76429 osumaa

Virtsanjohtimen ahtauman dilataatiohoito

Virtsanjohtimen ahtauma on melko harvinainen vika. Sen kehittymiseen on monia syitä, mutta usein se on leikkauksen tai muun toimenpiteen komplikaatio. Ahtauma voidaan hoitaa avoimen korjausleikkauksen avulla, mutta se on suuri toimenpide ja vaatii pitkän toipumisajan. Tekniikan kehittymisen ansiosta osa virtsanjohtimen ahtaumista voidaan hoitaa dilataatiohoidolla, jossa ahtauma laajennetaan virtsanjohtimeen vietävän pallokatetrin avulla ilman leikkausta. Toimenpide on lyhytjälkihoitoinen. Dilataatio soveltuu parhaiten lyhyiden, melko tuoreiden vammojen tai toimenpiteen seurauksena syntyneiden ahtaumien hoitoon.

Martti Nurmi Kauko Satokari

Hoito biologisilla vasteenmuuntajilla: onko lupauksista tullut totta?

Sytokiineistä interferonit, interleukiini-2 ja hematopoieettiset kasvutekijät ovat osa tämän päivän kliinistä syövänhoitoa, joskin vielä hyvin harvoissa tautiryhmissä. Hoito niillä on vielä suurelta osin tutkimuksellista. Biologiset vasteenmuuntajat eivät toistaiseksi ole täyttäneet syövänhoidossa niitä suuria toiveita, joita niihin vielä kymmenen vuotta sitten asetettiin. Kuitenkin niiden tutkimuksen myötä on saatu paljon tietoa mekanismeista, jotka johtavat kasvainten syntyyn ja tuhoamiseen. Uusia hoitoyhdistelmiä ja sytokiinejä tuotetaan jatkuvasti, ja tämä syövän hoitotapa tulee laajenemaan.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Märkäruven ja ruusun nykyhoito

Staphylococcus aureus ja beetahemolyyttinen streptokokki ovat tärkeimmät ihon bakteeritulehduksia aiheuttavat mikrobit. Niiden antibioottiherkkyystilanne ratkaisee oikean hoidon valinnan. Nykyisin molempiin hyvin tehoavia antibiootteja ovat ensimmäisen ja toisen polven kefalosporiinit sekä kloksasilliiniryhmän antibiootit. Penisilliini tehoaa hyvin A-ryhmän beetahemolyyttiseen streptokokkiin. Sen sijaan erytromysiini ja fluorokinolonit ovat huonoja streptokokkilääkkeitä.

Itsemurhayritykset ja niiden hoidon organisointi Helsingissä

Tutkimuksessa analysoitiin kaikki yhden vuoden aikana Helsingissä terveydenhuollon hoitoon tulleet 1 822 itsemurhayritystapausta strukturoidun haastattelun sekä potilasasiakirjojen perusteella. Helsingissä terveydenhuoltoon tulee noin 2 000 itsemurhaa yrittänyttä vuodessa eli keskimäärin 5-6 tapausta jokaista vuoden päivää kohti. Potilaat hoidettiin tavallisesti HYKS:n päivystyspoliklinikoissa. Hoidon kehittämiseksi ja resurssien suuntaamiseksi tulisi diagnoosi- ja rekisterikäytäntöä kehittää siten, että itsemurhayritystapauksia voitaisiin joustavasti seurata. Itsemurhayritysten hoidon laatua tulisi parantaa tukemalla henkilökuntaa koulutuksen ja työnohjauksen avulla, järjestämällä systemaattinen psykiatrinen konsultaatiotoiminta, käyttämällä suunnitelmallisemmin hyväksi koko hoitojärjestelmää sekä parantamalla lääkärikunnan tietoutta itsemurhamenetelmien vaarallisuudesta.

Jouko Lönnqvist Aini Ostamo

Klamydian DNA:ta artriittinivelestä

Chlamydia trachomatis on tunnettu reaktiivisen artriitin aiheuttaja. Klamydian osia on aikaisemmin osoitettu artriittinivelistä immunofluoresenssilla, mutta nyt englantilainen tutkijaryhmä on pystynyt löytämään klamydian ulkomembraania koodaavia geenejä myös geenimonistuksella (PCR) nivelnäytteistä. Tutkijat analysoivat kahdeksan klamydia-artriittipotilaan näytteet ja kuudella heistä PCR-tulos sopi havaittuun immunofluoresenssin tulokseen. Kontrollipotilailla tulos oli sama, eli kuudella kahdeksasta menetelmät antoivat identtisen tuloksen. Vaikka PCR on vaikea menetelmä kontaminaatioiden takia, kirjoittajat ovat vakuuttuneita tuloksestaan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Pesetkö kätesi?

Käsien pesu on tärkein yksittäinen toimenpide infektioiden leviämisen ehkäisemisessä sairaaloissa. Yllättäen sitä käytetään aivan liian puutteellisesti. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa parhaimmillaankin vain 48% teho-osastojen henkilökunnasta pesi kätensä suositellulla tavalla. Centers for Disease Control (CDC) Yhdysvalloissa on ohjeissaan jopa todennut, että käsienpesun ollessa optimaalinen hansikkaat ovat teoriassa tarpeettomia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Streptococcus agalactiae'n aiheuttama uhka poistumassa?

Aikoinaan, muttei juurikaan enää nykypäivänä, lehmän utaretulehduksia aiheuttanut B-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki, Streptococcus agalactiae, on siirtynyt aikojen kuluessa myös ihmisen patogeeniksi. Viidesosa synnyttäjistä kantaa tätä bakteeria emättimessään synnytykseen tullessa. Näiden äitien synnyttämistä vastasyntyneistä joka tuhannes saa vakavan sepsiksen ja/tai meningiitin. Keskosten riski on jopa kymmenkertainen täysaikaisiin verrattuna. Viidesosa taudin saaneista kuolee.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030