Ydinjätteen jälleenkäsittelyn ympäristö- ja terveyshaitat

Vie vielä parikymmentä vuotta, ennen kuin korkea-aktiivisen ydinjätteen - käytetyn ydinpolttoaineen - geologinen loppusijoitus pääsee täyteen vauhtiinsa. Koska jätettä kertyy jatkuvasti lisää, on kiinnitettävä huomiota siihen, mitä sille tehdään ennen tätä loppusijoitusta. Parhaana vaihtoehtona on pidettävä eristämistä nk. välivarastoihin. Käytännössä kaikista ydinjätetalouteen liittyvistä päästöistä vastaa vain yksi sen osa-alueista - käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittely. Pitkällä aikavälillä se muodostaa yli puolet koko ydintalouden aiheuttamasta säteilyaltistuksesta. Jälleenkäsittelylaitokset ovat myös ydintalouden onnettomuusalttein osa. Koska suomalaistakin ydinjätettä edelleen viedään Venäjälle jälleenkäsiteltäväksi, on asian tarkempi tarkastelu paikallaan.

Ilari Sauroja

Vauvauinti - riskialtis muoti-ilmiö vai mahdollisuus varhaiskuntoutukseen?

Ohjattua vauvauintia on Suomessa toteutettu jo 13 vuotta. Tällä hetkellä noin 6 % alle 1-vuotiaista lapsista (noin 4 000 lasta) osallistuu säännöllisesti vauvauintiin 67 paikkakunnalla. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto on jo alusta lähtien ottanut vastatakseen vauvauinnin ohjaajien perus- ja jatkokoulutuksesta. Tämä on mahdollistanut sen, että vauvauinti on Suomessa kehittynyt lapsen ehdoilla eteneväksi toiminnaksi, jossa turvallisuusnäkökohtiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Vauvauinti tarjoaa lisäksi hyvän mahdollisuuden vammaisten lasten varhaiskuntoutukseen sekä näiden perheiden positiivisen ja aktiivisen elämän tukemiseen.

Ilona Autti-Rämö

Psykoterapia kuntoutuksena - lyhyt vai pitkä kaava? Miten optimoida tehokkuus, laatu ja taloudellisuus

Psykoterapiaa rahoitetaan julkisin varoin Suomessa neljältä eri kanavalta. Eniten psykoterapiajaksoja toteutetaan kunnallisena palveluna, sitä kautta on kanavoitu erityisesti lyhytkestoisten terapioiden rahoitusta. Pitkät terapiat rahoitetaan yleensä KELAn kuntoutuksena, sairausvakuutuksen kautta tai kuntien ostopalveluina. Lyhyiden ja pitempien hoitojen järjestäminen eri rahoitusmallien kautta on ollut tarkoituksenmukaista, koska näin voimavarat on voitu käyttää tehokkaasti. Rahoituspäätöksiä tehtäessä ei terapian pituus kuitenkaan ole käypä peruste: raja pitkän ja lyhyen välillä on usein veteen piirretty viiva.

Kari Pylkkänen

Avo- ja laitoshoidon rajanvedon ratkaisumenettelystä sovittiin

Lainsäädännön erilaiset määrittelyt julkisesta laitoshoidosta olisi selkiytettävä. Samoin julkisen ja yksityisen hoidon rajanvetoa olisi täsmennettävä. Koska palvelurakenne kunnissa muuttuu koko ajan, avo- ja laitoshoidon rajan määrittely pelkästään lainsäädännön avulla ei ole tarkoituksenmukaista, vaan sosiaali- ja terveysministeriölle on annettava valtuutus määrätä yhtenäiset määrittelyperusteet kuntien ja Kansaneläkelaitoksen noudatettaviksi. Näin totesi lokakuussa muistionsa jättänyt avo- ja laitoshoidon määrittelyä pohtinut työryhmä.

Ammatinharjoittamisoikeuden myöntäminen lääkäreille

Seuraavassa selostetaan ammatinharjoittamisoikeuden myöntäminen Suomen kansalaiselle, joka on suorittanut lääketieteellisen perustutkinnon Suomessa tai ulkomailla tai lisäksi vastaavasti eri-koislääkärin tutkinnon tai koulutuksen. Sovellettava lainsäädäntö on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/94) ja vastaavassa asetuksessa (564/ 94).

Eila Lindfors, Antti Marttila

Lääkärikysely 94: Työpaikan saanti yhä vaikeampaa

Lääkärien määrä on viime vuodesta lisääntynyt 500:lla, mutta työpaikat alle 100:lla. Maaliskuussa 94 tehdyn lääkärikyselyn mukaan vähäiset uudet työtilaisuudet ovat tulleet terveyskeskuksiin sekä opetus- ja tutkimusalalle. Työterveyshuollossa toimivien lääkärien määrä on vuoden aikana vähentynyt yli 40:llä.

Keisarinnan henkilääkärin Carl von Haartmanin taideaarteet esillä Helsingissä

Carl von Haartmanin, maineikkaan 1800-luvulla eläneen suomalaislääkärin taidekokoelma on ensi kertaa esillä Sinebrychof-fin taidemuseossa Helsingissä 2.11.94-9.1.95. Näyttely koostuu Hollannin 1600-luvun kultakauden maalauksista, joita tämä valpas taiteenystävä kotiinsa keräsi. Kokoelma antaa monipuolisen kuvan paitsi vanhoista alankomaalaisista mestareista, myös arvostetun henkilääkärin kulttuuriharrastuksista viime vuosisadalla.

EU ja muutokset lääkärintodistuksessa ajokorttia varten

Liikenneministeriön työryhmä julkaisi 10.2.94 ehdotuksensa niistä muutoksista, joita EU:n ajokorttidirektiivi aiheuttaisi Suomen ajokorttilainsäädäntöön. Yksityisajokortin terveysvaatimukset lieventyisivät näöntarkkuuden mutta tiukentuisivat näkökentän osalta. Ammattiajokortin näöntarkkuusvaatimus olisi käytännössä hankala silmälaseja tarvitseville. Koska muutoksia ajokorttitarkastukseen on tulossa, on aika otollinen keskustelulle.

Veikko Viitasalo

Thalamuksessa skitsofrenian avain?

Normaalien henkilöiden ja skitsofreniaa sairastavien MRI-kuvien keskiarvot eroavat thalamuksen tienoilla. Selitys vai artefakta?

Erkki Karjalainen

Terveyden ja sosiaaliturvan tietopankki TeleSammossa

Mieltä painaa, ahdistaa. Haluaisi kysyä, mutta rohkeus ei riitä. Voisiko soittaa? Ei, ei sitäkään. Puhumattakaan vastaanotolle menosta. Kirjahyllyn kotilääkärikään ei anna apua, ja lehtien lääkäripalstoilta voisi vastauksen odotteluun mennä viikkoja.

Maija Mutku