Päihdediagnoosit ja päihdepotilaiden hoitokustannukset yliopistosairaalassa
Päihteisiin liittyvää erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä ja kustannuksia Tampereen yliopistollisessa sairaalassa selvitettiin poistoilmoitustietojen perusteella vuodelta 1992. Päihde-ehtoisiksi hoidoiksi katsottiin kaikki sellaiset vuodeosastohoitojaksot ja poliklinikkakäynnit, joissa potilaan poistoilmoitustietoihin joksikin diagnoosiksi oli kirjattu päihdediagnoosi. Päihde-ehtoisiksi osoittautui 0,6 % potilaista ja 2,1 % hoitopäivistä, vaikkakin esiintyvyydessä oli suuria klinikka- ja osastokohtaisia eroja. Päihteistä alkoholi oli selvästi yleisin ja tyypillinen potilas oli keski-ikäinen mies. Poistoilmoitustiedoista saatu aineisto muodostui yksinomaan vaikeasti päihdeongelmaisista. Silti kokonaiskustannukset olivat aikaisempia arvioita suuremmat: vuodeosastoilla 10 miljoonaa markkaa ja poliklinikoilla 1 miljoona markkaa. Sairaalahoidon jälkeen 75 % päihdepotilaista tarvitsi jatkohoitoa.
Päihteiden, erityisesti alkoholin liikakäyttö on tärkeä väestön sairastuvuutta ja kuolleisuutta lisäävä tekijä (1,2). Terveydenhuollossa päihteiden käytön haitat näkyvät erilaisina oireina, elinkomplikaatioina, psyykkisenä sairastavuutena, tapaturmina ja myrkytyksinä. Näiden määrä on suhteessa…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



