Psoriaasi muuttaa historiaa?

Perulaisen hyvin julman terrorijärjestön Loistavan Polun (Sendero Luminoso) perustaja ja johtaja Abimael Guzman vangittiin runsas vuosi sitten Limassa hänen etsiessään hoitoa vaikeaan psoriaasiinsa. Sisällissota on tähän mennessä vaatinut yli 25 000 ihmisuhria ja aineelliset tuhot on arvioitu noin 100 miljardin markan arvoisiksi (enemmän kun Suomen pankkituki). Abimael syntyi aviottomana lapsena 1934, ja hänen äitinsä kuoli pojan ollessa vain viisivuotias. On arveltu, että onnettomalla lapsuudella on osuutta myöhempään väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Hän oli terävä opiskelija ja suoritettuaan filosofisen ja lainopillisen tutkinnon, hän sai filosofian professuurin Ayacuchon maakunnan yliopistossa (Ayacucho merkitsee vanhalla inkakielellä kuolleiden nurkkausta). Opettaessaan filosofiaa 1960- ja 1970-luvulla hän aloitti poliittisen toimintansa. Hänen Maoon tukeutuvat oppinsa lankesivat hedelmälliseen maaperään, koska pienen hallitsevan luokan ja köyhyydessä elävän kansan suunnaton sosiaalinen ja taloudellinen ero oli helposti nähtävissä. Hän kävi kaksi kertaa Kiinassa, jossa hän opiskeli lisää maolaisuutta ja sissisodankäyntiä.

Betsafibraatti - uusi lääke hyperlipidemioihin

Betsafibraatti (Bezalip 400 mg depot-tabl., Orion) on klofibraatin ja gemfibrotsiilin sukuinen, meillä uusi hyperlipidemialääke. Sen käyttöaiheita ovat mm. vaikea hyperkolesterolemia ja hypertriglyseridemia sekä diabetekseen liittyvät vaikea-asteiset hyperlipidemiat. Betsafibraatin käytöstä on runsaasti kokemusta ympäri maailmaa, ja se on osoittautunut turvalliseksi ja hyvin siedetyksi lääkkeeksi.

Kari Kivistö

Sairausvakuutuksesta korvattavat käsikauppalääkkeet

Sosiaali- ja terveysministeriö on tarkistanut sairausvakuutuksesta lääkärin määrääminä korvattavien käsikauppalääkkeiden luetteloa. Uusi lista tuli voimaan 1.10.1993. Muutokset ovat edelliseen luetteloon verrattuna suhteellisen vähäisiä. Uudet korvattavat valmisteet on merkitty luetteloon tähdellä (*).

Sepelvaltimot kliinisen tutkimuksen kiikarissa

Silloin tällöin kuulee valitettavan, että kliinistä tutkimusta ei muka arvostettaisi, ei ainakaan Suomessa, ja että perustutkimus saa kaikki niukkenevat tutkimusvarat. Octopus on ihmetellen seurannut moista puhetta, samoin kuin kaikkia väitteitä resurssien väärin- kontra oikeinjaosta, kliinikoitten kontra perustutkijoiden arketypioista etc. Väittelyssä on ajoittain jopa ns. liturgisia piirteitä.

Suositusta Lääkeoppaasta neljäs painos

Pharmaca Fennican kansanpainoksesta, Lääkeoppaasta, on julkaistu neljäs uudistettu painos. Tavalliselle lääkkeiden käyttäjälle suunnatussa oppaassa esitellään kansantajuisesti aakkosjärjestyksessä kaikki apteekeissa myynnissä olevat lääkkeet. Edelliseen painokseen verrattuna uusia lääkenimiä on kirjassa noin 170.

Ruoka-allergian hoito lapsilla

Maitoallergia on lasten tavallisin ruoka-allergia. Maito on keskeinen ruoka-aine varhaislapsuudessa, minkä vuoksi diagnoosin tulee perustua välttämis-altistuskokeeseen. Hoitona on allergeenin täydellinen välttäminen. Diagnoosi tulee varmistaa määräajoin, sillä suuri osa potilaista alkaa sietää maitoa muutamassa vuodessa.

Minna Kaila, Erika Isolauri

Päivystystoiminnan taloudellisuuden analysointi

Päivystäminen, toiminnallinen varautuminen palvelujen satunnaiseen ja kiireelliseen kysyntään, on oleellinen osa terveydenhuollon arkea. Tarjonnan järkeistämiseksi on tärkeää tuntea kysynnän todennäköinen laatu ja määrä sekä päivystystoiminnan kustannusrakenne, jotta voidaan asettaa tavoitteet päivystyspalvelujen saatavuudelle. Näiden tekijöiden analyysin varaan voidaan luoda nykyistä tehokkaampi ja palvelukykyisempi päivystysjärjestelmä.

Martti Kekomäki, Miika Linna, Taru Mikkola

Inkerinsuomalaisten paluumuuttajalääkäreiden

Sen jälkeen, kun Suomi on tunnustanut inkeriläiset suomalaisiksi paluumuuttajiksi, on maahan muuttanut entisestä Neuvostoliitosta monia kymmeniä lääkäreitä. Suurin osa on nyt työttömänä. Yksistään Helsingissä on tällä hetkellä lähes 40 työtöntä lääkäriä. Useilla meistä on työnhakuun liittyviä ongelmia, joita itsenäisesti ei pystytä ratkaisemaan.

Tarvitaanko keskussairaalassa kipupoliklinikkaa?

Kiinnostus kroonisen kivun hoitoon on Suomessakin lisääntynyt. Kymenlaakson keskussairaalaan perustettiin kipupoliklinikka runsaat kolme vuotta sitten, ja klinikka on todettu tarpeelliseksi. Potilasmäärä on kasvanut 30 % vuodessa. KOKS:ssa selvitettiin kipupoliklinikan potilasrakennetta, Suomessa noudatettavia kivun hoitokäytäntöjä sekä klinikoiden tarkoituksenmukaisuutta yleensä.

Eero Vuorinen, Mervi Borman

Terveyskeskuslääkärien palkkatutkimukset valmistuneet

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lääkäriliiton yhdessä tekemät selvitykset osoittavat, että kannustava palkkaus on tehostanut lääkärien työajan käyttöä sekä normaalia virkaehtosopimusta että omalääkärisopimusta noudattavissa terveyskeskuksissa. Yhä suurempi osa terveyskeskuksen potilaskäynneistä ja toimenpiteistä tapahtuu nykyisin perustyöaikana, samalla kun lääkärien työsidonnaisuus on vähentynyt.