76525 osumaa

Johdatus ventilaatiohoitoon

Koneellisen ventilaatiotekniikan esittelyä ja näiden laitteiden käyttöön liittyvien ongelmien valottamista tarvitaan lisääntyvässä määrin. Keuhkosairauksien yksiköt ovat luovuttaneet kotikäyttöön uniapnean hoitoon tarkoitettuja jatkuvaa ylipainehengityshoitoa antavia laitteita jo yli tuhannelle potilaalle, ja nasaalisen ventilaation käyttö kotona kroonisen ventilaatiovajauksen hoidossa on vähitellen lisääntymässä. Nyt laman myötä on toteutumassa jo 70-luvulla alkanut kehitys keuhkosairauksien erikoissairaanhoidon siirtymisestä muun somaattisen sairaanhoidon yhteyteen. Tällöin keuhkolääkäri on päässyt hyödyntämään tehohoidon mahdollisuuksia potilaidensa hoidossa. Uudessa tilanteessa tehohoito-osastoon tutustuminen ja siellä konsultointi voi tuntua oudolta ja pelottavalta. Moxhamin kirja antaa hyvät eväät tehohoidossa käytettävän ventilaatiohoidon perusteiden tuntemiseen.

Toimittanut Timo Klaukka
Lehti 27: Kirjallisuus 27/1993 Kommentteja

Laulukirja ilman sanoja

Harvoin pettyy niin paljon kuin tähän kirjaan tutustuessa. Otsakkeen perusteella luulisi kirjan olevan hieno, vieläpä oikein diagnostinen atlas, joka käsittelee sitä mitä otsake lupaa, myofaskiaalisia kiputiloja. Kun kirjan ottaa käteensä, ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Siinä on tekstiä vain puoli sivua, loppu on melko surkeita ja kaavamaisia kuvia ihmisen kehosta. Niissä on numeroituja pisteitä tai ristejä ja pitkä luettelo ihmisen lihaksista, joihin numerot viittaavat. Ja tässä sitten onkin kaikki! Numeroiden sanotaan kuvaavan myofaskiaalisia laukaisu- eli trigger-pisteitä. Valtaosa kuvista on lainauksia Travellin ja Simonsin kirjasta, jota on äskettäin arvioitu tässä lehdessä.

Toimittanut Timo Klaukka
Lehti 27: Kirjallisuus 27/1993 Kommentteja

Turun synnytys- ja kätilöoppilaitos

Kätilöiden koulutus Suomea varten oli Ruotsissa 1700-luvun loppupuolella kovin vähäistä. Sisämaan suomenkielisellä maaseudulla ei ollut koulutettuja kätilöitä juuri lainkaan, mutta kaupungeissa ja rannikon ruotsalaisalueilla tilanne oli parempi. Suuressa osassa maata oltiin yhä itseoppineiden lapsenpäästäjien eli "viisaiden vaimojen" varassa. Synnytys päättyi melko usein synnyttäjän, lapsen tai molempien menehtymiseen, mutta sitäkin pidettiin vain tavanomaiseen elämänmenoon kuuluvana. Suomessa kuoli lapsivuoteeseen 1800-luvun alussa vuosittain keskimäärin 1,5 % kaikista synnyttäjistä. Lapsista syntyi kuolleena noin 4 %. Epäilemättä ainakin osa synnyttäjistä ja lapsista olisi voitu pelastaa koulutettujen kätilöiden avulla.

Lehti 27: pakina 27/1993 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030