Sairaalasiirtoko?

Sairaalasiirtona on tähän asti pidetty potilaan siirtämistä sairaanhoitolaitoksesta toiseen, jolloin lähettävä laitos maksaa myös siirtokustannukset. Henkilö on tällöin sisäänkirjoitettu laitoksen potilaaksi.

Leena Varesmaa-Korhonen

KELA:n tulkinta

Vuosikymmeniä on ollut - tai ainakin olisi pitänyt olla - selvää, että lähettävällä terveydenhuollon yksiköllä, olipa se sairaala tai terveyskeskus, on hoitovastuu ja kustannusvastuu myös avohoitopotilaan siirtämisestä yksiköstä toiseen etenkin silloin, kun potilas tarvitsee matkan aikana saattajakseen esimerkiksi lääkärin tai sairaanhoitajan. Kysymyksessä ei tarvitse siis olla sisäänkirjoitetun potilaan sairaalasiirto, vaan hoitovastuun kuuluessa tällaisissa kuljetuksissa lähettävälle sairaalalle tai terveyskeskukselle, on sillä myös kustannusvastuu siirtokuljetuksesta.

Kaarina Ronkainen

Masennus ja ahdistus

Teuvo Koskinen on kirjoittanut (SLL 25/94) valaisevan ja käytännönläheisen tutkielman ahdistuneisuutena ja/tai masentuneisuutena ilmenevien neuroosimuotojen diagnostiikasta ja niiden lääkitsemisessä käytettävien lääkkeiden valinnasta. Hän kiinnittää erityistä huomiota sekamuotoiseen ahdistus-masennusoireyhtymään ja sen hoitoon.

Martti Paloheimo

Sairaalahygienian suomalainen oppi- ja käsikirja

Kirjan uusi painos eroaa aiemmista sekä pyrkimyksissään että toimitustavaltaan. Tavoite on entistä huomattavasti kunnianhimoisempi; teos pyrkii olemaan alan suomenkielinen hakuteos ja oppikirja.

Ossi Pettay

Kirjallisuuskatsauksia neurotieteistä

Kirja on koottu esitelmistä, jotka pidettiin James W Lancen, Australian ensimmäisen neurologian professorin kunniaksi pidetyssä symposiumissa. Se on kuitenkin toimitettu erittäin perusteellisesti: sisältää hakemiston, kannet ovat kovat, paperi hyvää ja kirjallisuusluettelot pitkiä. Sääli, että paikoitellen suomalaisten kollegojen nimet ovat systemaattisesti väärin kirjoitettuja. Viimeisen luvun "Neurotieteen muuttuvat kasvot" on kirjoittanut itse maailman neurologiafederaation presidentti Lord Walton of Detchant.

Marjaana Luisto

Anna Freudin elämäkerta

Vuoden 1995 joulukuussa tulee kuluneeksi 100 vuotta psykoanalyytikko Anna Freudin (1895-1982) syntymästä. Saksalaisen psykiatrin U.H. Petersin kirjoittama elämäkerta ilmestyi englanninkielisenä ja Anna Freudin itsensä tarkistamana tämän kuoleman jälkeen, kun saksankielinen oli ilmestynyt jo vuonna 1979. Anna Freudin kootut teokset The Writings of Anna Freud, I-VIII, on julkaistu vuosina 1965-1981.

Riitta Pentti

Laajat laboratoriokokeet kyseenalaisia ravitsemustutkimuksissa

Ravitsemukseen liittyvien osoitettujen tai mahdollisten terveysriskien laboratoriotutkinta ja -seuranta ovat joissakin tapauksissa viime vuosina saaneet rationaalisuuden ja etiikan kannalta arveluttavia muotoja. On ilmeistä, että kehitykseen on vaikuttanut kaupallisuus, joka pyrkii hyödyntämään väestön alttiutta terveyteen ja sairauteen kytkeytyviin muotiuskomuksiin ja -virtauksiin.

Kauko Kouvalainen

Omfattande laboratorieutredningar är ifrågasatta vid kostundersökningar

Under senare år har man i vissa fall haft skäl att fråga sig om de undersökningar och uppföljningar som företagits avseende påvisade eller tänkbara kostrelaterade hälsorisker varit tillräckligt ändamålsenliga och etiskt förankrade. Utvecklingen har tveklöst präglats av kommersiellt tänkande i syfte att utnyttja människornas benägenhet att följa modetrender och strömningar relaterade till hälsa och sjukdom.

Kauko Kouvalainen

Virtsan E. colin ja märkänäytteiden Staphylococcus aureuksen mikrobilääkeresistenssi 1986-93

Virtsan Escherichia colien ja märkänäytteiden Staphylococcus aureusten mikrobilääkeherkkyyttä on seurattu vuodesta 1986 lähtien. Vuosina 1986-1993 ampisilliinin, sulfonamidien, trimetopriimin ja sulfatrimetopriimin teho E. colia vastaan heikkeni paikoin merkitsevästi. Staphylococcus aureuksen herkkyys pysyi muuttumattomana lukuun ottamatta metisilliiniresistenttien kantojen paikoittaista lisääntymistä. Resistenssitasoissa havaittiin molempien bakteerien osalta alueittaista vaihtelua.

Raija Manninen, Katriina Lager, Pentti Huovinen, Suomalainen Mikrobilääkeresistenssin Tutkimusryhmä

Sappi- ja haimatiehyeiden tähystykseen liittyvät komplikaatiot

Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP) on kuvantamismenetelmä, jossa duodenoskooppia apuna käyttäen ruiskutetaan varjoainetta sappi- ja haimatiehyeisiin. Tutkimuksen yhteydessä voidaan tehdä endoskooppinen papillotomia, poistaa sappitiekiviä ja laukaista sappitiehyeiden tukoksia. Näihin toimenpiteisiin liittyy erilaisia komplikaatioita, joista tärkeimmät ovat äkillinen haimatulehdus ja sappitiehyeiden märkäinen tulehdus. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa selvitettiin vuosina 1985-89 tehtyihin tutkimuksiin liittyneiden komplikaatioiden määrä ja luonne. Komplikaatioita esiintyi 69 tapauksessa suoritetuista 819 tutkimuksesta (8,5 %). Kuolemaan johtaneita komplikaatioita oli viisi. Tutkimusta suunniteltaessa ja tehtäessä on muistettava, että se on yksi vaarallisimmista laajassa käytössä olevista tutkimuksista. Oikealla tekniikalla ja tutkimusten keskittämisellä voidaan komplikaatioita vähentää.

Esko Janatuinen, Mika Kastarinen, Ari Kemppainen, Tapani Ebeling, Risto Julkunen