Nabumetoni - uusi tulehduskipulääke

Markkinoille on hiljattain ilmestynyt uusi tulehduskipulääke, nabumetoni (Relifex, SmithKline Beecham). Se on tarkoitettu reumaattisten sairauksien, kuten nivelreuman, nivelrikon, pehmytosareuman sekä posttraumaattisten kipu- ja tulehdustilojen ja urheiluvammojen hoitoon.

Toimittaneet Timo Klaukka, Pekka Eränkö, Pirkko Paakkari

Nabumetoni kliinisessä käytössä

Tullessaan käyttöön joitakin vuosia sitten nabumetoni poikkesi useimmista tulehduskipulääkkeistä siinä, että vasta maksassa tapahtuva metabolia muutti sen aktiiviksi yhdisteeksi. Tällainen lääke on kuitenkin jo ollut käytössä (sulindaakki) ilman, että imeytymisestä esiasteena olisi havaittu merkittävää hyötyä. Varsinaisena uutena asiana on nabumetonin kohdalla tullut esiin, että se (in vitro) toimii vain heikkona fysiologisten toimintojen prostaglandiinisynteesin estäjänä, mutta estää kuitenkin tehokkaasti tulehdustiloissa toimivaa isoentsyymiä.

Jukka Martio

Miksi nabumetoni? Lääkeyrityksen puheenvuoro

Relifex (nabumetoni) on uudentyyppinen anti-inflammatori. Se ei ole happo ja prodrug-valmisteena se tehoaa hyvin krooniseen kipuun ja parantaa liikkuvuutta nivelreumassa ja nivelrikossa. Relifex on yhtä tehokas kuin parhaat NSAI-lääkkeet. Sen siedettävyys on hyvä myös suurina annoksina ja vanhuksilla - osittain sen vähäisemmän fysiologisten prostaglandiinien eston ansiosta. Vakavat gastrointestinaaliset haittavaikutukset ovat harvinaisia, eikä Relifex vaikuta vuotoaikaan eikä hemoglobiiniarvoihin. Maksa- ja munuaisvaikutukset ovat vähäisiä.

Pär Myntti

Ammatinharjoittajan ilmoitus-velvollisuus

1.7.94 voimaan tullut laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, joka koskee kaikilta osin myös lääkäreitä, määrittelee itsenäisesti ammattia harjoittavan lääkärin ilmoitusvelvollisuuden.

Akava kannattaa Pekkasen työllisyystyöryhmän ehdotuksia

Akava tukee tasavallan presidentin asettaman työryhmän lokakuussa julkistamia ehdotuksia työllisyystilanteen parantamiseksi. Matti Pekkasen johtaman työryhmän tavoitteena on pudottaa nykyinen massatyöttömyys 200 000:een vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Akavassa katsotaan, että erityisesti ehdotettu palkansaajien tuloverotuksen laskeminen korkeintaan 50 %:iin vaikuttaisi myönteisesti taloudelliseen kehitykseen.

Surfaktantista apua muillekin kuin keskosille

Lähinnä keskosten hengitysvaikeuksien hoitoon käytetyn keuhkojen pinta-aktiivinen aine eli surfaktantin kerrotaan Englannissa pelastaneen hukuksissa olleen 9-vuotiaan pojan hengen. Poika ongittiin joesta tajuttomana, kun hän oli ollut veden alla 6 minuuttia. Sairaalan teho-osastolla hänelle kokeiltiin synteettistä surfaktanttivalmistetta keuhkotoiminnan palauttamiseksi. Potilas toipui onnettomuudesta täysin.

Mieli maasta! -projekti puuttuu myös lasten masennukseen

Pitkään syrjässä ollut ongelma, lasten masennus, on yksi juuri käynnistetyn Mieli maasta! -projektin kohteista. StAKESin järjestämä valtakunnallinen projekti taistelee suomalaisten masennusta vastaan monella rintamalla: perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja lasten ja nuorten hoidossa.

Terveet elintavat kiinnostava aihe

Kansanterveyslaitoksen tuloksia aikuisten terveyskäyttäytymisen suotuisasta kehityksestä julkistettiin näkyvästi tiedotusvälineissä. Sehän on luonnollista. Terveyteen ja lääketieteeseen liittyvät aiheet ovat tunnetusti lukijoiden ja katselijoiden suosiossa.

Mitä työterveyshuolto voi tehdä irtisanotun hyväksi? Kokemuksia ratkaisukeskeisen lähestymistavan käytöstä

Irtisanomistilanteen hallinta on suuri haaste työterveyshuollolle. Kirjoittajien kokemuksen mukaan ratkaisukeskeinen lähestymistapa mahdollistaa vaikeidenkin kriisien käsittelyn. Hoitoa voidaan antaa joko henkilökohtaisesti tai ryhmittäin.

Bernt Savonius, Antero Katajainen

Lääketieteen opiskelijoiden ympäristökäsitykset ja ympäristöaktiivisuus

Lääketieteellisen tiedekunnan nuorimmat opiskelijat pitävät luonnon tilaa hälyttävänä ja näkevät tulevaisuuden pessimistisenä Oulun yliopistossa tehdyssä kyselytutkimuksessa. Jopa kolmasosa vastanneista arvioi, että luonto on jo menetetty, vaikutuskeinot eivät riitä tai että luonnon tuhoutumista voidaan enää vain hidastaa. Myös huomattavasti useammat opiskelijat olivat huolissaan useista ihmisen toiminnan seurauksena luonnossa tapahtuneista muutoksista kuin vastaajat kaksi vuotta sitten tehdyssä väestötutkimuksessa. Vastaajista 14 % kuului johonkin luonnonsuojelujärjestöön. Nuoret lääketieteen opiskelijat näyttivät hyvin säilyttäneen yhteyden luontoon, sillä miltei kaikilla oli luontoharrastuksia ja monet olivat myös valmiita itse toimimaan luonnon hyväksi.

Hannu Virokannas, Katriina Järvelä, Lea Käsmä