76515 osumaa

Propofolin ja alfentaniilin soveltuvuus anestesiaan lapsilla

Työssä selvitettiin propofolin, uusimman suonen sisäisesti annettavan nukutusaineen, ja alfentaniilin, lyhytvaikutteisen kipulääkkeen, soveltuvuutta anestesian aloitukseen ja ylläpitoon lasten kita- ja nielurisaleikkauksissa. Kaikki tutkitut 437 1-10-vuotiasta lasta saivat esilääkkeeksi suun kautta midatsolaamia 0,5 mg/kg ja atropiinia 0,03 mg/kg. Anestesian aloituksessa tutkittiin propofolin aiheuttamaa ruiskutuskipua, pulssi- ja verenpainemuutoksia ja intubaatio-olosuhteita ilman lihasrelaksantteja. Anestesian jälkeistä toipumista arvioitiin toipumisaikojen ja tasapainolevyn avulla. Lisäksi työssä selvitettiin mahdollisia syitä tajuttomuuteen midatsolaamin ja erytromysiinin samanaikaisen käytön jälkeen.

Painepuristushoitolaite nopeuttaa posttromboottisen haavan paranemista

Tutkimus jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan uusi jaksottainen painepuristushoitolaite, joka on kehitetty Suomessa viime vuosien aikana. Toisessa osassa käsitellään painepuristuslaitteen vaikutusta imu-nestekiertoon sekä posttromboottisen arpialueen ihon mikroverenkiertoon. Lisäksi tutkitaan säärihaavan paranemisnopeutta käytettäessä uutta painepuristushoitolaitetta.

Ovatko elintarvikkeiden ravintoainetäydennykset tarpeen?

Elintarvikkeisiin lisätään vitamiineja ja kivennäisaineita ns. ravitsemuksellisena täydennyksenä joko niiden pitoisuuden palauttamiseksi elintarvikkeen prosessointia edeltävälle tasolle tai pitoisuuden lisäämiseksi silloin, kun se kansanterveyden kannalta on katsottu tarpeelliseksi. Elintarvikkeiden tutkimussäätiö järjesti toukokuussa 1993 asiantuntijaseminaarin, jonka tavoitteena oli arvioida Suomessa nykyisin noudatetun täydennyskäytännön tarkoituksenmukaisuutta ja pohtia mahdollisia uusia täydennystarpeita.

Leena Räsänen

Tuoko lisääntyvä lääkemainonta ongelmia?

Mainostulojen yleisestä vähenemisestä huolimatta lääkemainonta lisääntyi viime vuonna 2 % edellisvuoteen verrattuna, ja tänä aikana esimerkiksi lääkkeiden ulkomainonta kaksinkertaistui. Mainonnan määrää tärkeämpi on kuitenkin mainonnan laatu. Seuraavassa selvittelemme kuluttajille suunnatun lääkemainonnan määrän vaihtelua ja tarkastelemme erityisesti mainonnan laatua vuosina 1991-1993. Aineistona käytämme aikakaus- ja sanomalehdistä koottuja mainoksia sekä ulkomainontaa. Suurin osa analysoimistamme mainoksista oli puutteellisia. Suurimmat puutteet todettiin turvallisen käytön ja tarvittavien varoitusten ilmoittamisessa. Itsehoito on kannatettavaa, mutta sen onnistumismahdollisuudet ovat huonot, jos voimakkaimmin on tarjolla lääkkeiden käyttöön rohkaisevaa informaatiota ja jos mainosten sisältö on yksipuolista ja puutteellista.

Päivi Santalahti, Päivi Topo

Hoito- ja taitovirheet ja lääkärin ammatinharjoittamisen valvonta

Vuosina 1986-1990 lääkintöhallitukseen tehdyistä kanteluista valtaosa ei johtanut toimenpiteisiin. Seuraamuksiin johtaneista kanteluista kolmannes koski erilaisia hoito- ja taitovirheitä. Kaikki potilastyytymättömyys ei läheskään aina johda kanteluun, ja toisaalta kantelu kuvastaa potilaan kokemusta eikä kerro koko totuutta tapahtumista.

Terhi Hermanson, Matti Rimpelä, Antti Marttila

Tartuntatautilain terveystarkastuksista uudet ohjeet Hepatiitti B:stä raskaana olevien rutiinitarkastus

Hepatiitti B -vasta-aineet tutkitaan ensi vuoden alusta lähtien kaikilta raskaana olevilta naisilta. Kun tartuntaa kantavat äidit löydetään, lasten sairastuminen voidaan estää syntymän jälkeen annettavalla rokotuksella. Muutos sisältyy uusiin tartuntatautilain mukaisia terveystarkastuksia koskeviin ohjeisiin. Ohjeet tulivat voimaan alkusyksystä.

Lääkäriliitto ei hyväksy palkkojen leikkauksia

Nykyinen tulopoliittinen sopimus päättyy lokakuun lopussa ja syyskuun kuluessa käynnistyvät palkkaneuvottelut, joista odotetaan tällä kertaa poikkeuksellisen vaikeita. Vientiteollisuuden ammattiliitot haluavat palkankorotuksia, kun taas kuntien ja valtion palveluksessa olevilta vaaditaan säästösyistä merkittäviä palkkojen leikkauksia. Valtion ensi vuoden budjettiesitys pohjautuu siihen, että julkisen sektorin henkilöstömenoja vähennetään 10,5 %:lla vuoden 1992 tasosta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030