Hieno kuvateos hypertension sekundaarisista muodoista ja komplikaatioista

Teos jatkaa Wolfen lääketieteellisen atlassarjan kunniakkaita perinteitä. Muutamia vuosia sitten arvioin kirjan ensimmäistä painosta tässä lehdessä. Uusi painos on ajanmukaistettu ja täydennetty mutta edelleen tiivis ja helppolukuinen. Runsas kuvitus - yhteensä 332 kuvaa, kaaviota ja taulukkoa - on korkealaatuinen.

Toimittanut Timo Klaukka

Hemiplegian liikehoito

Kirjan ensimmäisen painoksen julkaisi Signe Brunnstrom jo vuonna 1970, ja se on ollut ahkerassa käytössä kautta vuosien.

Toimittanut Timo Klaukka

Tenttiknoppeja sisätautien diagnosoinnista

Edinburgilainen ja dundeeläinen sisämedisiinan opettajapari ovat laatineet tämän kirjasen helpottaakseen lääketieteen opiskelijoiden selviytymistä sisämedisiinan lopputentistä ja ehkä myös myöhemmästä spesialistikuulustelusta.

Toimittanut Timo Klaukka

Maila Talvio ja keuhkotaudin vastustamistyö

Kirjailija Maila Talvio (Maria Winter, avioit. Mikkola, 1871-1951) on hyvä esimerkki siitä, mitä tulisieluinen ja voimakastahtoinen yksilö voi saada aikaan terveydenhuollonkin alueella.

10.11.1992 Haluaako hallitus tupoa?

Hallituksen suhtautuminen ay-kenttään on ollut horjuva. Pääministeri on aikanaan ilmoittanut hallituksen hoitavan omat asiansa ja ay-liikkeen omansa. Viimeksi mainitun osapuolen tehtäväkenttään olisi kuulunut myös työllisyydestä huolehtiminen. Säästöpakettinsa julkistamisen jälkeen hallitus on kuitenkin ryhtynyt virittämään tupo-neuvotteluja, mikä on herättänyt toiveikkuutta työmarkkinajohtajissa. Onnistumismahdollisuudet eivät kuitenkaan näytä erityisen hyviltä. Tupo-neuvotteluissa on ollut tapana sopia palkansaajan ostovoimaan keskeisimmin vaikuttavista tekijöistä, ennen kaikkea palkankorotuksista ja veroratkaisuista. Tällä kertaa hallitus kiirehti kuitenkin jo ennen neuvottelujen alkua ilmoittamaan päättäneensä voimakkaasta verotuksen kiristämisestä ensi vuonna.

10.11.1992 Vill regeringen ha en uppgörelse om inkomstpolitiken?

Regeringens inställning till arbetsmarknads-organisationerna har varit vacklande. Statsministern har i tiden låtit förstå att regering-en sköter sitt och att de fackliga organisationerna skall göra sammaledes. Det borde också ha varit deras sak att ansvara för sysselsättningen. Sedan regeringen lanserat sitt sparpaket har den dock börjat tala om inkomstpolitiska förhandlingar. Det har gjort arbetsmarknadsledarna hoppfulla. Utsikterna att lyckas med dessa förhandlingar är dock inte särskilt gynnsamma. Förhandlingarna har vanligen gällt faktorer som har betydande inverkan på löntagarnas köpkraft, framför allt löner och skatter. Nu har regeringen emellertid redan innan förhandlingarna kommit i gång hunnit meddela att den skärper beskattningen kraftigt nästa år.

10.11.1992 Perusturva vaarassa lääkehoidossa

Eduskunta on päättänyt, etteivät säästötoimet saa kohdistua kansalaisten perusturvaan, kun säästölakeja säädetään yksinkertaisella enemmistöllä. Perusturva-käsitettä ei ole missään tarkemmin määritelty. Nyt kun valtion ja kuntien talous kurjistuu nopeasti, joudutaan tekemään radikaaleja säästöpäätöksiä. Leikkausten sosiaalipoliittisia vaikutuksia ei silti useinkaan pohdita riittävän syvällisesti ja monipuolisesti. Julkinen sektori on yllätetty "housut kintuissa": harvassa pöytälaatikossa on varasuunnitelmia, miten selvitä rahoituksen vähetessä nopeasti.

Onko peptinen haava infektiotauti?

Helicobacter pylori on mahan limakalvolla elävä spiraalinmuotoinen bakteeri, jonka yhteyttä mahan ja pohjukaissuolen sairauksiin on tutkittu intensiivisesti kymmenen viime vuoden aikana. Sitä tavataan yleisesti kaikkialla maailmassa, ja ainakin puolet väestöstä saa tartunnan keski-ikään mennessä. Bakteerin spontaani häviäminen on harvinaista, mutta suuri osa kroonisista tartunnankantajista pysyy oireettomina. H. pylori aiheuttaa valtaosin kroonisen, epäspesifisen gastriitin. Lähes kaikilla pohjukaissuolihaavaa sairastavilla ja yli puolella mahahaavapotilaista todetaan krooninen gastriitti ja H. pylori -infektio, jonka parantaminen vähentää ainakin pohjukaissuolihaavan ja todennäköisesti myös mahahaavan uusiutumista. Vaikka H. pylori -infektio näyttää merkittävältä myös ulkustaudin synnyssä ja se on usein edellytys haavan kehittymiselle, tarkka patogeneettinen mekanismi ei ole vielä selvä. Infektio yksin ei riitä aiheuttamaan peptistä haavaa, vaan sen muodostumiseen tarvitaan edelleenkin suolahappoa sekä muita riskitekijöitä.

Ilkka Krekelä

Ensimmäinen epileptinen kohtaus - aloittaako lääkitys vai ei?

Tuntemattomasta syystä aiheutuneen epileptisen kohtauksen jälkeen potilaan jatkohoitoa joudutaan pohtimaan monelta kannalta. Potilaan ja hänen perheensäkin osallistuminen päätöksentekoon on välttämätöntä, muutoin ei synny hoitomyöntyvyyttä. Kansainvälisiä tai kansallisia suosituksia hoitolinjoista ei ole saatu aikaan, mutta uusimmankin kirjallisuuden kannanotoissa on puollettu nykyistä käytäntöä, jonka mukaan potilasta ensisijaisesti seurataan aloittamatta lääkehoitoa.

Matti Sillanpää Jorma Toppari

Ruokavalioneuvonta diabeettisten munuaismuutosten ehkäisyssä ja hoidossa

Diabetesliiton työryhmä on suunnitellut käytännön toimintalinjoja jatkoksi runsas vuosi sitten julkaistuun suositukseen nefropatian ehkäisystä, seurannasta ja hoidosta. Suosituksen ruokavalio-osuus, varsinkin ravinnon proteiineja koskevat osat, aiheuttaa melkoisia muutoksia aterioiden sisältöön. Uuden tiedon sekä uusien ruokailutapojen ja asenteiden omaksuminen vaatii potilaalta työtä ja hyvää motivaatiota, eikä se onnistu ilman yksilöllistä ravitsemusneuvontaa. Artikkelissa esitetään näkökohtia ruokavaliosuosituksen soveltamisesta ja ehdotus ravitsemusneuvonnan organisoinnista. Tärkeänä pidetään, että kaikki potilasta hoitavat ammattihenkilöt välittävät yhtenäistä tietoa ruokavaliosta ja sen tavoitteista.

Marja-Leena Aho Eliina Haapa Terhikki Latvala Auli Pölönen Liisa Riihelä