Ravinnon rasvat ja glukoosiaineenvaihdunta

Ravinnon rasvojen tiedetään vaikuttavan varsin merkittävästi veren rasvapitoisuuksiin ja sitä kautta ateroskleroottisten verisuonisairauksien esiintymiseen. Sekä väestö- että yksilötasolla ruokavalion rasvan määrässä ja laadussa tapahtuvat muutokset ovat merkityksellisiä sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa, eikä mitkään uudet havainnot ole kumonneet kolesterolin merkitystä valtimokovettumataudin keskeisenä vaaratekijänä. Ravinnon rasvat vaikuttavat lipidiaineenvaihdunnan ohella verenpaineeseen, ja niillä saattaa olla merkitystä myös sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä. Lihavuus on aikuistyypin diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän keskeinen piirre. Molemmille on tunnusomaista insuliiniresistenssi, millä ymmärretään insuliinin heikentynyttä vastetta elimistössä. Mielenkiintoinen kysymys on, miten ravinnon rasvat vaikuttavat insuliiniresistenssiin. Onko niillä lihavuuden ohella merkitystä aikuistyypin diabeteksen epidemiologiassa?

Matti Uusitupa Ursula Schwab

Vanhusten päiväsairaalahoidon vaikuttavuus ja kustannukset

Päiväsairaalahoito on laitoshoidon ja kotihoidon välimuoto, jonka tarkoituksena on kuntouttaa vanhuksia ja pitää yllä heidän toimintakykyään niin, että he pystyvät asumaan itsenäisesti kotona. Päiväsairaala toimii siten kotihoidon tukena. Satunnaistetut, kontrolloidut vaikuttavuustutkimukset eivät kuitenkaan ole pystyneet osoittamaan, että päiväsairaalahoidolla pystyttäisiin lykkäämään vanhusten joutumista laitokseen. Lisäksi tämä hoitomuoto on osoittautunut varsin kalliiksi.

Kaisu Pitkälä Klas Winell Reijo Tilvis

Nuorperheiden isät terveyspalvelujen käyttäjinä

Vaimon raskaus ei aiheuttanut muutosta siihen, kuinka mies käyttää terveyspalveluja. Lounaissuomalaiset miehet, joiden perheeseen odotettiin ensimmäistä lasta, kävivät lääkärissä, terveydenhoitajan vastaanotolla ja hammaslääkärissä yhtä usein kuin samanikäiset miehet yleensä. Terveyspalveluja käyttivät eniten alimpiin sosiaaliryhmiin kuuluvat tulevat isät. Terveyden merkitys vaihtelee suuresti eri osakulttuureissa. Maaseutuväestö ja kaupunkien teollisuudessa työskentelevä väestö pitävät terveyttä lähinnä työkuntoisuuden mittarina. Pitkälle koulutetut, hyvässä ammattiasemassa olevat isät sen sijaan pitävät terveyttä muun hyvinvoinnin kulmakivenä.

Liisa Hyssälä Markku Hyttinen

Pohjoismainen sosiaaliturva vertailussa

Suomalaisten sosiaaliturvaan käytettiin vuonna 1990 asukasta kohden noin 27 000 markkaa. Määrä on huomattavasti pienempi kuin sosiaaliturvan kulut Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa, kun vertailukriteerinä käytetään samaa ostovoimalla painotettua valuuttaa tai sosiaalimenojen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Tieto ilmenee vastikään julkaistusta Sosiaaliturva Pohjoismaissa 1990 -kirjasta, jota on toistaiseksi saatavissa vain norjankielisenä, mutta joka käännetään myös englanniksi.

Skyddet av patientens kroppsliga identitet i hälso- och sjukvården

Finländska medborgare åtnjuter grudlagsskydd för bl.a. sitt liv och sin personliga frihet. Regeringsformen nämner däremot inte den kroppsliga integriteten som skyddsobjekt. Man bör dock kunna hävda att det krävs stöd i lag för att myndighet skall ha rätt att inkräkta på medborgares kropp. Hälso- och sjukvård förutsätter samtycke av patienten som i normala fall också är berättigad att vägra underkasta sig vård.

Tore Modeen

Lääkäriliitto luopui ammatinharjoittajia koskevista palkkiosuosituksistaan

Kilpailunrajoituksia koskevaa lainsäädäntöä on viime vuosina uudistettu nopeasti. Vuodelta 1973 peräisin oleva laki taloudellisen kilpailun edistämisestä (423/73) kumottiin 1.10.88 lukien silloin uudenaikaisella kilpailunrajoituksista annetulla lailla (709/88), joka oli voimassa viime elokuun loppuun asti. Nopea lainsäädännöllinen kehitys muissa pohjoismaissa ja taloudellista yhdentymistä koskeva kehitys Euroopassa olivat ensisijaisia syitä uuteen kilpailunrajoituksista annettuun lakiin (480/92). Uusi laki astui voimaan 1.9.92 kuitenkin siten, että lain 6 pykälä:ää, joka koskee mm. Lääkäriliiton antamia palkkiosuosituksia, sovelletaan vasta 1.3.93 lukien.

Työttömyysturva kiinnosti

Lääkäriliitto järjesti lokakuun loppupuolella ensimmäisen työttömyysasioita koskevan jäsenillan, johon osallistui nelisenkymmentä nuorta lääkäriä. Tilaisuudessa esiteltiin lääkärien tulevia työllisyysnäkymiä kotimaassa ja Euroopassa sekä annettiin tietoa liiton työttömyyskorvauksesta ja työnvälityksestä. Työttömyysturvaa koskeva tieto koetaan yhä tarpeellisemmaksi jäsenistön keskuudessa.

Terveydenhuollon ammattilaisilla eettinen vastuu suhteessa potilaisiin ja suhteessa yhteiskuntaan

Lääkärien ammattietiikan peruspilari, Hippokrateen vala, on yli 2 000 vuotta vanha. Sen periaate yksilön palvelemisesta on kuitenkin taloudellisen niukkuuden aikana murtumassa, kun yksilön hyvää on punnittava yhteisön hyvää vasten. Yhä uusia ammattietiikan kysymyksiä synnyttää myös lääketieteen ja teknologian nopea kehitys. Pohdintoja ammattietiikan perusteista ja käytännöstä esitettiin 19. lokakuuta Suomen sairaanhoitajaliiton ja Lääkäriliiton yhteisessä seminaarissa Etiikka ja laadunvarmennus potilaan hoidossa.

Kunnallislääkärit - Kommunala läkare ry:n toimintakertomus 1991-92

Yhdistyksen jäsenmäärä oli toimintavuoden lopussa 2 146. Jäsenistä oli 51 % miehiä ja 49 % naisia. Eläkkeellä olevia ja jäsenmaksusta vapautettuja jäseniä oli 138 ja äi- tiys/isyysloman johdosta alennetun maksun suorittavia 42. Terveyskeskuksissa toimi vuoden 1992 alussa noin 3 150 lääkäriä orientoivan vaiheen lääkärit mukaan lukien.

FINSTAR-potilastietojärjestelmä

Kirjoitussarja lääkärin työtä helpottavista tietokoneohjelmista jatkuu FINSTAR-potilastietojärjestelmän esittelyllä. Sarjan ensimmäinen kirjoitus ilmestyi numerossa 19-20/92.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä