Gastroesofageaalisen refluksitaudin kirurginen hoito

Refluksitautia hoidetaan ensi sijassa konservatiivisesti. Kirurgista hoitoa harkitaan, kun lääkitys ei 2-3 kuukauden kuluessa paranna oireita ja esofagiittia, tai kun tautiin liittyy komplikaatioita. Tavallisimmalla refluksinestoleikkauksella, Nissenin fundoplikaatiolla saavutetaan hyvä tulos parhaimmillaan yli 90 %:lle oikein valituista potilaista. Refluksinestokirurgia näyttää soveltuvan erityisesti nuorten potilaiden vaikean refluksitaudin hoitoon. Fundoplikaatioita tehdään enenevästi myös laparoskopiatekniikalla. Näiden varhaistulokset näyttävät olevan samaa luokkaa kuin perinteisessä tekniikassa.

Eero Kivilaakso

Hypoglykemian syyt ja selvittely perusterveydenhuollossa

Hypoglykemiaan viittaavia oireita valitetaan perusterveydenhuollon vastaanotoilla melko yleisesti. Anamneesi on keskeinen lähtökohta niiden syitä etsittäessä. Taustalta löytyy kuitenkin harvoin todellinen hypoglykemia. Nykykäsityksen mukaan oireet johtuvat usein reagoinnista elimistön glukoosipitoisuuden normaaliin pienenemiseen. Selvä hypoglykemia ja sen epäilykin ovat erikoistutkimuksiin lähettämisen aihe. Tajunnan hämärtyminen ja muut insulinoomaan viittaavat oireet tutkitaan aluksi paastotilassa ja fyysisen rasituksen jälkeen otetuin glukoosinäyttein.

Sirkku Tulokas

Kohtua supistavan lääkkeen valinta ensi- ja uudelleensynnyttäjille

Oksitosiinin ja ergometriinin yhdistelmä ehkäisi tehokkaammin kuin pelkkä oksitosiini jälkeisvaiheen verenvuotoa OYKS:ssa tehdyssä tutkimuksessa. Ero johtuu lääkkeiden erilaisista vaikutusajoista ja -tavoista. Ergometriinilisä näytti hyödyttävän varsinkin uudelleensynnyttäjiä. Kirjoittajat pitävät havaintoaan suuntaa-antavana ja suosittelevat ergometriinia oksitosiiniruiskeen täydennykseksi uudelleensynnyttäjille pääsääntöisesti aina, kun verenvuoto ei rauhoitu 15 minuutin kuluessa.

Leena Häivä-Mällinen, Anna-Liisa Hartikainen

Magneettikentät ja syöpävaara

Epidemiologiset tutkimukset antavat viitteitä, että altistumiseen voimajohtojen yli 0,2 mikroteslan magneettikentille liittyisi lasten syöpävaaran 1,5-3-kertainen kasvu. Tämä merkitsisi yhtä ylimääräistä lasten syöpää Suomessa vuosittain. Aikuisilla erityisesti ammattiperäisellä altistumisella näyttäisi olevan merkitystä. Magneettikenttien mahdollinen syöpää aiheuttava mekanismi on epäselvä.

Pia Verkasalo, Jukka Juutilainen, Jaakko Kaprio, Eero Pukkala, Markku Koskenvuo

Mitkä tekijät ennakoivat rajatilapotilaan sairaalahoidon tulosta?

Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikan avo-osastolla selvitettiin osastohoidon tulosta ennakoivia tekijöitä. Omasta tahdostaan hoidossa olevien potilaiden tavallisimmat oireet ovat laaja-alainen masennus ja ahdistus. Hyvää hoitotulosta ennakoivat potilaan hoidon alussa ilmaisema itsetuhoisuus ja jännittyneisyys sekä potilaan usko lääkkeiden vaikutukseen. Huono hoitotulos puolestaan liittyi kielteiseen käsitykseen lääkehoidon merkityksestä sekä siihen, että potilas uskoi pelkän levon lievittävän oireita. Taustamuuttujat, aiemmat hoitokokemukset tai diagnoosi eivät toimineet selittävinä tekijöinä. Näyttää siltä, että osa ei-psykoottisista potilaista hyötyy kriisitilanteessa osastohoidosta, joka kestää pidempään kuin oireiden välitön helpottuminen edellyttää. Potilaat on syytä valita huolellisesti ja erityistä huomiota on kiinnitettävä potilaan omiin odotuksiin ja asenteisiin hoitoa kohtaan.

Risto Antikainen, Hannu Koponen, Johannes Lehtonen, Asle Arstila

Estonia-katastrofissa eloon jääneiden psyykkiset ensireaktiot

Autolautta Estonian uppoaminen 28.9.1994 oli pelastetuille psyykkisesti äärimmäisen traumaattinen kokemus. Monet 38:sta Turun yliopistolliseen keskussairaalaan kuljetetusta pelastetusta olivat menettäneet katastrofissa myös omaisiaan. Artikkelissa kuvataan tyypillisiä psyykkisiä reaktioita, joita pelastetuilla esiintyi kahden ensimmäisen onnettomuuden jälkeisen vuorokauden aikana.

Tero Taiminen, Taina Tuominen, Markus Heinimaa, Kaija Kresanov, Tuula Ilonen, Jarmo Strandberg, Sirkku Rosenqvist, Outi Leino, Andre Sourander, Erkki Äärelä, Raimo K.R. Salokangas, Raija-Leena Holmberg

HIV-äidin A-vitamiininpuute lisää vastasyntyneen HIV-riskiä

Malawi on afrikkalainen kehitysmaa, jossa HIV-infektion prevalenssi myös raskaana olevilla naisilla on suuri. HIV- infektio tarttuu lapseen 10-40 %:n todennäköisyydellä. Osa tästä vaihtelusta liittyy keskosuuteen, äidin CD4-solujen määrään ja rintaruokintaan. Myös aliravitsemuksen on arveltu liittyvän tarttuvuuteen, mutta täsmällistä tietoa suojaavista ravinteista ei ole ollut. Koska A-vitamiini on tärkeä immuunijärjestelmän ylläpitämisessä, tutkittiin malawilais-amerikkalaisena yhteistyönä, missä määrin HIV-positiivisen äidin seerumin A-vitamiini liittyy HIV:n tarttuvuuteen.

Tunteeko sikiö kipua?

Viime vuosina on käynyt ilmeiseksi, että vastasyntynyt tuntee kipua. On osoitettu, että vastasyntyneellä on hormonaalinen stressireaktio, joka sopii kivun aiheuttamaksi, ja että tuo reaktio jää tulematta, jos vastasyntyneelle annetaan kipulääkettä, esimerkiksi fentanyylia tai morfiinia. Vastasyntyneen analgesiasta huolehtiminen kuuluukin nykyajan laatuhoitoon.

Immunokemoterapia ja mahasyövän ennuste

Mahasyöpä on yleisin syöpätyyppi Japanissa, ja siellä onkin nähty paljon vaivaa mahasyöpäkuolleisuuden pienentämiseksi. Standardihoitona japanilaiset antavat kuratiiviseksi arvioidun mahasyöpäleikkauksen jälkeen mitomysiiniä ja fluorourasiilia. PSK on proteiiniin sitoutunut polysakkaridi (beeta-D-glukaani), jolla on immuunijärjestelmää stimuloivia ominaisuuksia, ja se voimistaa myös solunsalpaajien vaikutuksia. Japanilaiset tutkijat päättivät selvittää, parantaisiko immunostimulantti PSK eloonjäämistä, jos se lisättäisiin tavanomaiseen kirurgian jälkeiseen adjuvanttihoitoon.

Jos eivät edes lääkärit, niin miten sitten muut...

Infektioalan tärkeimmässä vuotuisessa kongressissa Orlandossa esitettiin lokakuun alussa mielenkiintoinen tutkimus. Aineisto koottiin edellisen vuoden kongressissa New Orleansissa.