Avartava katsaus uneen, vireystilaan ja suorituskykyyn

Vasta viime vuosina on havahduttu huomaamaan, kuinka suuri vaikutus väsymyksellä on suorituskykyyn käytännön tilanteissa. Tämä on toistuvasti ollut esillä mm. ydinvoimala-, laiva- ja liikenneonnettomuuksien sekä sukkulaturman yhteydessä. Koko asiahan on itsestään selvä, mutta sitä ei toistaiseksi ole juuri otettu huomioon esimerkiksi työaikajärjestelyissä.

Toimittanut Timo Klaukka

Tarinat kliinisen tiedon rikasteina

Lääkärin tehtävänä on diagnosoida ja parantaa sairauksia. Potilaan tehtävänä on puolestaan kertoa, mikä häntä vaivaa. Miten lääkäri käytännössä pystyy tietämään, mikä kulloinkin on vikana? Koska sairaudet eivät ole erillisiä olentoja, lääkärin on luotettava potilaaseen ja kuunneltava mitä hän vaivoistaan kertoo. Kuulemansa tarinan ja tekemänsä statuksen perusteella lääkäri tulkitsee ja rakentaa tilanteesta oman lääketieteellisen versionsa, itse asiassa oman tarinansa. Näillä kahdella tarinalla, potilaan ja lääkärin, on tietysti yhtäläisyyksiä, mutta missään nimessä ne eivät ole sama tarina.

Toimittanut Timo Klaukka

Markkina- vai työvoimat?

Suomen 400 000 työttömästä joka neljäs on alle 25-vuotias. Työttömyyden "hoito" maksaa kunnille ja valtiolle mansikoita, mutta niitä poimimaan et tervettä kaksikätistä työtöntä hevin saa. Liian moni heistä on hoidettu rahalla ensin laiskoiksi, sitten sairaiksi ja jotkut ennenaikaiseen hautaan. Uhreina kyllä, mutta ei sankareina eikä valtion hautauskustannuksella.

20.9.1992 Lääkärikohtaisesti räätälöity täydennyskoulutus

Lääkärien täydennyskoulutuksen suunnittelu ja hankkiminenkin on jo utuisesta menneisyydestä lähtien ollut jokaisen lääkärin omilla harteilla. Useimmille täydennyskoulutus on käytännössä merkinnyt ammattilehtien enemmän tai vähemmän säännöllistä lukemista sekä silloin tällöin sattumanvaraisesti koulutustilaisuuksiin osallistumista. Järjestelmällisintä muotoa täydennyskokoulutuksessa ovat edustaneet työpaikkojen järjestämät meeting-sarjat, joiden aihevalintaan voidaan itse vaikuttaa. Koulutussairaaloissa tämä koulutus on ollut osa erikoislääkäritutkintoon tähtäävää jatkokoulutusta.

Pentti Huovinen

20.9.1992 Skräddarsydd efterutbildning

Varje läkare har sedan urminnes tider själv planerat och fått skaffa sig den utbildning han behövt. I praktiken innebär efterutbildningen för de flesta läkare att de mer eller mindre regelbundet läser facktidskrifter och går på kurser då och då. Den organiserade efterutbild-ningen har bestått av klinikmöten och konferenser på arbetsplatserna. Läkarna har då själva kunnat påverka valet av ämnen. Vid undervisningssjukhusen ingår klinikmötena i vidareutbildningen för specialistexamen.

Pentti Huovinen

Proteiinin saannin rajoitus munuaisten kroonisen vajaatoiminnan hoidossa

Proteiinin ja fosfaatin saantia rajoittava ruokavalio on munuaisten kroonisen vajaatoiminnan perinteinen oireenmukainen hoito. Toistaiseksi on epäselvää, voidaanko tällä tavalla hidastaa tai estää munuaistautien etenemistä. Laajoja seurantatutkimuksia on parhaillaan käynnissä, ja lähivuosina selvinnee, onko ruokavaliohoito syytä aloittaa jo vajaatoiminnan varhaisvaiheessa. Nykyisten tietojen perusteella munuaispotilaan ei kuitenkaan ole syytä käyttää runsaasti eläinvalkuaista sisältävää ravintoa.

Jukka Mustonen

Lasten spirometriatutkimukset

Spirometriatutkimuksia voidaan tehdä lapsille 6-7 ikävuodesta lähtien. Niiden avulla saadaan objektiivista, monipuolista tietoa ventilaatiokyvystä. Esimerkiksi astman diagnostiikassa ja seurannassa spirometriatutkimus on keskeinen mutta lapsilla liian vähän käytetty menetelmä. Kuitenkin jotta tulos olisi luotettava, vaaditaan sekä tutkimuksen suorittajalta että tuloksen tulkitsijalta kokemusta.

Pekka Malmberg

Influenssaepidemioiden virologinen valvonta Suomessa

Molekyyliepidemiologinen ja -geneettinen tutkimus on nykyisin keskeinen osa influenssaepidemioiden virologista valvontaa. Yhdessä influenssadiagnostiikan ja perinteisten antigeenianalyysien kanssa se auttaa pitämään influenssarokotteet ajan tasalla.

Reijo Pyhälä Leena Kinnunen Niina Ikonen Tiia Forsten

Tupakkako vain tavallinen sepelvaltimotaudin vaaratekijä?

Tupakointi on tärkein yksittäinen ennenaikaista kuolevuutta ja sairastuvuutta aiheuttava ympäristötekijä länsimaissa. Tupakointiin liittyvästä kuolleisuudesta suurin osa aiheutuu sepelvaltimotaudista. Tupakoinnilla on ateroskleroosia kiihdyttävän vaikutuksensa lisäksi muitakin vähintään yhtä tärkeitä, mutta nopeammin ilmeneviä ja väistyviä vaikutuksia. Tupakointi lisää verihiutaleiden adheesio- ja aggregaatiotaipumusta, suurentaa plasman fibrinogeenipitoisuutta, pienentää kammiovärinäkynnystä ja nostaa sepelvaltimoiden supistumista suosivaa alfa-adrenergista tonusta. Siten ei olekaan ihme, että tupakointi näyttää lisäävän sydäninfarktin ja äkkikuoleman vaaraa enemmän kuin pelkän ateroskleroosin kiihtymisen perusteella voisi olettaa. Näiden haittojen nopeasta väistymisestä ilmeisesti johtuu se, että sydäninfarktin ja sydänkuoleman vaara pienenee nopeasti ensimmäisten 1-2 vuoden aikana tupakoinnin lopettamisen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Läpileikkaus 59-vuotiaiden turkulaisnaisten gynekologisesta anamneesista

Turussa on tehty selvitys vuonna 1932 syntyneiden, tutkimuksen aikaan 59-vuotiaiden naisten gynekologisista anamneeseista. 59-vuotiaan turkulaisnaisen kuukautiset alkoivat keskimäärin 13-vuotiaana. Hän on synnyttänyt keskimäärin kaksi lasta, joista ensimmäisen 24-vuotiaana. Joka neljäs on käyttänyt e-pillereitä, keskimäärin noin neljä vuotta. Kuukautiset loppuivat keskimäärin 50-vuotiaana. Joka neljänneltä on poistettu kohtu, ja hieman yli neljäsosa käyttää vaihdevuosiongelmiin tarkoitettua hormonikorvaushoitoa.

Juha Mäkinen Tuula Salmi Jouko Pirhonen Matti Grönroos Maarit Vuento