78171 osumaa

Eettiset toimikunnat tarvitsevat toimintaohjeet

Eettisille toimikunnille ei ole Suomessa annettu yhtenäisiä kansallisia toimintaohjeita. Toimikunnat seuraavat kuitenkin Maailman lääkäriliiton lähes 30 vuotta vanhan Helsingin julistuksen periaatteita. Muuttuva maailma ja lääketieteellisen tutkimuksen jatkuvasti laajenevat uudet aluevaltaukset ovat tehneet välttämättömäksi laatia julistuksesta uudet ajan haasteita vastaavat kansainvälisesti hyväksyttävät tulkinnat. Maailman terveysjärjestö ja Lääketieteellisten Järjestöjen Kansainvälinen Neuvosto (Council for International Organizations of Medical Sciences, CIOMS ) ovat saaneet valmiiksi uusitut suositukset eettisten toimikuntien tehtäviksi.

Juhana Idänpään-Heikkilä

Lääkärien ja toimittajien yhteistä tiedotussuositusta tarkennettu

Ensimmäinen toimittajien ja lääkärien yhteinen tiedotussuositus laadittiin vuonna 1985. Suosituksen sisältöä on nyt tarkistettu ja täydennetty ja sen ovat hyväksyneet sekä Suomen Journalistiliiton että Suomen Lääkäriliiton hallitukset. Suositus kiinnittää huomiota terveydenhuollon toimintayksiköiden yleiseen tiedotusvastuuseen, lääkärin asiantuntijarooliin, palkkiokysymyksiin sekä onnettomuustilanteesta tiedottamiseen.

Terveydenhuollon uudistusohjelma puitavana

Presidentti Bill Clinton esitti jo useaan otteeseen muutetun ja kahteen otteeseen myöhästyneen terveydenhuollon uudistusohjelmansa virallisesti syyskuun 22. päivänä. Itse asiassa tällöin ei enää tullut esiin mitään uutta, sillä 246-sivuisen, luottamukselliseksi joka sivulla merkityn ehdotuksen sisältö oli vuotanut julkisuuteen jo lähes kaksi viikkoa aikaisemmin, kun kopiot siitä oli jaettu kongressin avainhenkilöille. Niinpä ehdotusta oli ehditty puida päivittäin jokseenkin kaikkien sanomalehtien ja aikakauslehtien palstoilla, televisiosta ja radiosta puhumattakaan.

Toimittanut Tuula Fabrizio

IgE-välitteisen lehmänmaitoallergian diagnosoimisesta

Suomen Lääkärilehden numerossa 29/93 "Ravinto ja lääketiede" -palstalla käsiteltiin aihetta "Ruoka-allergian hoito lapsilla" (1). Artikkelissa paneuduttiin pääosin lasten lehmänmaitoallergiaan ja kirjoittajat toteavat, että "Keskeisten ruokien suhteen diagnoosin tulee aina perustua huolelliseen välttämis-altistuskokeeseen. Tällöin epäilty ruoka jätetään täysin pois ruokavaliosta 2-3 viikon ajaksi, minkä jälkeen potilas altistetaan epäillylle aineelle aloittaen pienistä annoksista".

Vastine edelliseen

Atoopikolla on taipumus reagoida tuottamalla poikkeavasti IgE vasta-aineita tavanomaisia elinympäristön allergeenejä vastaan. Tämä ilmenee esimerkiksi positiivisina RAST- tai ihon pistokoetuloksina. Allergialla puolestaan tarkoitetaan sellaista immunologista reaktiota, esimerkiksi atooppista, joka ilmenee myös kliinisinä oireina elimistössä (1). Kun ruoka-altistukset tehdään käyttäen lumetoistettua kaksoissokkotekniikkaa, niin atoopikkojen positiivisista ihon pistokokeista vain 56 % osoittautuu kliinisiksi allergioiksi (2). Oman kokemuksen mukaan maitoallergisiksi epäillyistä atoopikkolapsista 58 %:lla todetaan positiivinen ihon pistokoe lumetoistetun kaksoissokon maitoaltistuksen ollessa negatiivinen (E. Isolauri ja K. Turjanmaa, julkaisematon havainto). Positiivinen ihon pistokoe todettiin 61 %:lla lapsista, joilla oli kliininen maitoallergia: maidolle allergiset ja ei-allergiset lapset eivät siis erottuneet toisistaan ihon pistokokeiden perusteella.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat