Haku - Lääkärilehti

Tarkenna haku

Avainsanat Kirjoittaja Otsikko Vuosilta –

Osastot

Kliininen työ
Terveydenhuolto
Tiede
Jäsen
Mielipide
Elämää ja ihmisiä

Lehden numero Sivunumero Näytä Tyhjennä haku

Uusin ensin Hakusanaa painottaen Vanhin ensin

76856 osumaa

Priorisoinnin priorisointi

Arkistojen avautuessa olemme saamassa yhä totuudellisempaa tietoa juhlapuheiden reaalitaustoista. Terveydenhuollossakin on koittanut kohdentamisen, priorisoinnin, epäsoinnun ja rahan aika ja valta.

Lehti 4: pisara 4/1993 Kommentteja

In memoriam Saara Torma 1.8.1920 - 28.12.1992

Lääketetieteen lisensiaatti Saara Torma kuoli yllättäen Helsingissä 28.12.92. Hän oli syntynyt Kuhmoisissa 1.8.20. Saara Torma kirjoitti ylioppilaaksi Jämsän yhteiskoulusta vuonna 1939 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1948. Psykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri hänestä tuli vuonna 1955. Hän toimi alilääkärinä ja osastonlääkärinä Pohjois-Hämeen keskusmielisairaalassa vuosina 1955-56, sen jälkeen psykiatrina Tampereen kasvatusneuvolassa, sitten erikoislääkärinä Lastenlinnan sairaalassa. Pääosan urastaan Saara Torma teki Helsingissä kasvatusneuvolatyössä vuosina 1972-83. Tähän ajanjaksoon sisältyi kyseisen toiminnan hallinnon uudistus ja kenttätyön organisaation muutos, joiden suuritöiseen suunnitteluun hän osallistui. Viimeisen virkajaksonsa hän toimi koulutusneuvolan johtajana, jolloin hallinnolliseen ja lääketieteelliseen työhön liittyivät myös opetustehtävät. Sotien aikana Saara Torma palveli lääkintälottana kenttä- ja sotasairaalassa.

Lehti 4: Muut 4/1993 Kommentteja

Nimityksiä

Mäntykankaan erityiskoulun erikoislääkärin määräaikaiseen virkaan lastenneurologian erikoislääkäri, proviisori Tuula Kiviranta 1.1.93 lähtien.

Lehti 4: Muut 4/1993 Kommentteja

Laillistetut lääkärit

Rättsskydscentralen för hälsovården har beviljat den 16.12.1992 svenska medborgaren och i Sverige legitimerade läkaren Vivi Lilian Hirdman rätt att självständigt utöva läkaryrket såsom legitimerad läkare inom landskapet Åland.

Lehti 4: Muut 4/1993 Kommentteja

Erikoislääkärin oikeudet

Jyrki Mikko Kreula, radiologia; Ritva Ilona Peräsalo, hallinnon pätevyys; Tiina Marjaana Reijonen, lastentaudit; Teuvo Albin Sihvonen, kliininen neurofysiologia

Lehti 4: Muut 4/1993 Kommentteja

Suppeat erikoisalat

Esko Juhani Vanninen, isotooppilääketiede (kliininen fysiologia).

Lehti 4: Muut 4/1993 Kommentteja

Väitelleitä

LL, kirurgian erikoislääkäri, gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Eero Uolevi Kangas, Clinical features and surgical treatment of Crohn's disease (gastroenterologinen kirurgia), Tampereen yliopisto.

Lehti 4: Muut 4/1993 Kommentteja

Kuolleita

Kaj Harald Fält, Rolf Albert Holger Koulumies, Veli Matti Laukkanen, Sirkka Helinä Oinonen, Anja Iris Talvikki Sipari, Esko Juhani Timperi.

Lehti 4: Muut 4/1993 Kommentteja

20.1.1993 20.1.1993 Keskussairaala ja niukkenevat voimavarat

Erikoissairaanhoidossa ollaan siirtymässä aikaisemmasta toiminnan volyymin kasvattamisesta ennallaan pysyviin tai jopa pieneneviin voimavaroihin. Säästämisessä päädytään helposti ns. juustohöyläperiaatteeseen, niin että jokainen yksikkö velvoitetaan alittamaan talousarvio tietyllä prosentilla. Menettely voi onnistua säästötarpeen ollessa pieni. Se ei kuitenkaan enää toimi, jos voimavarojen leikkaustarve on suuri. Kaavamainen säästäminen joka kohteessa kangistaa toimintaa, ja kustannusten marginaalinen väheneneminen voi loppujen lopuksi häiritä kohtuuttomasti potilaiden hoitoa. Kaikesta tinkiminen voi helposti heikentää henkilökunnan työmotivaatiota. On kuitenkin selvää, että tämänhetkinen taloudellinen tilanne edellyttää terveydenhuollolta toiminnallisesti syvälle käyviä muutoksia.

Lehti 3: Muut 3/1993 Kommentteja

Centralsjukhusen och minskade resurser

Inom den specialiserade sjukvården är man på väg från den tidigare inriktningen på volymökning mot oförändrade eller rent av minskade resurser. Sparåtgärder leder lätt till den så kallade osthyvelsprincipen, varvid varje enhet åläggs att underskrida sin budget med en viss procent. Metoden kan lyckas om sparkravet är litet men är inte funktionsduglig om behovet att skära på utgiftssidan är stort. Vid schablonmässigt sparande på varje post blir flexibiliteten i verksamheten lidande och en marginell kostnadsreduktion kan i slutändan i oacceptabel omfattning interferera med vården av patienter. Om man drar ner på alla håll finns det risk för att personalens arbetsmotivation försämras. Det är dock klart att dagens ekonomiska situation kräver djupgående förändringar i hälso- och sjukvårdens verksamhet.

Lehti 3: Muut 3/1993 Kommentteja