenpaineen prevalenssi yhdistettynä alueen runsaaseen verenpainelääkkeiden käyttöön korostaa myös nonfarmakologisten hoitomuotojen kehittämisen tärkeyttä.

Aulikki Nissinen, Veikko Salomaa, Mika Kastarinen, Heli Peltola, Heikki J. Korhonen, Erkki Vartiainen, Jaakko Tuomilehto

Äkillisesti sairastuneen lapsen hematuria

Äkillisesti sairastuneen lapsen verivirtsaisuuden syy on yleensä selvitettävissä. Joskus kyseessä voi olla viaton virtsan värin muutos tai kontaminaatio. Rakon ärsytysoireet ja virtsauksen loppuun ajoittuva hematuria antavat usein viitteen alempien virtsateiden sairausprosessista. Munuaisten rakennepoikkeamat ja mm. verenkiertohäiriöt voivat myös olla hematurian syynä. Glomerulonefriittipotilas on yleensä kuumeinen ja väsynyt ja virtsa on tummaa; tämä johtuu proteiinista ja dysmorfisista punasoluista virtsassa. Tutkimukset ja hoito määräytyvät sairauden tasodiagnostiikan ja vaikeusasteen mukaan.

Olli Koskimies

Sydäninfarktiin liittyvän kardiogeenisen sokin hoito

Sydäninfarktiin liittyvän kardiogeenisen sokin ennustetta on pidetty viime aikoihin asti lähes toivottomana. Murheellista ennustetta voidaan parantaa huomattavasti siltä osalta potilaista, joiden peruskunto on ennen infarktiin sairastumista ollut hyvä. Onnistuminen edellyttää sokin syyn viivytyksetöntä selvittämistä sydämen kaikututkimuksella ja keuhkovaltimon katetrisaatiolla sekä hoidon aloitusta heti sokin varhaisvaiheessa. Oleellista on ehkäistä sokkia infarktin kokoa rajoittavilla ja vaurioalueen verenvirtausta palauttavilla hoidoilla.

Timo Hirvonen, Juha Hartikainen

Huimauspotilaan esitutkimus ja hoito terveyskeskuksessa

Perusterveydenhuollon lääkäri kohtaa varsin usein huimauksesta kärsiviä potilaita. Vaiva on yleensä hyvänlaatuinen ja paraneva, mutta lääkärin on silti syytä pitää mielessä myös kiireellistä sairaalahoitoa vaativien tilojen mahdollisuus. Diagnoosiin voidaan päästä varsin yksinkertaisin keinoin, ja useimmiten potilaan hoito voidaan aloittaa terveyskeskuksessa.

Tapani Rahko

Bethesdan järjestelmä gynekologisessa sytologiassa

Gynekologisen irtosolunäytteen vastauskäytännössä ollaan yhä laajemmin siirtymässä ns. Bethesdan järjestelmään, joka on alan yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten asiantuntijoiden konsensuskokouksessaan luoma runko näytevastauslomakkeille. Bethesdan järjestelmä merkitsee kiistatta edistystä nykyiseen käytäntöön verrattuna, joskin arvosteluunkin on aihetta.

Pekka Nieminen, Tuomo Timonen

A-streptokokkirokotus näköpiirissä?

Eläinkokeissa on havaittu viitteitä, että Streptococcus pyogeneksen M-proteiini olisi mahdollinen epitooppi, jota kohtaan muodostuu suojaavia vasta-aineita.

Lasten älykkyys aivojen sädehoidon jälkeen

Koko aivojen alueen sädehoitoa on käytetty mm. leukemian, aivolymfooman, medulloblastooman ja aggressiivisen ependymoblastooman hoitona. Lapsilla koko aivojen sädehoidon on havaittu vaikuttavan haitallisesti älykkyyteen, jos kokonaisannos aivojen alueella on ollut 24 Gy tai enemmän. Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa seurattiin akuutin lymfoblastisen leukemian hoidon jälkeen älykkyyden kehitystä lapsilla, joista osa (n = 129) oli saanut neuroleukemian ehkäisyksi koko aivojen alueen sädehoidon melko pienenä annoksena (18 Gy) ja osa (n = 74) taas oli hoidettu suurilla metotreksaattiannoksilla.

Vanhusten influenssarokotus kannattaa

Huolimatta suosituksista influenssarokotteen käyttö ei ole Yhdysvalloissa niin laaja kuin toivottaisiin. Tämä johtuu ainakin osin siitä, ettei rokotteen tehoon luoteta.

Käyttääkö potilaasi sumutinta oikein?

Taiwanista pari kollegaa muistuttaa kouraantuntuvasti kahden potilastapauksen valossa, miten tärkeää on, että potilasta opastetaan lääkkeiden käytössä riittävästi. Tässä tapauksessa kyse on inhalaatioaerosoleista.