Palvelutuotannon toimintojen analysointi kustannuslaskennan pohjana

Terveydenhuollon lisääntyneeseen kustannustietoisuuteen liittyy keskeisesti laadun takaaminen. Parhaillaan ollaan käynnistämässä toiminnan laadun parantamisen projekteja; laatu laajana käsitteenä nähdään yhdeksi menestystekijäksi. Yksi tapa tukea näitä hankkeita on toimintojen analysointi ja siihen perustuva laskenta. Se tuottaa yksikön johtamisen tueksi entistä tarkempaa tietoa toimintojen tuottavuudesta ja taloudellisuudesta.

Juha Kotikangas, Arto Kivisaari, Kalevi Somer, C.-G. Standertskjöld-Nordenstam

Terveydenhuollon toimipisteiden jätehuolto

Pääkaupunkiseudulla on laadittu uudet terveydenhuollon laitosten jätehuolto-ohjeet. Näissä on otettu huomioon uuden jätelain ja Euroopan Unionin säädöksien vaatimukset. Ohjeet on tarkoitettu terveydenhuollon yksiköiden yleisohjeiksi, joiden pohjalta voidaan laatia toimipaikkakohtaisia tarkempia määräyksiä. Suurimmat muutokset koskevat tartuntavaarallisen jätteen määrittelyä, jota on olennaisesti supistettu. Pääkaupunkiseudulla uuden ohjeistuksen käyttöönotto merkitsee noin 3 miljoonan markan vuosittaisia kustannussäästöjä.

Antti Pönkä, Seppo Ahonen, Hannu Arovaara, Alli Kaski, Marita Korhonen, Juhani Lähdevirta, Heikki Repo, Petri Perkiömäki

Huumeita kokeilleet varusmiehet syksyllä 1992

Varusmiesten huumekokeiluista on tehty systemaattisia kyselytutkimuksia vuodesta 1968 lähtien. Vuoden 1992 syksyllä tehtyyn lomakekyselyyn vastasi nimettöminä lähes 90 % otantajoukosta. Vastanneista 17,2 % ilmoitti joskus kokeilleensa huumeita ja lisäksi puolet tunsi jonkun huumeiden käyttäjän. Yleisimmin varusmiesten tuttavapiirissä oli käytetty kannabisvalmisteita, ja niitä oli myös yleisimmin vastaajille kaupattu. Vastaukset analysoitiin erilaisten taustatekijöiden suhteen, ja huumeiden kokeilun riski-indikaattoreiksi osoittautuivat mm. työttömyys ennen armeijaan tuloa ja huumeiden käyttäjän tunteminen. Huumekokeiluilta näyttävät suojaavan esimerkiksi avioliitto ja omien vanhempien luona vietetty lapsuus.

Vesa Jormanainen, Matti Lehesjoki, Timo Seppälä, Ari Peitso, Kimmo Koskenvuo

Päihdediagnoosit ja päihdepotilaiden hoitokustannukset yliopistosairaalassa

Päihteisiin liittyvää erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä ja kustannuksia Tampereen yliopistollisessa sairaalassa selvitettiin poistoilmoitustietojen perusteella vuodelta 1992. Päihde-ehtoisiksi hoidoiksi katsottiin kaikki sellaiset vuodeosastohoitojaksot ja poliklinikkakäynnit, joissa potilaan poistoilmoitustietoihin joksikin diagnoosiksi oli kirjattu päihdediagnoosi. Päihde-ehtoisiksi osoittautui 0,6 % potilaista ja 2,1 % hoitopäivistä, vaikkakin esiintyvyydessä oli suuria klinikka- ja osastokohtaisia eroja. Päihteistä alkoholi oli selvästi yleisin ja tyypillinen potilas oli keski-ikäinen mies. Poistoilmoitustiedoista saatu aineisto muodostui yksinomaan vaikeasti päihdeongelmaisista. Silti kokonaiskustannukset olivat aikaisempia arvioita suuremmat: vuodeosastoilla 10 miljoonaa markkaa ja poliklinikoilla 1 miljoona markkaa. Sairaalahoidon jälkeen 75 % päihdepotilaista tarvitsi jatkohoitoa.

Päivi Sillanaukee, Pekka Sillanaukee, Raimo Anttila, Kaija Seppä

Palkat alamäessä

Lääkärien palkkakehitys on ajautumassa samalle uralle kuin 70-luvulla ja palkkakuilu yksityiseen sektoriin verrattuna kasvaa. Lääkäreiden nettoreaaliansiot ovat viime vuosina laskeneet selvästi säästötoimien sekä verotuksen kiristymisen takia. Ansiokehitys on nyt käännettävä nousuun, vaati 27.10. kokoontunut Lääkäriliiton hallitus. Tämä edellyttää varautumista myös järjestötoimiin, sillä kuntatyönantaja on toistaiseksi torjunut kaikki palkankorotusesitykset.

Pohjoismainen tutkimus: Naisen vaikea edetä ylilääkäriksi

Pohjoismainen ministerineuvosto päätti pari vuotta sitten, että naisten pätevöitymistä ja etenemistä johtaviin asemiin tulisi selvittää. Tutkimuksen kohteeksi valittiin lääkärin ammatti, joka periaatteessa tarjoaa molemmille sukupuolille samanlaiset mahdollisuudet uralla etenemiseen. Kaikissa Pohjoismaissa naisten osuus lääkäreistä on parin viime vuosikymmenen aikana kasvanut selvästi (taulukko 1), mutta silti he ovat aliedustettuina johtotehtävissä.

25-vuotias LKY: Sairausvakuutuksen palautustaksoja nostettava

Lääkärikeskusten yhdistys perustettiin 25 vuotta sitten Lääkäriliiton myötävaikutuksella. Nykyisin yhdistykseen kuuluu noin 160 yksityistä lääkärikeskusta; yksityissektorilla toimii kaikkiaan 1 100 kokopäivätoimista ja 4 500 sivutoimista lääkäriä. Yhdistyksen keskeisenä tavoitteena on edistää potilaiden valinnanvapautta turvaamalla heille mahdollisuus korkeatasoisiin yksityislääkäripalveluihin. Samalla yhdistys korostaa myös lääkärin ammatinharjoittamisen vapautta.

Kunnallislääkärit-Kommunala läkare ry:n toimintakertomus 1993-94

Yhdistyksen jäsenmäärä oli toimintavuoden lopussa 2145, joista eläkkeellä olevia ja jäsenmaksusta vapautettuja oli 187. Terveyskeskuksissa toimi vuoden 1994 alussa noin 3070 lääkäriä orientoivan vaiheen lääkärit mukaan lukien.

Itä-Eurooppa imee terveydenhuollon tarvikkeita

Tonavan alue on tällä hetkellä yksi terveydenhuoltoalan tarvikkeiden kovimmista markkina-alueista. Myös suomalaisviennin arvo alueelle kasvaa nopeasti. Suomalaisvalmistajia Itä-Euroopan markkinoille auttava Jukka Orispää katsoo, että idän markkinat ovat vielä suurelta osin jakamatta ja innovatiivisilla suomalaisyrityksillä on kilvassa sanansa sanottavana.

ERIKOISLÄÄKÄREITÄ KOULUTETAAN YLEISLÄÄKÄREIKSI

Tapahtuipa terveydenhuollon viralliselle uudistussuunnitelmalle mitä tahansa, liikkeellä on jo muutosten aalto, jota ei voida enää pysäyttää. Tyypillistä kehitykselle on säännellyn hoidon leviäminen yhä uusille alueille. Näissä olosuhteissa myös erikoisalojen on pakko sopeutua uudenlaisiin tarpeisiin. Yhdysvalloissa on jo noin 100 000 erikoislääkäriä liikaa - ja jokseenkin saman verran yleislääkäreitä puuttuu. Jo toista vuotta sitten esitettiin, että työttömiksi tai vajaatyöllistetyiksi jääneet erikoislääkärit koulutettaisiin uudelleen perushoidon aloille.

Tuula Fabrizio