76429 osumaa

1.9.1992 Lääkäriliiton eurointegraatio etenee

Suomen Lääkäriliitto on yhä vahvemmin mukana lääkärien ja lääkäriliittojen yhteistyössä Euroopan alueella. Liitto on valittu ensimmäisenä EY:n ulkopuolisena maana mukaan Euroopan yleislääkärijärjestöön. Liitto on ollut monessa suhteessa edelläkävijä. Valmistautumistamme Euroopan integraatioon on pidetty esimerkillisenä jopa ulkoministeriön taholla. Lääkäriliitto on seurannut UEMO:n (Euroopan yleislääkärijärjestö), UEMS:n (Euroopan erikoislääkärijärjestö) sekä CP:n (Euroopan lääkäriliittojen pysyvä kokous) työskentelyä tarkkailijana 1980-luvun puolivälistä.

Klas Winell

Elvytetyn potilaan ennuste ja tehohoito

Sydämenpysähdyksestä elvytettyjen potilaiden selviytymisen säätelee aivotoiminnan toipuminen, ja tähän voidaan vaikuttaa tehohoidon keinoin. Silloin kun hoitoyritykset osoittautuvat tuloksettomiksi, voidaan lopettamispäätöksessä yhtenä kriteerinä käyttää suuriin potilasaineistoihin perustuvia tuloksia. Kirjoittajat ovat tutkineet elvytettyjen potilaiden ennustetta ja ennusteen arvioitavuutta valtakunnallisen tehohoidon monikeskustutkimuksen potilasaineistosta.

Minna Niskanen Aarno Kari Matti Halinen Eila Iisalo Liisa Kaukinen Pertti Nikki Vuokko Rauhala Erkki Saarela

Kuinka paljon riskitekijäin muutos selittää sepelvaltimotautikuolemien vähenemistä

Pohjois-Karjalan ja Kuopion lääneissä tutkittiin vuosina 1972 ja 1987 sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät 30-59-vuotiasta väestöä edustavista erillisistä otoksista. Vuoden 1972 otosta seurattiin vuoteen 1987 ja analysoitiin, miten vuonna 1972 mitatut riskitekijät olivat ennustaneet kuolleisuutta sepelvaltimotautiin. Kahden kartoituksen perusteella laskettu riskitekijätason muutos näiden vuosien välillä ennusti miesten sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemistä 33 % ja naisten 35 %. Kuolinsyytilaston mukaan miesten sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni kyseisenä ajanjaksona 39 % ja naisten 45 %. Näin arvioituna riskitekijämuutokset näyttävät selittävän suurimman osan sepelvaltimotautikuolleisuuden pienenemisestä.

Erkki Vartiainen Pekka Puska Jaakko Tuomilehto

Diabetesta epäiltäessä lapsi on aina lähetettävä päivystyspotilaana sairaalaan

Jano, polyuria, laihtuminen ja enenevä väsymys ovat insuliininpuutosdiabeteksen yleisesti tunnettuja oireita. Erityisesti lapsella tauti voi nopeasti johtaa voinnin romahtamiseen ja ketoasidoottiseen koomaan. Sen vuoksi lapsi on aina toimitettava lähimpään lastensairaalaan heti, jos hänellä epäillään olevan diabetes. Näin yleensä tehdäänkin, mutta poikkeuksia ilmenee. Auroran sairaalassa tarkastettiin systemaattisesti neljän viime vuoden aikana diagnosoitujen 85 diabeetikkolapsen vaiheet ennen sairaalaan tuloa. Tarkastus osoitti, että 11 potilaan hoidon aloittaminen oli tarpeettomasti viivästynyt, koska terveydenhuoltohenkilöstö oli arvioinut väärin diagnoosin ja hoidontarpeen kiireellisyyden.

Jukka Rajantie Elli Laitinen Anneli Heino Jorma Mäenpää

Psykososiaalinen stressi, masennus ja immunologia

Psykososiaaliset kuormitustekijät, menetykset, epäonnistumiset ja ratkaisemattomat psykodynaamiset konfliktit myötävaikuttavat tartuntatautien puhkeamiseen. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, missä määrin. Epidemiologiset tutkimukset osoittavat samoilla tekijöillä olevan yhteyttä myös esimerkiksi syöpäsairauksien puhkeamiseen. Vastaavasti psykoterapialla on havaittu olevan jopa syöpäpotilaiden elinikää pidentävää vaikutusta.

Heikki Katila Ranan Rimn

Palomiesten terveys ja työkyky II: terveydentilan ja fyysisen työkyvyn arviointi

Palomiesten terveystarkastuksista ja fyysisen työkyvyn arvioinnista on koottu uudistetut, työn vaatimuksista johdetut ohjeet. Jokaisen palomiehen terveydentilan ja fyysisen työkyvyn yksilöllinen arvioiminen on tärkeä osa työturvallisuutta. Tositilanteessa kysymys ei ole pelkästään palomiehen omasta työturvallisuudesta, vaan myös työparin, työryhmän ja pelastettavien uhrien turvallisuudesta. Lääkärilehden viime numerossa tarkasteltiin fyysisiä vaatimuksia ja kuormittavuutta palo- ja pelastustehtävissä. Tässä jatkoartikkelissa keskitytään terveydentilan ja fyysisen työkyvyn arviointimenetelmiin käytännön työterveyshuollossa.

Saila Lindqvist-Virkamäki Veikko Louhevaara Olli Korhonen Sirpa Lusa Jouko Soukainen

Meningokokkitaudin prognoosia voidaan parantaa

Lasten meningiittien aiheuttajista hemofilus on rokotuksilla lähes kokonaan eradikoitu Suomesta. Sairaalan ulkopuolella alkavien meningiittien tärkeimmiksi aiheuttajiksi ovat jääneet meningokokki ja pneumokokki. Erityisesti meningokokki on tappaja. Englannissa ja Walesissa kuoli viime vuonna 170 ihmistä meningokokin aiheuttamaan infektioon, näistä 110 oli lapsia. Kaksi kolmasosaa meningokokeista on B-tyypin aiheuttamia, ja tätä tyyppiä vastaanhan ei ole rokotteita.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Miksi tupakointi aiheuttaa valtimonkovettumatautia?

Tiedetään, että tupakointi lisää sepelvaltimotautiriskiä - mutta miksi? Etiopatogeneesin selvittelyssä Stanfordin yliopiston tutkijat oivalsivat, että tupakointi nostaa veren triglyseridipitoisuutta ja laskee HDL-kolesterolipitoisuutta, eli aiheuttaa samoja vaikutuksia kuin insuliiniresistenssi ja hyperinsulinemia. Aiheuttaako tupakointi siis insuliiniresistenssiä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

ACE-estäjien uusi sivuvaikutus: angioödeema

Jo viisi vuotta sitten raportoitiin ensi kerran ACE-estäjien sivuvaikutuksena ilmenneestä angioödeemasta, yleensä kasvoihin ja, mikä pahinta, kurkkuun paikantuvasta kudosturvotuksesta. Vuosina 1981-90 Ruotsissa ilmeni 36 tällaista tapausta, ja WHO:n sivuvaikutustiedostoon on syötetty tiedot 1 309 tapauksesta. Näistä tehdään tiliä Ruotsin Sahlgrenskasta tulevassa raportissa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030