Lämpimiä tunteita

Nature-lehden tieteispakinoitsija Daedalus pohtii ihmisten ambivalenttia suhtautumista lämpöenergiaan. Useimmathan kuluttavat runsaasti jouleja (aiemmin kaloreita) fossiilisten polttoaineiden muodossa, mutta pelkäävät niitä ruoassa. Tämä ristiriita voitaisiin välttää tuottamalla lämpöä lisää aineenvaihdunnan kautta. Ikävä kyllä, ihmiskeho lisää lämmöntuotan- toaan vain vasteeksi kovin epämiellyttäviin ärsykkeisiin, kuten infektioihin ja liikuntaan. Laihialainen sairaalalämmitysjärjestelmä, jossa kuumepotilasta siirretään huoneesta toiseen, ei siis näytä toimivalta laajemmissa puitteissa. Daedalus kiinnittää huomiota seikkaan, että alkoholi laajentaa ihon verisuonia ja saa aikaan lämmöntunteen. Se aiheuttaa lämmönhukkaa ja sisäiset energiavarat saattavat loppua nopeasti, joten Pyhä Bernhardt konjakkitynnyreineen voi olla vaaraksi lumessatarpojalle.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Taskulämmin lidokaiini puree parhaiten

Hammaslääkärit kuulemma ovat ottaneet tavaksi lämmittää paikallispuudutteen ennen infiltraatiota, koska kokemusperäisesti tämä vähentää puuduttamisen aiheuttamaa kipua. Muutkin hajaraportit ovat puhuneet samaa kieltä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Patogeeninen Mycoplasma penetrans HIV-potilailla

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä on tehnyt kovasti työtä selvittääkseen mykoplasmojen osuutta aidsin kehittymisessä. Ollaan nimittäin ajateltu, että jokin muu mikrobi myötävaikuttaisi HIV-infektion muuttuessa aidsiksi. Pari vuotta sitten samainen tutkijaryhmä löysi aids-potilaiden virtsasta omituisen mykoplasmalajin, jolla on erityinen tarttumiskärki. Toisin kuin muut, lähinnä kommensaaleiksi laskettavat mykoplasmalajit, tämän Mycoplasma penetrans -bakteerin on havaittu aiheuttavan seroresponssin aids-potilailla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Drakunkuloosi saatu kuriin Ghanassa

Drakunkuloosi on guineamadon aiheuttama tauti, jota esiintyy tropiikissa Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Intiassa. Tartunta saadaan kontaminoituneen veden välityksellä. Larvamuodossa mato tunkeutuu suoliston kautta elimistöön ja pesiytyy iholle. Mato voi kehittyä ihon alla jopa metrin pituiseksi, joskin sen halkaisija on vain muutamia millimetrejä. Tauti on pahimmillaan kivulias ja heikentää huomattavasti potilaiden yleistilaa. Ihminen on ilmeisesti madon ainoa väli-isäntä, joten jopa drakunkuliaasin eradikaatio saattaisi periaatteessa jopa onnistua.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Uusi lääke ahtauttavaan perifeeriseen valtimosairauteen

Sosiaali- ja terveyshallitus on äskettäin myöntänyt myyntiluvan prostasykliinin (PGI2) stabiilille johdokselle, iloprostille (Ilomedin(R) 0,1 mg/ml infuusiokonsentraatti, Leiras). Indikaatioksi on hyväksytty vaikea-asteinen ahtauttava perifeerinen valtimosairaus, johon liittyy lepokipuja tai troofisia iskeemisiä oireita, tapauksissa, joissa revaskularisaatio ei ole indikoitu.

Markku Toivonen

Warum so einfach machen?

Moniko meistä on sitten yliopistovuosien nähnyt hänet? Tuon verenpaineisen, väsyneen naisen, jolla on striioja, mustelmataipumusta, poikkeuksellista keskivartalolihavuutta, depressio ja kuukasvot? Siis Cushingin oireyhtymää sairastavan potilaan? Octopus teki asiaa koskevan gallupin, ja tulos oli, että Cushing on todella harvinainen.

Lasten A- ja D-vitamiinitäydennys

Sosiaali- ja terveyshallitus muutti lasten A- ja D-vitamiinisuositusta 16.1.92 (1). Kaikille lapsille kahden viikon iästä kahden vuoden ikään tarkoitetut tippavalmisteet sisältävät viiden tipan vuorokausiannoksessa D-vitamiinia 400 KY (10 myyg) ja A-vitamiinia 1 300 KY (400 myyg). Tarvittaessa annettavat yli 2,0-vuotiaille tarkoitetut valmisteet sisältävät saman määrän A- ja D-vitamiinia.

Marja Ala-Houhala

Sairausvakuutuksen lääkekorvaukset vuonna 1993

Sairausvakuutuksen lääkekorvaukset säilyvät vuonna 1993 pääosin edellisen vuoden tasolla. Lääkkeiden ostokertakohtainen omavastuu on edelleen 45 mk ja peruskorvaus tämän ylittävältä osalta on 40 %. Myös erityiskorvausluokat (80 % ja 100 %) säilyvät ennallaan.

Terveydenhuoltojärjestelmän muutokset sairaalan kannalta Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa

Julkista terveydenhuoltoa uudistetaan perusteellisesti monissa maissa. Artikkelissa tarkastellaan muutoksia ja niiden vaikutuksia suomalaisen sairaalan näkökulmasta ja verrataan niitä ennen kaikkea Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa tapahtuneisiin muutoksiin. Näkökulmaksi on tarkoituksella valittu perinteisestä poiketen liikkeenjohdollinen näkökulma.

Esa-Matti Tolppanen

Ongelmakeskeinen opetusmalli Harvard Medical Schoolissa Havaintoja suomalaisen lääkärikouluttajan silmin

Harvard Medical Schoolissa siirryttiin perinteisestä didaktiivisesta opetusmallista ongelmakeskeiseen opetukseen vähitellen vuosien 1985 ja 1987 välillä. Muutoksen taustalla oli dekaani tri Alan Tosteson, joka oivalsi muutoksen tarpeellisuuden koulutettaessa lääkäreitä muuttunutta amerikkalaista yhteiskuntaa varten. Uusi opetusmalli on muuttanut opettajan opinto-ohjaajaksi ja opiskelijan aktiiviseksi ryhmätyöskentelijäksi.

Hannu Paimela