Pyhä Vitus, tanssitautisten ja vuoteenkastelijoiden parantaja

Pyhä Vitus (saks. Veit, ransk. Gui) tunnetaan nykyäänkin sen vuoksi, että reumaattisen infektion aiheuttamasta chorea minorista yhä käytetään toisinaan nimityksiä tanssitauti tai Pyhän Vituksen tanssi (saks. Veits-Tanz, engl. St. Vitus' dance ja ransk. dance de Saint-Gui). Englantilaiset tosin puhuvat taudista usein myös nimellä Sydenham's chorea kuuluisan englantilaisen lääkärin Thomas Sydenhamin (1624-89) mukaan.

Urheilu-uskonnon peli ja uhrit

Missä Rooman Imperiumi sortui loputtomiin kylpylärituaaleihin siinä oma sivistyksemme ja voimamme lukemattomiin urheilumuotoihin. Ei tarvitse nähdä lamaa eikä sotia, kun katsoo vain kisoja. Kuten kaikki muutkin. Ainakin melkein.

Inbjudan till Nordisk konsensuskonferens om undersökning avallergi och annan överkänslighet

Nordisk Samarbetsnämnd för Medicinsk Forskning (NOS-M), som är ett samarbetsorgan mellan de medicinska forskningsråden i Norden, har tagit initiativ till att anordna en första nordisk konsensuskonferens. Som ämne för denna har man valt Undersökning av allergi och annan överkänslighet. Konferensen kommer att hållas i Stockholm den 10-12 november 1992.

10.9.1992 Julkinen hallinto ja terveyspalvelujen priorisointi

Terveydenhuollon menojen kasvu herätteli jo 1980-luvulla keskustelua julkisten resurssien riittävyydestä. Nykyinen talouslama on tuonut keskusteluun uutta, kieltämättä hyvin ahdistavaltakin tuntuvaa vauhtia. Lääkäri ei voi enää tehdä potilashoidon ratkaisuja yksinomaan lääketieteen ja yhden potilaan premisseistä lähtien: hoidosta päättäessään hän kantaa kustannusten vuoksi vastuuta myös niistä potilaista, jotka päätöksen vuoksi ehkä jäivät vaille hoitoa.

Taito Pekkarinen

10.9.1992 Den offentliga förvaltningen och prioritering av hälsovårdstjänster

Kostnadsutvecklingen inom hälso- och sjukvårdssektorn väckte debatt redan på 1980-talet då man ifrågasatte den tillräckliga tillgången till allmänna medel. Den ekonomiska krisen i dagsläget har medfört allt livligare, närmast panikartade diskussioner. En läkare har inte längre möjlighet att bestämma sina patienters vård enbart utifrån medicinska skäl och med tanke på den enskilde individen: vid beslut om vårdens utformning måste han eller hon med hänsyn till kostnadssidan ta ansvar även för patienter som till följd av detta ställningstagande kanske riskerar att bli utan behandling.

Taito Pekkarinen

Sydänsairauksista aiheutuvat leikkausriskit ja niiden arviointi

Sydänpotilaiden ei-kardiologisista leikkaushoidoista päätettäessä joudutaan ottamaan huomioon perussairauden mahdollinen reagointi anestesian ja toimenpiteen aikana. Verenkiertoelimistön tilan yksinkertaiset perustutkimukset ovat suunnittelussa yleensä aina tarpeen, samoin tehostettu valvonta toimenpiteen aikana. Vaikeissa tapauksissa tarvitaan eri erikoisalojen edustajien yhteistyössä muodostama täsmällinen käsitys potilaan sydänsairaudesta sekä aina tieto potilaan omasta kannasta. Joskus toimenpiteen lykkääminen tai siitä luopuminenkin ovat paikallaan. Kirjoituksessa esitetään suuntaviivoja näiden ratkaisujen tueksi.

Juhani Partanen Markku S. Nieminen Markku Hynynen

Kaikukuvauksen avulla tehtävät invasiiviset gynekologis-obstetriset tutkimukset ja hoidot

Kaikukuvaustekniikka on laajentanut erityisesti obstetrisen diagnostiikan mahdollisuuksia. Kaikuohjauksessa voidaan myös tehdä polikliinisesti gynekologisia toimenpiteitä, jotka muutoin vaativat leikkauksen ja sairaalahoidon. Artikkelissa käsitellään lyhyesti yleisimmät naistentautien ja synnytysten erikoisalan kaikuohjauksiset invasiiviset tutkimukset ja hoidot.

Pertti Palo Olli Piiroinen

Virtsainkontinenssin arviointi ja hoito perusterveydenhuollossa

Valtaosalle naisista, joiden vaivana on virtsankarkailu, voidaan tarjota tehokasta hoitoa jo perusterveydenhuollossa. Anamneesista voidaan yksinkertaisten lomakkeiden avulla selvittää ongelman haitta-aste ja erottaa virtsankarkailun tyyppi, jolloin sopivissa tapauksissa voidaan aloittaa heti konservatiiviset hoidot. Näin voidaan myös tunnistaa se pieni osa potilaista, joka tarvitsee jatkotutkimuksia ja sairaalahoitoa.

Juha Mäkinen Erkki Kujansuu Carl Gustaf Nilsson Jorma Penttinen Mikko Korhonen

Sairaalahoidon vaikutus rajatilapotilaiden masennus- ja ahdistusoireisiin

Hoitotulosten arviointimenetelmät psykiatriassa ovat vilkkaan mielenkiinnon ja kehittämisen kohteena. KYS:n psykiatrian klinikassa mitattiin sairaalahoidon alussa ja lopussa rajatilaryhmään kuuluvien potilaiden oireiden esiintymistä soveltaen yleisessä käytössä olevia standardoituja mittareita ja osastolla kehitettyjä arviointiasteikkoja. Samalla selvitettiin potilaiden ja heitä hoitaneen työryhmän arvioita osastohoidon merkityksestä ja tuloksista. Oireet lievittyivät ja psyykkinen toimintakyky parani osastohoidon aikana merkittävästi useimmilla mittareilla arvioituna. Tulosten mittaamista voidaan käyttää hyväksi hoidon suunnittelun tarkentamisessa ja yleisemminkin psykiatrisen hoidon merkityksen arvioimisessa.

Risto Antikainen Johannes Lehtonen Hannu Koponen Asle Arstila

Depression hoito terveyskeskuksessa

Valtaosa masennuspotilaista hakeutuu nykyisin terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Mitä vakavammasta masennustilasta on kysymys, sitä todennäköisemmin psykoterapiaan liitetään antidepressiivinen lääkitys. Noin kaksi kolmasosaa depressiopotilaista saa masennuslääkkeistä selvästi apua. Hoitoa valittaessa on arvioitava depression luonne ja vaikeus sekä otettava huomioon potilaan ikä, elämäntilanne, muut sairaudet ja hänen masennustilojensa hoidosta aikaisemmin saadut kokemukset.

Markus Rimn Ranan Rimn