Asbestisairauksien diagnostiikka ja seuranta
Asbestisairaudet ovat lähivuosikymmeninä lisääntymässä, kun 70-luvun työperäisten altistumisten seuraukset tulevat esiin. Asbestisyöpiin sairastuu tänä vuonna Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan ainakin 150 henkilöä (keuhkosyöpään 100 ja mesotelioomaan 50), ja vuonna 2010 asbestisyöpiä todettaneen noin 300. Sen jälkeen asbestin aiheuttamat sairaudet alkavat vähetä.
Asbestille altistuneiden työntekijöiden seurantaa on pyritty tehostamaan sekä perusterveydenhuollossa että työterveyshuollossa. Keuhkosyöpä- ja mesotelioomapotilaiden diagnostiikassa kehotetaan aina tarkistamaan asbestin mahdollinen osuus sairauden aiheuttajana sekä potilaan työhistoria ammattitautiharkintaa varten. Perusterveydenhuollossa olisi samoin selvitettävä mahdollinen asbestialtistus potilailta, joilla on keuhkofibroosia, pleuriitteja ja näiden jälkitiloja, viskeraalipleuran fibroosia tai parietaalisen pleuran paksuntumia ja kalkkiumia.
Korkeinta asiantuntemusta asbestisairauksien diagnostiikassa tarjoavat Työterveyslaitos sekä yliopistollisissa sairaaloissa toimivat pölykeuhkosairauksien asiantuntijaryhmät.
Asbestipölyn on todettu aiheuttavan keuhkosyöpää, keuhkopussin tai vatsakalvon syöpää (mesoteliooma), pölykeuhkon (asbestoosi) sekä keuhkopussin sairauksia (ulomman keuhkopussin paksuntumat ja kalkkiumat, sisemmän keuhkopussin paksuntumat, toistuvat keuhkopussintulehdukset ja niiden jälkitilat).
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



