...eikä polymyosiittiin eikä dermatomyosiittiin

Idiopaattisista tulehduksellisista lihassairauksista poly- ja derma-tomyosiitit, harvinaisuudestaan huolimatta, ovat tavallisimpia. Potilailta voidaan osoittaa mm. aktivoituneita B- ja T-lymfosyytte- jä, autoimmuunikomplekseja ja komplementtia. Ajatus taudin parantamisesta näitä veressä kiertäviä elementtejä poistamalla on luonnollinen, ja tapausselostukset ovatkin antaneet ymmärtää, että plasmanvaihto ja leukafereesi auttavat näihin invalidisoiviin tauteihin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kampylobakteeri on vieläkin huonosti tunnettu patogeeni

Kampylobakteeri lienee aiheuttanut ripulitauteja kautta aikojen, mutta se opittiin eristämään vasta 1970-luvulla. Tällä hetkellä se on yksi yleisimmin eristetyistä suolistopatogeeneista. Joissain laboratorioissa Suomessakin sitä eristetään jopa enemmän kuin salmonelloja.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Radiojodi ei aiheuta leukemiaa

Tähänastiset tutkimukset eivät ole tukeneet ajatusta, että radiojodi (131I) aiheuttaisi leukemiaa, mutta näissä tutkimuksissa ei ole ollut täsmällisiä altistustietoja. Asiaan tulee nyt korjaus, kun ruotsalaisen monikeskustutkimuksen tulokset ovat nähneet päivänvalon.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkärin vahingonkorvausvastuu

Potilasvahinkolaki on edelleen supistanut lääkärien henkilökohtaista vahingonkorvausvastuuta ammatissaan. Käytännössä lääkärille ei lain voimaantulon jälkeen ole yhdessäkään tapauksessa määrätty korvausvelvollisuutta, sillä ehdoksi asetettua tahallista tai törkeää tuottamusta ei ole todettu. Potilasvahinkovakuutus on osoittautunut tehokkaaksi ja kaikille osapuolille edulliseksi järjestelmäksi. Vahingonkorvauslaki on menettänyt potilasvahinkojen käsittelyssä merkityksensä, vaikka sitä edelleen voitaisiin niihin soveltaa. Myös rikossyytteet lääkäreitä vastaan ovat vähentyneet aikaisemmista vuosikymmenistä. Hallitusmuotomme määrää että "jokainen, joka on kärsinyt...vahinkoa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen tahi laiminlyönnin kautta, olkoon oikeutettu vaatimaan virkamiestä...korvaamaan vahingon..."(93 pykälä 2 mom.) Virkamiehen korvausvastuu oli kauan voimassa ensisijaisena, kunnes vahingonkorvauslaki (1974:412) määräsi työnantajalle ensisijaisvastuun ja virkamiehelle jäi vain toissijanen vastuu.

Tore Modeen

Näkövammarekisteri kerää tietoa tutkijoiden ja suunnittelijoiden käyttöön

Vuodesta 1983 toiminut näkövammarekisteri on yksi sosiaali- ja terveyshallituksen valtakunnallisista henkilörekistereistä. Sen käytännön ylläpidosta vastaa Näkövammaisten Keskusliitto ry. Silmälääkäreillä ja silmätautien hoitoyksiköillä on lakisääteinen velvoite antaa todetusta näkövammasta ilmoitus rekisteriin. Tätä nykyä tiedot on saatu noin 12 000 näkövammaisesta, ja rekisteröintiä pyritään tehostamaan ja tarkentamaan mm. uuden rekisteröintilomakkeen avulla. Näkövammarekisteri julkaisee tilastoja näkövammaisuudesta ja tukee alan tutkimusta. Se on myös mukana pohjoismaisessa tilasto- ja tutkimusyhteistyössä.

Sirkka-Liisa Rudanko Leila Laatikainen

Innovatiivisuus terveydenhuollon läpäisevänä normina

Olemme aikaisemmissa kolumneissamme esittäneet, että kilpailu markkinoilla on keksivä, uutta luova prosessi ja että kilpailun kieltäminen riistää kuluttajilta kilpailun tuottamat, kenenkään edeltä ennakoimattomat uudet ideat ja hyödyt. Mielestämme väite, jonka mukaan tasa-arvon edistämiseksi julkisen terveydenhuollon on toimittava kaikkialla samalla tavoin, on kestämätön eikä se palvele enää suomalaisten perimmäisiä intressejä. Suomalaiset ansaitsevat tulla nykyistä paremmin kohdelluiksi.

Risto Harisalo Timo Korhonen

Lääkärien työtilanne huonontunut nopeasti syksyn kuluessa

Elokuun lopussa työvoimatoimistojen kirjoissa oli yhteensä 206 työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunutta lääkäriä. Syyskuun lopussa määrä oli kasvanut 263:een, näistä 50 erikoislääkäreitä.

Lama tai kateus eivät kaada omalääkärijärjestelmää

Väestövastuujärjestelmä laajenee yhä useampaan terveyskeskukseen ja tällä hetkellä sen piiriin kuuluu jo lähes puolitoista miljoonaa suomalaista. Omalääkäritoiminnan ansiosta tyytyväisyys terveyskeskusten palveluihin on parantunut, jonot ovat poistuneet ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset laskeneet. Pelkoa järjestelmän romuttumisesta ei ole, vaikka kateus lääkärien palkkakehitystä kohtaan onkin saanut muutaman kunnan harkitsemaan väestövastuutoiminnasta luopumista, sanoo järjestelmää alusta alkaen luomassa ollut Lääkäriliiton apulaisneuvottelupäällikkö Mikko Kangas.

Valtionosuusuudistuksen pelisääntöjä pohdittiin

Ensi vuoden alussa voimaan tuleva valtionosuusuudistus aiheuttaa terveydenhuoltoon rajuja muutoksia, joiden vaikutuksia kärjistää vaikea taloudellinen tilanne. Kuitenkin monet uudistukseen liittyvät periaatteet ovat edelleen sopimatta kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken, ilmeni Lääkäriliiton johtaville lääkäreille järjestämässä seminaarissa 8.10.92. Mistä erikoissairaanhoidon palvelut jatkossa hankitaan, kuka päättää palvelujen käytöstä ja missä määrin potilas voi vaikuttaa hoitopaikkansa valintaan, on edelleen varsin epäselvää.

Uudet työntekijät TEL-järjestelmään 1.1.1993 lukien

Kuntien eläketoimikunnassa on saavutettu periaatteessa yksimielisyys siitä, että ensi vuoden alussa ja sen jälkeen kuntien palvelukseen tulevat työntekijät ansaitsevat tulevaa eläkettään TEL-järjestelmän mukaisesti. TEL-järjestelmässä yleinen vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Täysi 60 %:n tavoitetaso saavutetaan 40 vuodessa ja vuotuinen eläkekarttuma on 1,5 %.