Lanneselkäpotilaan kuntoutuksen tuloksellisuus tutkimusten valossa

Perusteelliset hoitotutkimukset ovat osoittaneet, että kuntoutuksella ei ole pystytty ehkäisemään lanneselkäpotilaiden sairauslomia tai eläkkeelle siirtymistä. Laaja-alainen kuntoutus on tosin parantanut potilaiden vointia ja suorituskykyä, mutta tämäkään ei ole lisännyt työhönpaluuta - ja työkykyhän on yhteiskunnan käyttämä kuntoutuksen tuloksellisuuden mittari. Lanneselkäpotilaiden kuntoutusta on tehostettava analysoimalla taudinkuvaa niin somaattiselta, psyykkiseltä kuin sosiaaliseltakin kannalta ja valitsemalla mahdollisimman syynmukaiset hoitokeinot tämän analyysin pohjalta. Sillä eihän depressiota tai huonoa työmotivaatiota voida parantaa fysioterapialla.

Gustaf Lilius

Lasten ja nuorten hampaiden terveys paranee - hammaslääkärien määrä kasvaa

Järjestelmälliseen hoitoon oikeutettujen lasten ja nuorten aikuisten hammashoidon tarve on dramaattisesti vähentynyt, osoittaa lääkintöhallituksen vuonna 1974 aloittama näiden ryhmien hampaiden terveydentilan kehityksen seuranta. Terveyskeskuksissa hoidettujen potilaiden määrä ei ole kuitenkaan kasvanut suhteessa lisääntyneeseen suun terveydenhuollon henkilöstön määrään. Syynä tähän lienee vahva vuosittaisten tarkastusten perinne, joka aikoinaan, karieksen ollessa tavallista, oli hyvinkin tarpeellinen. Nyt ollaan kuitenkin siirtymässä yksilöllisiin tarkastusväleihin. Myös laajentunut oikomishoito selittää osaltaan sitä, ettei lasten muusta hammashoidosta vapautuneita voimavaroja ole siirtynyt vanhempien ikäryhmien hoitoon. Tulevaisuudessa suun terveydenhuollon painopiste on kuitenkin aikuisväestön hoitamisessa ja erikoissairaanhoitona toteutettavan hammashoidon järjestämisessä.

Eeva Widström Seppo Turunen Seppo Helminen

Uudistuva lääkärikoulutus

Lääketieteellinen koulutus oli sekä uudistumassa että laajenemassa. Liitto antoi kannustavan tukensa Niilo Hallmanin johtaman lääketieteellisen opintouudistustoimikunnan (LOT) mietinnön ehdotuksille. Liitto katsoi, että lääkärikoulutuksen tavoiteasettelun kytkentä yhteiskunnalliseen muuttumiseen sekä lääketieteen ja terveyspalvelujärjestelmään kehittymiseen oli perusteltua. Peruskoulutuksen pakollisen osan jälkeinen valinnanvaraisuus toi opiskeluun mielekästä joustavuutta. Myös suorituspistejärjestelmää ja aihekohtaista opetusta pidettiin hyvänä.

Sata vuotta hammaslääketieteen opetusta ja tutkimusta Helsingissä

Hammaslääketieteen opetuksen ja tutkimuksen 100-vuotista taivalta juhlittiin Helsingin yliopistossa. Syyskuun 19. päivänä vuonna 1892 aloitti Suomen ensimmäinen hammaslääketieteen laitos toimintansa vaatimattomissa ja alkeellisissa olosuhteissa Kasarminkadun kirurgisen sairaalan odotushuoneen nurkassa, ainoana opettajanaan odontologian dosentti Matti Äyräpää. Nykyinen opetus Helsingissä on monipuolista, ja käytössä olevat opetustilat Ruskesasuolla ovat suurimmat ja uusimmat maassamme.

Nimityksiä

Tampereen aluetyöterveyslaitoksen apulaislääkärin määräaikaiseen koulutustoimeen LL Lea Kalliomäki 1.10.92 lähtien (hakijoita 7).

Irtisanoutumisia

Anestesiologian dosentti Riitta Orko irtisanoutunut Tampereen yliopiston anestesiologian dosentin tehtävästä 1.11.92 lähtien.

Ei hakijoita

Jorvin sairaalan osastonlääkärin virkaan (kliininen neurofysiologia).

Laillistetut lääkärit

Leena Maria Ala-Kokko, Reijo Aulis Autio, Leeni Hannele Kotilainen, Seppo Matti Olavi Parkkila, Satu Maaria Räsänen, Tuula Estella Vähä-Kreula.

Erikoislääkärin oikeudet

Riitta Marjatta Lehtonen-Tuomi, psykiatria; Tarja Sinikka Linnola, silmätaudit; Martti Antero Rapeli, yleislääketiede

Suppeat erikoisalat

13.10.1992