MEDICAL ASSISTANT -ohjelmisto

Kirjoitussarja lääkärin työskentelyä helpottavista tietokoneohjelmista päättyy tällä erää MEDICAL ASSISTANT

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Lanneselkäpotilaan kuntoutus

Kriittinen keskustelu kuntoutuksen sisällöstä ja menetelmistä on ollut vähäistä Suomessa. Keskustelu on rajoittunut painottamaan työikäisen väestön kuntoutuksen tarpeellisuutta monitahoisten työkykyongelmien vuoksi. Tässä valossa oli ilo lukea Gustaf Liliuksen katsaus viimeaikaisiin kuntoutuksen tuloksellisuutta mitanneisiin tutkimuksiin ja erilaisten fysioterapeuttisten lähestymistapojen keskinäiseen vertailuun (SLL 32/92). Artikkelin johdosta haluaisin nostaa esille seuraavat ajatukset:

Vastine edelliseen

Kiitän Jorma Mäkitaloa hyvästä ja asiantuntevasta kuntoutuskeskustelun aloittamisesta. Käsite työkyky on vaikea. Se on kuitenkin, kuten työkyvyttömyys, juridinen käsite, minkä toin esille artikkelissani. Me lääkärit ja potilaat olemme sen armoilla. Eläketapahtumissa lääkärinlausunto on asiantuntijalausunto, jonka asiantuntijalääkäri esittelee. Eläkepäätökseen vaikuttavat lukuisat muut tekijät, jotka eivät liity lääketieteeseen. Sairauslomien kirjoittamisessa lääkärillä on suuri vastuu. Hyvin usein toistuu sellainen kierre, että kirjoitetaan paljon lomia, ja kun päivärahakausi on päättynyt, ei eläkettä tulekaan. Siten olisi tärkeää jo selkäsairauden alkuvaiheessa ilmoittaa potilaalle, onko olemassa lääketieteellisiä perusteita eläketapahtumalle. Muuten potilasta johdetaan helposti harhaan ikävin seurauksin.

Prokaiinikloridi masennuslääkkeenä

Kollega Erkki Valtonen julkaisi Suomen Lääkärilehden numerossa 28/92 mielenkiintoisen artikkelin koskien prokaiinikloridia somaattisten ja psyykkisten oireiden yleislääkkeenä. Artikkelissaan hän viittaa myös allekirjoittaneeseen käsitellessään prokaiinikloridin merkitystä masennuslääkkeenä.

Tupakanvastustuksen vastuksia

Helsingin herroille lienee kaikki sallittua: sosiaali- ja terveyshallituksen virkamies saa olla esittämässä Helsingin Kaupungin tervehdystä Huomaavaisten Tupakoitsijoiden kongressissa Finlandia talolla ja antaa Tupakkatehtaiden Yhdistyksen työvaliokunnalle ohjeita miten olla ärsyttämättä terveysviranomaisia. (Iltasanomat 30.10.92). Ko. lausuntoja antanut virkamies näyttää olevan myös Lääketiede 93 'Lääkärit Tupakkaa vastaan' -tilaisuuden luennoitsijana! Pöyristyttävää!!

Kaikki gynekologiasta samoissa kansissa

Gynekologiassa on tapahtunut paljon viiden viime vuoden aikana. Uudet hormonien analogit, endoskoppinen kirurgia, yhä tehostuva lapsettomuuden hoito, tulehdussairauksien muuttuva kirjo ja uudet hormonien mittausmenetelmät ovat muuttaneet gynekologisten potilaiden tutkimus- ja hoitokäytäntöjä tavalla, jota ei esitellä alan aiemmissa käsikirjoissa. Tästä tarpeesta on lähtenyt ajatus kirjoittaa uusi oppikirja, joka on kastettu "gynekologiaksi".

Toimittanut Timo Klaukka

Englantilainen sairaalainfektioiden torjunnan käsikirja

Kirjan toimittajat ovat sairaalahygienian ansioituneita veteraaneja. Ensimmäisen painoksen he julkaisivat jo vuonna 1975 tämän alan ensimmäisten kirjojen joukossa.

Toimittanut Timo Klaukka

Lääketieteen aatehistoriaa

Uumajan yliopiston aatehistorian dosentti Roger Qvarsell on kirjoittanut kirjan hoidon, erityisesti sairaanhoidon, aatehistoriasta. Sairaanhoitoon taas ovat merkittävästi vaikuttaneet lääketieteen kehitys ja yleinen aatehistoria, joten sairaanhoidon historia on keskeisesti lääketieteen historiaa.

Toimittanut Timo Klaukka

Suomen hospitaalit

Hospitaaleissa hoivattiin pitkäaikaisesti sairaita ihmisiä, joita ei voitu pitää kotioloissa. Turun Pyhän Yrjänän hospitaalissa, josta on ensimmäinen maininta vuodelta 1355, oli hoidettavia viitisenkymmentä. Viipurin Maria Magdaleenan hospitaalissa, joka perustettiin vuonna 1475, oli hoidettavia jonkinverran enemmän. Molemmissa kaupungeissa oli myös vaivaistupa eli Pyhän Hengen huone, jossa hoidettiin raihnaisia vanhuksia, sotavammaisia, mielenvikaisia ja muita avuttomia sairaita. Helsinkiin rakennettiin pienehkö hospitaali pian kaupungin perustamisen jälkeen. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1555.

1.12.1992 Onnistuuko suomalaisten itsemurhien vähentäminen

Vuonna 1990 maassamme teki 1 192 miestä ja 319 naista itsemurhan. Itsemurhien määrä, yli 30 kuolemaa 100 000 asukasta kohden, on kansainvälisesti verraten hälyttävän korkea. Euroopan maista vain Unkarissa tehdään koko väestö huomioon ottaen enemmän itsemurhia kuin Suomessa. Itsemurhakuolleisuus on lisääntynyt 1960-luvun lopulta lähtien. Erityisen huolestuttavaa on ollut nuorten miesten itsemurhien yleistyminen 1980-luvun puolen välin jälkeen. 15-24-vuotiaitten miesten itsemurhakuolleisuus on Suomessa suurempi kuin missään muussa Euroopan maassa. Taloudellisesti vaikea lama-aika voi osaltaan edistää tätä epäsuotuisaa kehitystä.