Onko alaselkäkipu riippuvainen ihmisen persoonallisuudesta?

Pitkäaikaisesta ristiselkäkivusta kärsiville aikuisille tehty seurantatutkimus osoitti kroonisten selkäkipupotilaiden persoonallisuuspiirteillä ja niiden muutoksilla olevan yhteys selän terveydentilaan. Potilaita vertailtaessa havaittiin eniten korrelaatioita selän terveydentilaa kuvaaviin muuttujiin tutkimuksessa käytetyn MMPI-testin hypokondriaa, hysteriaa ja depressiota kuvaavilla asteikoilla. Koko 43 potilaan aineistossa persoonallisuustekijät eivät ennustaneet selän paranemista, mutta osaryhmissä havaittiin ennustearvoa olevan ennen kaikkea depressiolla.

Matti Malinen Turkka Tunturi Martti Tenkku

Onko aminoglykosideille edelleen tarvetta?

Aminoglykosidit ovat kuuluneet tärkeimpiin ja tehokkaimpiin antibiootteihin jo yli 30 vuoden ajan. Niitä on käytetty yhdistelmähoidoissa tavallisimmin beetalaktaamien tai klindamysiinin kanssa vaikeisiin, pääasiassa sairaalasyntyisiin infektioihin. Toksisuudestaan huolimatta ne ovat olleet korvaamaton antibioottiryhmä. Mutta tilanne on muuttunut. Laajakirjoisia antibiootteja on tullut runsaasti lisää. Aminoglykosidit eivät enää ole yhtä korvaamattomia kuin ennen, mutta tuskin vielä tarpeettomiakaan.

Pentti Hänninen

Palomiesten terveys ja työkyky I: työn fyysiset vaatimukset ja kuormittavuus

Palomiehet joutuvat vähintään muutaman kerran vuodessa tekemään palo- ja pelastustehtäviä, joissa on erittäin suuri kardiorespiratorinen ja biomekaaninen kuormitus. Tehtävistä suoriutuminen edellyttää palomiehiltä hyvää terveydentilaa ja erityistä fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä. Kuitenkin Suomessa palomiesten terveydentilan ja toimintakyvyn arviointi on epäyhtenäistä. Palomiesten terveyttä ja työkykyä tarkastellaan kahden artikkelin sarjassa, jonka toinen osa ilmestyy seuraavassa Lääkärilehdessä.

Veikko Louhevaara Saila Lindqvist-Virkamäki Olli Korhonen Sirpa Lusa Jouko Soukainen

Perimäpoliisi

Uudet havainnot ja elegantit molekyylibiologiset koejärjestelyt tuottavat kiivaassa tahdissa lisätietoa p53-geenin osuudesta solusyklin säätelyssä ja syövän synnyssä. Nyt on todettu, että transformoiva onkogeeni MDM2 sitoutuu p53-geenin proteiinituotteeseen ja inaktivoi sen. MDM2-geeni sijaitsee kromosomissa 12, jossa sarkoomissa esiintyy usein muutoksia. Noin kolmasosassa (17/47) ihmisen sarkoomista löydettiin MDM2-geenin monistuminen mutta ei p53-geenin mutaatiota. Johtopäätös tästä on, että MDM2-geenin valkuaistuote voi inaktivoida p53-proteiinin muodostamalla kompleksin sen kanssa samalla tavoin kuin kasvainvirusonkoproteiinit (SV40-viruksen T-antigeeni, adenoviruksen E1b-antigeeni ja papilloomaviruksen E6-antigeeni). Samanlainen toiminnallinen vaikutus on p53-geenin mutaatiolla. On luultavaa, että on muitakin itse tuotettuja valkuaisia, jotka vaikuttavat samalla mekanismilla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

ISIS-3-tutkimus ja infarktin akuuttihoito

Trombolyyttisellä ja antitromboottisella hoidolla on kiistattomasti edullinen vaikutus akuutissa infarktissa. Kiistaa on käyty lähinnä siitä, mikä trombolyyttinen aine on edullisin (streptokinaasi, kudosplasminogeenin aktivaattori ÄtPAÂ vai APSAC) ja millaisen antitromboottisen lääkitysken tulee olla - hepariini vai ASA vai molemmat.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Hepatiitti A uima-altaasta

Uiminen uima-altaassa voi olla vaarallista! Ainakin seuraavat patogeenit ovat aiheuttaneet uima-allasepidemioita: shigella, giardia, adenovirus, Norwalk-virus ja eräät enterovirukset. Nyt myös siis hepatiitti A-virus.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kuka löytää melanooman?

Melanooman voi periaatteessa löytää - tai oikeammin sitä voi epäillä - kuka tahansa. Ei ole kuitenkaan tutkittu, kenen aloitteesta melanooman diagnostiikkaan käytännössä todella lähdetään. Bostonilaiset tutkijat selvittivät asiaa 216 potilaan joukossa. Potilaiden keski-ikä oli 57 vuotta ja 107 heistä oli naisia ja 109 miehiä. Melanooman kertoi löytäneensä itse 53 % vastaajista. Lääkärin keksimiä tapauksia oli 25 %. Kolmanneksi tärkein aloitteen tekijä oli aviopuoliso, 13 %:ssa tapauksista. Muita aloitteen tekijöitä olivat tytär (2 %), joku muu sukulainen (2 %), ystävä (2 %) ja sairaanhoitaja (1 %).

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Fluorokinoloneista ei ole malarialääkkeiksi

Fluorokinoloniantibiooteilla, kuten norfloksasiinilla ja siprofloksasiinilla, on todettu olevan jossain määrin malariaplasmoideja inhiboivaa vaikutusta in vitro. Fluorokinolonien kliinistä tehoa ei kuitenkaan ole evaluoitu suuremmalla potilasaineistolla. Prospektiivisessa randomisoidussa tutkimuksessa kanadalais-sambialainen tutkijaryhmä vertaili klorokiinin ja norfloksasiinin tehoa malarian hoidossa. Tutkimus tehtiin Sambiassa, jossa malaria on lähes poikkeuksetta falciparum-tyyppiä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Pyöräilyn puolesta

Vuoden alkupuolella BMA julkaisi lehtensä pääkirjoitukseen asti kommentoitavaksi päässeen raportin pyöräilystä. Pyöräily on terveellistä: se ehkäisee osteoporoosia, vähentää sydän- ja verisuonisairauksia, se parantaa mielenterveyttä ja kuluttaa kaloreja. Eräässä virkamiehiä koskeneessa tutkimuksessa todettiin pyöräilevien yhteiskunnan palvelijoiden sairastavan puolet siitä sepelvaltimotautisuudesta mikä olisi odotettu. Henkilö joka on pyöräillyt koko ikänsä sairastaa 10 kertaa vähemmän sepelvaltimotautia 75-vuotiaana kuin muut.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lasten lyhkin hyöty ja säästöt

Lyhytjälkihoitoisella kirurgialla (lyhki) pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon leikkauksia käyttäen mahdollisimman vähän hoitopäiviä ja vuodepaikkoja. Menettelytapa sopii hyvin myös lastenkirurgiaan. Lyhkin aiheuttamat todelliset säästöt ovat odotettua pienemmät. Toiminnasta on kuitenkin huomattavasti hyötyä, koska se on tuonut kirurgisiin yksikköihin taloudellisen ajattelutavan ja tehostanut niiden toimintaa. Tuloksellisuutta arvioitaessa tulee käyttää oikeita mittareita.

Timo Parvinen