Milloin terveydenhoitohenkilöstön C-hepatiitti on ammattitauti?
Terveydenhoitohenkilöstön ammattiin liittyvä altistumisriski veri- ja kudosteitse tarttuville viruksille on ollut lähes olematon suurimmassa osassa maatamme. Syynä tähän ovat B-hepatiitti- ja HI-virusten kantajien vähäinen määrä väestössä sekä henkilöstön hyvä koulutustaso. Äskettäin löydetty uusi taudinaiheuttaja, C-hepatiittivirus (1), joka näyttää nopeasti yleistyvän suomalaisessa väestössä, tulee vaikuttamaan tilanteeseen epäedullisesti. Kansanterveyslaitoksesta saatujen tietojen mukaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella, jossa B-hepatiitti- ja HIV-riski on alhainen, vuonna 1993 todettiin 29 C-hepatiittitapausta eli 1,12 tapausta 10 000 asukasta kohti. Asukaslukuun suhteutettu määrä oli toiseksi suurin Helsingin sairaanhoitopiirin jälkeen. Vastaavana aikana todettiin Pohjois-Savossa B-hepatiitteja 0,31 tapausta/ 10 000 ja HIV-infektioita 0,08/ 10 000 asukasta. Vaikka kysymyksessä on suhteellisen äskettäin alkanut epidemia, on C-hepatiitti jo tällä hetkellä Suomessa yleisin veriteitse tarttuva sairaus, josta aiheutuu potentiellia riskiä terveydenhoitotyötä tekeville.
