Soveltuuko hoidon priorisointi terveyspoliittiseksi perustaksi erityistason sairaanhoidossa?

Kymenlaakson keskussairaalassa luotiin norjalaismallia mukaillen malli erikoissairaanhoidon prioriteettiryhmiksi. Mallia testattiin selvittämällä takautuvasti, kuinka erityistason sairaanhoitoon lähetteen saaneet potilaat jakautuivat viiteen prioriteettiryhmään. Mallin katsottiin toimivan käytännössä riittävän tarkasti, koska potilaat jakautuivat joka tapauksessa hoidon välttämättömyyden perusteella kahteen pääryhmittymään. Erityistason sairaanhoidon terveyspoliittisten ratkaisujen perustaksi malli ei sen sijaan sovellu. Prioriteettiryhmitys ei juuri lisää mahdollisuuksia säästää kustannuksia. Keskussairaalan omaa potilasaineistoa aiotaan kuitenkin vielä arvioida samaa mallia käyttäen.

Alexander van Assendelft Antti Muuronen Terje Forslund Magnus Grönholm Hannu Haavisto Teuvo Joki Hannu Kormi Pertti Lavikainen Heikki Meurala Soile Numminen Reino Paldanius Kurt Rhen Gerd Weckström

Terveysvalistus terveyden edistäjänä: valistuksen muodot, vaikutukset ja ideologisuus

Terveysvalistus on joukkoviestintään tukeutuvaa terveyskasvatusta. Sen avulla on perinteisesti pyritty kohentamaan kansalaisten terveydentilaa, ja se on edelleen suosittu terveyden edistämisen menetelmä, vaikka vuosikymmenien takainen usko yleisluonteisen, yksisuuntaisen tiedottamisen vaikuttavuuteen onkin vähentynyt. Sama sanoma herättää eri ihmisissä erilaisia mielteitä. Viestinnän vaikuttavuutta selvittelevässä tiedotustutkimuksessa on viime aikoina pantu paino tälle seikalle ja keskitytty selvittelemään viestien vastaanottoa ja tulkintaa.

Pauliina Aarva

"..jutellaan painomusteen välityksellä, se yhdistää" 1956-57

Vuonna 1956 Suomen Lääkärilehti oli sennimisenä, kaksi kertaa kuukaudessa ja K.E.U. Jäämeren toimittamana ilmestynyt kymmenen vuotta. Oli siis arvioinnin aika. Päätoimittaja oli suhteellisen tyytyväinen lääketieteellisten artikkelien kasvaneeseen saantiin ja tiedotusluonteisen aineiston ilahduttavaan lisääntymiseen. Hän kaipasi kuitenkin keskustelua lääketieteellisistä ongelmista, pohdintoja lääkäriä koskettavista yhteiskunnallisista uudistuksista, kysymyksiä ja vastauksia, vapaamuotoisia selontekoja liiton alaosastojen sekä lääkäriyhdistysten toiminnasta ja ajatuksista niiden piirissä, havaintoja pohjoismaisista ja muista veljesliitoista ja kansainvälisistä kokouksista, kaiken kaikkiaan kodikasta jutustelua oman ammattikunnan piirissä. Liiton omistama kirjapaino taas olisi taannut lehdelle aikataulun mukaisen ilmestymisen.

Diabeettinen retinopatia: seuranta, hoito ja näkövammautuneen diabeetikon kuntoutus

Maailman Terveysjärjestön Euroopan osasto on hyväksynyt vuonna 1989 toimintaohjelman diabeetikkojen terveydentilan parantamiseksi. Sen tavoitteisiin sisältyy myös diabeteksen aiheuttaman sokeutumisen väheneminen yhdellä kolmanneksella viiden seuraavan vuoden aikana. Tämä vaativa tavoite edellyttää paitsi diabeteksen hoidon tehostamista, myös diabeetikkojen silmänpohjien seurannan tehostamista ja tarkoituksenmukaisen hoidon oikeaa ajoittamista. Tästä syystä Diabetesliitto asetti keväällä 1991 työryhmän laatimaan suosituksen retinopatian seulontaa, seurantaa ja hoitokäytäntöjä sekä näkövammautuneen diabeetikon kuntoutusta varten.

ABPM seuraa verenpainetta kellon ympäri

Kansainvälisen yhteistyön tuloksena syntynyt verenpainemonitori on kutistunut muistikirjan kokoiseksi. Laite kulkee pikku pussissa potilaan kainalossa seuraten verenpainetta arkiaskareitten aikana.

Erkki Karjalainen

PAPRUT - lääkärin työasemaohjelma

Lääkärilehti julkaisee perättäisissä numeroissaan kirjoitussarjan, jossa esitellään lääkärin vastaanottotyökaluiksi sopivia ohjelmia. Esittelyvuorossa on tällä kertaa PAPRUT-työasemaohjelma.

Taidetta syöpälasten hyväksi

Taidemyyntinäyttely KOP:n pääkonttorissa Aleksi 44, 28.8.- 11.9.92, jonka jälkeen näyttely kiertää eri puolilla Suomea suurimmilla paikkakunnilla, KOP:n suurimmissa konttoreissa aina Rovaniemeä myöten.

Paniikkipotilaan hoito

Suomen Lääkärilehdessä 17/92 olleen paniikkihäiriöiden psykologiaa koskevan katsauksen vuoksi haluamme todeta seuraavaa:

Vastaus kirjoitukseen "Paniikkipotilaan hoidosta"

Kirjoittaessamme artikkelin "Paniikkihäiriöiden psykologia" toivoimme sen herättävän keskustelua paniikkihäiriöiden syistä ja hoidosta. Arvovaltaiselta taholta tullut vastine on ilahduttava osoitus siitä, että keskustelua on syntynyt.

Sisälukeako "peipöri" vai luennoida elävästi?

Luentoja kongresseissa ja vastaavissa on monenlaisia. Eniten minua ovat aina harmittaneet paikallaan istuen monotonisesti luetut "peipörit". Sellaisia kokoomiahan voi jokainen kuulija lukea myöhemminkin. Tärkeä esitelmöitsijän ja kuulijan vuorovaikutus syntyy "tässä ja nyt"-kertomisella ja havainnollisen materiaalin oheiskäytöllä. Kun luentotapahtumaan osallistuu aina elävä vuorovaikutuspuoli, on luontevaa ja tietysti luennoijan omaakin mieltä kiinnostavaa pitää vuorovaikutuksen varassa kantava esitelmä, miksei tarvittaessa performance. Tutkimusta jatkossa eteenpäinvievä palautesato on myös tällöin usein hyvä. Joidenkin muiden näkemieni elävien esitysten joukossa tästä antoi hyvän esimerkin Zagrebissa 1988 ICAES:n kongressissa miesluennoitsija, joka tanssi katseleville ja kuunteleville kollegoille pätkän antropologisesta tutkimusaiheestaan.