Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla 1982-2012 Suomessa väestön verenpainetasoja on seurattu FINRISKI-tutkimuksessa viiden vuoden välein vuodesta 1972 alkaen. Tässä tutkimuksessa raportoidaan systolisen ja diastolisen verenpaineen tasojen ja kohonnutta verenpainetta sairastavien osuuksien muutokset väestössä vuodesta 1982 vuoteen 2012. Lisäksi raportoidaan lääkehoidossa ja hyvässä hoitotasapainossa olevien osuudet vuodesta 1997 vuoteen 2012. Tiina Laatikainen, Antti Jula, Mika Kastarinen, Veikko Salomaa, Katja Borodulin, Kennet Harald, Markku Peltonen, Pekka Jousilahti, Erkki Vartiainen Lehti 24: Alkuperäistutkimus 24/2013 Kommentteja
Vastaavatko verenpaineen lääkehoidon valinnat suosituksia? Suomalaisista verenpainepotilaista vain noin kolmasosa saavuttaa verenpaineen hoitotavoitteen. Ilkka Kantola Lehti 24: Katsausartikkeli 24/2013 Kommentteja
Natriuminsaannin vähentäminen lisää terveitä elinvuosia Natriuminsaannin vähentäminen alentaa verenpainetta ja vähentää kohde-elinvaurioiden ja sydän- ja verisuonitautitapahtumien vaaraa. Suomalaisten verenpainetaso on mm. natriuminsaannin vähentymisen ansiosta laskenut, mutta silti se on edelleen korkea. Antti Jula Lehti 24: Katsausartikkeli 24/2013 Kommentteja
Kotona mitattu verenpaine kuvaa valtimotaudin riskiä paremmin kuin vastaanotolla mitattu Kohonneen verenpaineen diagnosointi ja hoito perustuvat yhä suurimmaksi osaksi vastaanotolla tapahtuviin verenpainemittauksiin, vaikka tällä käytännöllä on lukuisia heikkouksia. Teemu Niiranen, Antti Jula Lehti 24: Katsausartikkeli 24/2013 Kommentteja
Miten verenpaineen kotimittausta käytetään Jotta verenpaine voitaisiin arvioida luotettavasti, verenpaineen mittaus kotona pitäisi tutkimustiedon perusteella tehdä kahdesti aamulla sekä illalla vähintään neljänä peräkkäisenä päivänä. Jouni Johansson, Antti Jula Lehti 24: Katsausartikkeli 24/2013 Kommentteja
Kohonneen verenpaineen hoidon toteuttamisessa parantamisen varaa Väitöskirjatyössä selvitettiin kohonneen verenpaineen hoidon lääkevalintoja ja -yhdistelmiä 2000-2006 suhteessa kansallisiin ja kansainvälisiin hoitosuosituksiin. Lisäksi selvitettiin verenpaineen lääkehoidossa ja liitännäissairauksissa tapahtuneita muutoksia erilaisissa potilasryhmissä. Teemu Ahola Lehti 24: Väitös 24/2013 Kommentteja
Lasten kipuoireet ja uniongelmat lisääntyneet selvästi Väitöskirjatutkimuksessa kartoitettiin kyselylomakkein 8-vuotiaiden lasten oireiden yleisyyttä 1989, 1999 ja 2005. Kunakin vuonna tutkimukseen osallistui noin 1 000 varsinaissuomalaista lasta. Oireiden yhteyksiä toisiinsa ja psykososiaalisiin tekijöihin tutkittiin em. 8-vuotiaiden ja noin 2 500 salolaisen ja rovaniemeläisen yläkoululaisen keskuudessa. Koko maan laajuisesti kerättiin noin 6 000 tutkittavalta tietoja kivuista kahdeksan vuoden iässä sekä rekisteripohjaisia tietoja masennuslääkkeiden käytöstä 24 ikävuoteen mennessä. Terhi Luntamo Lehti 24: Väitös 24/2013 Kommentteja
Pihkasalva nopeuttaa haavojen paranemista Pihkasalvaprojektin tarkoituksena oli selvittää kuusen runkopihkan ja pihkasalvan antimikrobisia ominaisuuksia käyttäen objektiivisia laboratoriotutkimusmenetelmiä sekä tutkia pihkasalvan tehoa, soveltuvuutta ja turvallisuutta haavanhoidossa objektiivisten kliinisten potilastutkimusten perusteella. Arno Sipponen Lehti 24: Väitös 24/2013 Kommentteja
Matriksin metalloproteinaasit kriittisesti sairailla potilailla Valtaosaan tehohoitoon johtavista sairaustiloista liittyy yleistynyt tulehdusreaktio, joka voi johtaa eri elinjärjestelmien toimintahäiriöihin. Matriksin metalloproteinaasit MMP-8 ja MMP-9 vapautuvat neutrofiilisista valkosoluista nopeasti tulehduksen alkuvaiheessa. Niiden toimintaa kudostasolla säätelee mm. metalloproteinaasien kudosinhibiittori TIMP-1. Myös MMP-7 säätelee tulehdusreaktioita ja lisäksi MMP-8:aa ja MMP-9:ää. Johanna Hästbacka Lehti 24: Väitös 24/2013 Kommentteja
Matriksin metalloproteinaasit melanoomasolujen invaasiossa Solukalvoon kiinnittyneet matriksin metalloproteinaasit, MT-MMP:t pilkkovat solukalvon ja soluväliaineen proteiineja. Ne muokkaavat syöpäsolujen proliferaatiota ja invaasiota. MT1-MMP on tämän entsyymiperheen prototyyppi. MT1-MMP:tä ilmennetään monessa syövässä, joissa se lisää syöpäsolujen invaasiota kollageenipitoisten kudosten läpi. MT3-MMP on MT1-MMP:n läheinen homologi, joka ei pysty pilkkomaan tyypin I kollageenia, mutta sen sijaan pilkkoo fibriiniä. Olga Tatti Lehti 24: Väitös 24/2013 Kommentteja
Arkkiatrin hautajaispäivänä suruliputus ja hiljainen hetki Terveydenhuolto Arkkiatrin hautajaispäivänä suruliputus ja hiljainen hetki Elämäntyötä voi muistaa tekemällä lahjoituksen Risto Pelkosen lahjarahastoon, jonka tuotto käytetään lääketieteen tutkimukseen ja koulutukseen. Avoin artikkeli
Korva on kipeä mutta näyttää terveeltä – mikä syynä? Katsausartikkeli Korva on kipeä mutta näyttää terveeltä – mikä syynä? Taustalla on laaja kirjo sairauksia ja tautitiloja.
Yliopistosairaalat valmiina alaikäisten lihavuusleikkauksiin Terveydenhuolto Yliopistosairaalat valmiina alaikäisten lihavuusleikkauksiin – Mitään estettä toiminnan aloittamiselle ei ole, sanoo lastenendokrinologi Marika Paalanne Oysista. Avoin artikkeli
Tekoäly erehtyy – kenen on vastuu? Näkökulma Tekoäly erehtyy – kenen on vastuu? Sääntely on laitettava terveydenhuollossa kuntoon ennen ensimmäistä suurta virhettä, kirjoittaa Katja Mäkeläinen-Oinonen.
Kohtalonkysymys Terveydenhuolto Kohtalonkysymys Mitä voimme suojella, jos ei ole enää terveyttä eikä hyvinvointia? Avoin artikkeli
Medisiinariliitolla ei vielä kantaa yhden opiskelupaikan sääntöön Terveydenhuolto Medisiinariliitolla ei vielä kantaa yhden opiskelupaikan sääntöön Puheenjohtaja Matin Moradi näkee sekä nykyisessä että hallituksen esittämässä mallissa omat hyvät ja huonot puolensa. Avoin artikkeli