Finasteridi - uusi lääke prostatahyperplasiaan

Finasteridi (Proscar) on synteettinen 4-atsasteroidi, joka on spesifinen 5-alfa-reduktaasientsyymin kilpaileva salpaaja. Näin testosteronin muuttuminen dihydrotestosteroniksi vähenee, jolloin erityisesti eturauhasen epiteliaalinen kudoskomponentti kuihtuu ja prostatan koko pienenee. Tämä puolestaan lievittää rakon ulosvirtauskanavan obstruktiota, jolloin virtsasuihku parantuu ja oireet lievittyvät. Hoitovaste tulee hitaasti, minkä vuoksi lääkitystä tulee jatkaa puoli vuotta, ennen kuin sen tehoa voidaan arvioida. Finasteridi on hyvin siedetty lääke, jonka ainoina merkittävinä sivuvaikutuksina on todettu libidon ja potenssin heikkenemistä noin 5 %:lla potilaista. Vaikka finasteridilla saavutetaan huomattavasti vaatimattomampi rakon ulosvirtauskanavan tukoksen lievittyminen kuin operatiivisella hoidolla, tuo se kuitenkin riittävän avun suurelle osalle prostatahyperplasiapotilaista. Oikea potilasvalinta ja erotusdiagnostiikka on menestyksellisen finasteridihoidon edellytys.

Teuvo Tammela

Ruokavalio vaikuttaa mielialaamme

Varmaan pitää paikkansa sanonta, että olemme sitä mitä syömme. Uudempaa tietoa on se, että voimme ruokavaliolla vaikuttaa siihen miten tunnemme ja käyttäydymme.

Raimo Sulkava

Kasvihuoneilmiön terveysvaikutukset

Kasvihuoneilmiön voimistuminen on aikamme tärkeimpiä ympäristöongelmia. Vaikka ilmiön synnystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tiedetään varsin paljon, sen voimistumisen terveysvaikutuksia on arvioitu vähän. Arvioita on kuitenkin esitetty. Niissä esitettyjen terveysvaikutusten laajuuden ja mittakaavan vuoksi olisi toivottavaa, että ne eivät koskaan toteutuisi.

Päivi Santalahti, Meri Koivusalo

Työympäristön koetut terveysvaarat Suomessa

Työympäristön koettuja terveyshaittoja selvitettiin ATK-pohjaisella kyselyllä. 75 % noin viidestäsadasta vastaajasta ilmoitti kärsivänsä jostakin terveydentilaa heikentävästä tekijästä työpaikallaan. Näistä tärkeimpinä mainittiin melu (37 %), pöly (32 %) ja liiallinen veto (30 %). Vastaajista 9 % oli harkinnut viimeksi kuluneen vuoden aikana työpaikan vaihtoa työympäristön vaaratekijöiden vuoksi.

Jorma Tikkanen, Heimo Viinamäki

Lääkärikysely -93: Lääkärit valmiit työllisyystalkoisiin

Suomen lääkärimäärä on kasvanut vuodessa 472:lla, mutta lääkärien työtilaisuudet samanaikaisesti vain 47:llä, ilmenee maaliskuussa 1993 tehdystä lääkärikyselystä. 637 lääkäriä ilmoittaa olleensa vuoden 1992 aikana työttömänä. Ammattikunnan työllisyysnäkymät huolestuttavat lääkäreitä ja suurin osa vastanneista olisi valmis jollain tavoin lyhentämään työaikaansa työpaikkojen luomiseksi nuorille kollegoille.

Lääkärien työttömyysluvut kasvavat jatkuvasti

Lokakuun lopussa oli Lääkärien työttömyyskassasta maksettu tänä vuonna korvauksia noin 13 800 000 markkaa, eli lähes kaksi miljoonaa enemmän kuin koko vuoden budjettiin on varattu. Korvauksia oli saanut 1 047 kassan jäsentä, joista naisia 649. Luvuissa on mukana 250 lomautettua.

Kiitokset kollegalle Lääkäriliiton avustusrahaston kautta

Lääkärin ollessa toisen lääkärin potilaana muodostuu korvauksen suorittaminen helposti kiusalliseksi tilanteeksi. Kollegiaalisen perinteen mukaan lääkäri ei useinkaan suostu perimään maksua, mutta hoidon saanut kollega haluaisi jotenkin osoittaa kiitollisuutensa.

Norja etsii naapurista lääkäreitä ongelma-alueilleen

Norja hakee lehti-ilmoituskampanjalla ruotsalaisia lääkäreitä työvoimapulan vaivaamille alueilleen. Maan pohjois- ja länsiosien haja-asutusseuduilla oli syyskuussa täyttämättä 550 lääkärinvirkaa. Pohjoismaiden lääkäriliittojen koulutusyhteistyöryhmän (SNAPS) kokouksessa Oslossa lokakuussa Norjan lääkäriliiton edustajat kertoivat toivovansa, että ilmoittelu tuottaisi tuloksia. Työvoiman tuonti muualta olisi liiton mielestä nopea ja edullinen ratkaisu maan lääkäripulaan. Suunniteltu lääkärikoulutuksen lisääminen sen sijaan voisi johtaa Norjan jo lähivuosina samanlaiseen lääkärityöttömyyteen kuin nyt on Ruotsissa ja Suomessa.

Lakiesityksiä STM:n hallinnonalalla

Potilasvakuutusjärjestelmä on tarkoitus ensi vuoden alusta muuttaa yhdenmukaiseksi liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutusjärjestelmien kanssa. Potilasvahinkolautakunta siirretään itsenäiseksi asiantuntijaelimeksi, jonka toiminta rahoitetaan potilasvakuutusyhdistyksen varoista. Asiaa koskeva hallituksen esitys potilasvahinkolain muuttamiseksi annettiin eduskunnalle 17.9.

Kunnallislääkärit - Kommunala läkare ry:n toimintakertomus 1992-93

Yhdistyksen jäsenmäärä oli toimintavuoden lopussa 2 182, joista eläkkeellä olevia ja jäsenmaksusta vapautettuja oli 149. Terveyskeskuksissa toimi vuoden 1993 alussa noin 3 160 lääkäriä orientoivan vaiheen lääkärit mukaan lukien.