Vaihtoehtohoitojen teho ja haitat

Vaihtoehtolääkintää mainostetaan tehokkaaksi ja haitattomaksi, suorastaan optimaaliseksi hoidoksi, jonka luvataan voimistavan elimistöä ilman sivuvaikutuksia ja johtavan luonnolliseen paranemiseen. Lupausten pitävyyttä on harvoin tieteellisesti testattu. Tuolloinkin on useimmiten todettu, että vaihtoehtohoidoilla ei ole suoria hyötyvaikutuksia potilaan terveyteen. Toisaalta suorat haittavaikutuksetkin ovat melko harvinaisia. Epäsuorat haittavaikutukset, joita lähes kontrolloimaton vaihtoehtolääkintä aiheuttaa, ovat usein jääneet huomiotta.

Veijo Saano

Suomen Rintasyöpäryhmä

- yhteistyöelin rintasyövän diagnostiikan ja hoidon kehittämiseksi

Lääkäriliitto valtion talousarvioesityksestä: Valikoimatonta kurjistamista, vastuun pakoilua

Valtion ensi vuoden talousarvio ei saa Lääkäriliitolta korkeaa arvosanaa. Liitto pitää esitystä valikoimattomasti kurjistavana ja katsoo, että valtio pakoilee vastuuta jättäessään säästöpäätösten teon kunnille.

Lääkäriliitto sairaanhoitovakuutustoimikunnan mietinnöstä: Potilaan valinnanvapaus turvattava

Sairaanhoitovakuutustoimikunta esittää, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu säilyy Suomessa jatkossakin kunnilla ja palvelujen rahoitus veropohjaisena. Sairausvakuutusjärjestelmä ehdotetaan uudistettavaksi siten, että potilaan maksettavaksi jäisi vuosittainen alkukustannusosuus, jonka ylittävistä kustannuksista korvaustaso olisi nykyistä tuntuvasti korkeampi. Lääkäriliitto pitää esitettyä 300-400 markan alkukustannusosuutta lääkärinpalkkioista liian korkeana ja katsoo, että muutoinkin toimikunnan ehdotukset sairausvakuutusjärjestelmän uudistamisesta kaipaavat jatkovalmistelua ja neuvotteluja.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Terveydenhuollon rahoitusongelmia pohdittiin Lääkäriliiton seminaarissa

Lääkäriliitto järjesti 7.9. terveysviranomaisille ja vakuutuslaitosten edustajille kutsuseminaarin, jossa keskusteltiin terveydenhuollon rahoituskysymyksistä sekä esiteltiin liiton laatima raportti "Valinnanvapaus ja perusturva terveydenhuollossa". Paikallaolijat olivat yksimielisiä siitä, että kansalaisten terveyspalvelut ovat rahan puutteen vuoksi uhattuina, mutta yhteistä ratkaisua ei ongelmaan löytynyt.

Verosuunnittelu kannattaa

Lääkäriliitossa on tämän vuoden alusta lähtien toiminut verotyöryhmä, joka on kartoittanut lääkärien verotukseen liittyviä ongelmia sekä valmistellut verotusta koskevaa tiedotusta ja koulutusta lääkärikunnalle. - Lääkärien tuloista niin suuri osa menee veroihin, että verosuunnittelua koskevan informaation tarjoaminen on tärkeä osa jäsenten edunvalvontaa, korostaa verotyöryhmän puheenjohtaja LL Pekka Saarinen.

TOES-järjestelmä lakkasi Valtionapulaitosten lääkärien edunvalvonta turvattava

Yksityisten valtionapulaitosten noudattama toimiehtosopimusjärjestelmä on lakkautettu ja Lääkäriliitossa valmistellaan parhaillaan näissä laitoksissa toimivien noin 250 lääkärin edunvalvonnan järjestämistä uudelleen. Lääkäriliitto pitää tärkeänä, että toimiehtosopimusjärjestelmään kuuluneiden jäsenten työsuhteen ehdot kyetään jatkossakin turvaamaan.

Työttömien lääkäreiden määrä kasvoi elokuussa sadalla

Työvoimatoimistoihin oli työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautunut elokuun lopussa 561 lääkäriä, joista 351 naisia. Ilmoittautuneiden määrät ikäryhmittäin ja eri työvoimapiireissä näkyvät oheisesta taulukosta. Heinäkuun lopussa työttömiä lääkäreitä oli 461. Puolen vuoden kuluessa määrä on kasvanut runsaalla kahdella sadalla. Uusista työttömistä vajaa puolet on alle 30-vuotiaita ja lähes kolme neljäsosaa alle 35-vuotiaita.

Etiikkakirjan uusi painos nyt myös ruotsiksi

Lääkäriliitto julkaisi vuosi sitten uuden, laajennetun painoksen Lääkärin etiikka -kirjasta, joka nyt on ilmestynyt myös ruotsinkielisenä. Kirjassa tarkastellaan monipuolisesti lääkärin työtä, yhteiskuntasuhteita, oikeuksia ja velvollisuuksia. Uusina asioina toisessa painoksessa käsitellään mm. ympäristökysymyksiin, lasten ja vanhusten kaltoin kohteluun sekä vieraista kulttuureista tulevien potilaiden hoitoon liittyviä eettisiä näkökohtia.

In memoriam Leo Hirvonen 15.11.1924-27.7.1993

Oulun yliopiston fysiologian oppituolin ensimmäinen haltija kuoli yllättäen liikenneonnettomuudessa ollessaan matkalla Paraisten saaristotiellä kesäasunnolleen jatkamaan vapaa-aikojensa mieliharrastusta, rakentamista. Leon rakentamisharrastuksissa on symboliikkaa, joka heijastuu hänen koko elämäntyössään. Työtä ihmisen henkisen ja fyysisen elämänlaadun kohentamiseksi. Tiedemiehenä tämä toteutui elämän alun, vastasyntyneiden ensimmäisten hengenvetovaikeuksien tutkijana, sydämen perustoimintojen mekanismien samoin kuin niihin kehitettävien lääkevalmisteiden turvallisuuden selvittäjänä. Opastajana meillä oli alkuaikoina Eeva Jalavisto, joka joutui aikoinaan uhraamaan Helsingin laitoksella omat neuro- ja aistinfysiologian tutkimuskohteensa esimiehemme Yrjö Reenpään toivomuksesta vegetatiivisen fysiologian hyväksi. Tämä uhraus on koitunut tulevien lääkäreiden koulutuksen hyväksi, mutta kehittynyt myös kliinisen fysiologian muodossa käytännön palvelijaksi. Tultuani nimitetyksi Turun uuden laitoksen professoriksi toivoin saavani sydän- ja verenkiertotautien tutkijan laitokseemme. Assistenttitoverini Leo Hirvonen siirtyikin kanssani Turkuun, sai nimityksen fysiologian apulaisprofessoriksi ja toimi Sydäntutkimusaseman keskeisenä vastuuhenkilönä Ouluun siirtymiseensä saakka. Tällä kaudella kehitettiin laitoksellamme synnynnäisten sydänvikojen diagnostiikkaa, hankittiin maan ensimmäinen röntgenfilmikamera, opittiin sydän-keuhkokoneen käyttöön liittyvät vaatimukset ja suoritettiin maamme ensimmäinen avosydänleikkaus täysin kotimaisin voimin. Dosentti Sauli Viikari vastasi kirurgisesta puolesta, Leo ulkopuolisista kontrollitoimenpiteistä ja Matti Vapaavuori anestesiasta. Tämä toiminta on osa lääketieteemme historiaa. Lääketieteen historia sinänsä oli Leon mieluinen harrastuksen kohde, jota hän tutki ja josta hän kirjoitti runsaasti. Terveyskasvattajana Leo oli edelläkävijöitä tutkittuun ja kriittiseen tietoon liittyvänä valistajana. Hän toimi yli kolmekymmentä vuotta aina kuolemaansa saakka Terveys-lehden päätoimittajana, jolloin pääkirjoituksen ohella joka numerossa oli myös häneltä laajempi artikkeli. Hänen sanomansa oli syvällistä ja vastuullista. Myöhempien tähän kenttään tulleiden kaupallisuuden edustajien tarjoamat helpot, mystiset ja hämäävät oikotiet terveyteen ja onneen eivät saaneet hänessä ymmärtäjää. Ravintotottumukset, alkoholin väärinkäyttö ja tupakka olivat keskeisiä tutkimusten ja vaikuttamisen kohteita. Hän toimi mm. ETRA:n (Elämäntavat Raittiiksi -järjestön) puheenjohtajana sekä asiantuntijana Alkoholitutkimussäätiön hallinnossa. Hän oivalsi, että ihmiset pysähtyvät kuuntelemaan ja kyselemään, kun ei puhunut vain raittiudesta vaan terveydestä. Tupakasta vierottamistyössä hän oli tehokas laatimiensa opaskirjojen ja lukuisten vierottamiskurssien toteuttajana. Viimeisin vaihe ulottui myös kehitysmaihin, mm. Tansaniaan, jossa hän johti useita kenttäprojekteja. Korkeat kristillis-eettiset arvot ja vakaumus loivat hänen oman elämänsä perustan. Hän toimi Suomen kristillisen lääkäriseuran puheenjohtajana ja hoiti lukuisia muita luottamustehtäviä pitkäjänteisesti ja kauan. Viimeinen yhteinen suurtyö Leon kanssa toteutui vastuullamme olleen, maamme tähän asti suurimman kansainvälisen kongressin (Fysiologisten tieteiden) 100-vuotisjuhlakongressin järjestäjinä. Leon painatus- ja julkaisutyössä hankittu kokemus oli ratkaiseva. Ilman häntä ja hänen hyvin motivoimaansa oululaista työryhmää ei olisi kunnialla selvitty jättiläisurakasta, johon sisältyi mm. 120 täysimittaista symposiumia, satoja lyhyitä raportteja ja kaiken kaikkiaan 3 000 abstraktia käsittävän painoteknisesti kor-kealaatuisen kirjan laatiminen valmiiksi äärimmäisen lyhyessä ajassa. Tätä varten piti kehittää uudet tietojenkäsittelyohjelmat ja hankkia vaativa tekstin luku- ja painatustekniikka. Muistotilaisuus Leon viimeiseen lepoon saattamisen yhteydessä oli harras ja kohottava. Lukuisat puheet valottivat Leo Hirvosen elämäntyön monipuolisuutta ja eettistä tasoa. Monet ystävät, työtoverit jopa yhteisöt tunsivat menettäneensä henkisen isänsä. Leosta valmistunut muotokuvareliefin kuohuva virta symbolisoi niitä elämän tuntemattomia haasteita, joiden kohtaamista hän pyrki ennalta palvelemaan: syntymää, lapsuutta, nuoruutta, aikuisuutta, vanhuutta ja kuolemaa. Silti hän on nöyrästi tunnustanut, että "ihmisenä olemiseen kuuluu määräsuuruisen kuorman kantaminen, jännityksen sietäminen ja sen hyväksyminen, ettei kaikkeen voi vaikuttaa". Viimeiseen - hänen kohdallaan inhimillisesti katsoen ennenaikaiseen - kuolemaan hän oli myös valmistautunut tunnuslauseensa mukaisesti: Porro unum est necessum: Vain yksi on tärkeä.