Lääkäriliitto ei hyväksy palkkojen leikkauksia
Nykyinen tulopoliittinen sopimus päättyy lokakuun lopussa ja syyskuun kuluessa käynnistyvät palkkaneuvottelut, joista odotetaan tällä kertaa poikkeuksellisen vaikeita. Vientiteollisuuden ammattiliitot haluavat palkankorotuksia, kun taas kuntien ja valtion palveluksessa olevilta vaaditaan säästösyistä merkittäviä palkkojen leikkauksia. Valtion ensi vuoden budjettiesitys pohjautuu siihen, että julkisen sektorin henkilöstömenoja vähennetään 10,5 %:lla vuoden 1992 tasosta.
Lääkäriliiton hallitus torjui kokouksessaan 26.8. vaatimukset kuntien ja valtion palkkatason alentamisesta. Hallituksen yksimielinen näkemys oli, ettei valtiovallan julkiselta sektorilta edellyttämillä palkanalennuksilla olisi pysyvää vaikutusta lääkärien työllisyyteen eikä työllisyystilanteeseen yleensä. Kunnilla ja valtiolla ei ole mahdollisuutta antaa sitovaa työllistämistakuuta henkilöstölle, koska etenkään kunnat eivät voi yksinomaan omien toimenpiteidensä turvin päättää omasta taloudestaan. Mahdollisilla palkkamenojen leikkauksilla tulisi olemaan enintään lomautuksia ja irtisanomisia väliaikaisesti lykkäävä vaikutus. Palkanalennukset sen sijaan jäisivät pysyviksi.
Lomaraha on osa sopimuksiin perustuvaa palkkaa eikä liitto hyväksy sen vastikkeetonta supistamista tai poistamista. Monissa kunnissa ja terveydenhuollon laitoksissa laaditaan parhaillaan budjetteja, joissa ensi vuoden lomarahat on poistettu. Lääkäriliiton hallitus korostaa, ettei vuoden 1994 palkkoja koskeviin säästövelvoitteisiin tule toistaiseksi sitoutua missään kunnassa tai kuntainliitoissa.
Viime keväänä käydyt lomarahoja koskevat paikallisneuvottelut rasittivat kohtuuttomasti luottamusmiehiä ja vaikuttivat haitallisesti työilmapiiriin. Liitto pyrkii siihen, ettei tällaisia yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuvia säästöneuvotteluja enää tarvitsisi käydä paikallistasolla vaan sopimukset tehtäisiin Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kesken.
Nollalinja hyväksytään
Kaikki palkansaajakeskusjärjestöt ovat ainakin tässä vaiheessa ilmoittaneet pyrkivänsä keskitettyyn tuloratkaisuun, vaikka käytännössä sen saavuttamista vaikeuttaa eri alojen erilainen ansiokehitys.
Lääkäriliiton hallitus on valmis hyväksymään tulopoliittisen sopimuksen ilman nimellispalkkojen korotuksia. Valtiovallan tulee kuitenkin toimenpiteillään huolehtia siitä, ettei palkansaajien ostovoima alene ensi vuonna. Liiton hallituksessa käydyssä keskustelussa korostettiin, että palkkojen alentaminen samoin kuin verojen kiristäminen ehkäisee talouden elpymisen.
Jo toteutetut ja valtiovallan ensi vuodelle suunnittelemat säästötoimenpiteet ovat heikentäneet merkittävästi kotimaista kulutuskysyntää. Akavalaisen keskiveroperheen käytettävissä olevat tulot laskevat valtiovallan toimenpiteiden johdosta vuodesta 1991 vuoteen 1994 keskimäärin 3 500 markalla kuukaudessa. Ylin marginaalivero nousee ensi vuonna 69 %:iin, Euroopan ennätyslukemiin.
Akateemisen perheen ostovoiman on valtion budjettiesityksen perusteella arvioitu laskevan ensi vuonna yli 700 markalla kuukaudessa nykytasoon verrattuna. Käytettävissä olevat ansiot vähenevät etupäässä verojen kiristymisen seurauksena. Palkansaajien välittömät verot nousevat ensi vuonna 1,8 prosenttiyksikköä sairausvakuutus- ja kansaneläkemaksun nousun takia. Verotusta kiristää myös se, ettei verotaulukoihin aiota ensi vuonnakaan tehdä inflaatiotarkistuksia. Kuntien veroäyrien arvioidaan nousevan keskimäärin ainakin puolella pennillä.
Lääkäriliitto samoin kuin Akava täsmentävät sopimustavoitteensa neuvottelujen käynnistyessä syyskuussa. Myös järjestökoneiston valmennus neuvottelukierrosta varten on alkanut.
