Oletteko saamassa kiinnostavia asiantuntijavieraita?

Onko yhdistyksenne tai laitoksenne saamassa ulkomaisia asiantuntijavieraita, joiden luentoaiheet voisivat herättää mielenkiintoa laajemminkin?

Toimittanut Timo Klaukka

Vastine ja jatkohaaste nuorten kollegojen työllistämistalkoisiin

Jo keväällä 1993 sovimme, että kukin vuorollamme pidämme virkavapaata työllistääksemme nuoren kollegan ja toipuaksemme kesän päivystysrasituksista. Ensimmäinen meistä alkaa vapaansa 1.10.1993.

Turun synnytys- ja kätilöoppilaitos

Kätilöiden koulutus Suomea varten oli Ruotsissa 1700-luvun loppupuolella kovin vähäistä. Sisämaan suomenkielisellä maaseudulla ei ollut koulutettuja kätilöitä juuri lainkaan, mutta kaupungeissa ja rannikon ruotsalaisalueilla tilanne oli parempi. Suuressa osassa maata oltiin yhä itseoppineiden lapsenpäästäjien eli "viisaiden vaimojen" varassa. Synnytys päättyi melko usein synnyttäjän, lapsen tai molempien menehtymiseen, mutta sitäkin pidettiin vain tavanomaiseen elämänmenoon kuuluvana. Suomessa kuoli lapsivuoteeseen 1800-luvun alussa vuosittain keskimäärin 1,5 % kaikista synnyttäjistä. Lapsista syntyi kuolleena noin 4 %. Epäilemättä ainakin osa synnyttäjistä ja lapsista olisi voitu pelastaa koulutettujen kätilöiden avulla.

Katuterapian perusteet

Katuhoitoon pääsee ilman lääkärin lähetettä. Hoitoonoh-jautuminen tapahtuu useimmiten kunnallisesta sosiaali- ja terveystoimesta. Edeltäviä hoitomuotoja voivat olla mm. erityyppiset mielisairaalat, vanhainkodit, kehitys-vammahoitolaitokset, alkoholistiparantolat ym. marginaaliryhmien hoitoon perehtyneet instanssit. Hyvin harvoin nähdään tapauksia, joissa katuhoitoon olisi tultu suoraan yksityisistä hoitosuhteista.

Nimityksiä

Turun yliopistollisen keskussairaalan keuhkosairauksien klinikan apulaislääkärin virkaan LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Anne Böök 1.9.93- 31.10.94 (hakijoita 7).

Laillistetut lääkärit

Laura Maaria Airas, Minna Susanna Cecilia Kauhanen, Jan Peter Knaster, Hans Gunnar Lindroos, Heidi Maarit Murtomäki, Tiina Anneli Pärssinen

Erikoislääkärin oikeudet

Tuovi Helena Hakala, silmätaudit; Kimmo Juhani Mattila, sisätaudit

Suppeat erikoisalat

Seija Elisa Grénman, gynekologinen sädehoito (naistentaudit ja synnytykset); Juha Kalevi Kalske, ortopedia ja traumatologia (kirurgia)

Väitelleitä

LL Matti Juhani Varpula, Ultra low field (0.02T) magnetic resonance imaging of the female pelvis (diagnostinen radiologia), Turun yliopisto.

10.9.1993 Tupakkalaki tiukentuu

Jos tupakka tänä päivänä pyrkisi uutena tuotteena markkinoille, sille ei myrkyllisyytensä vuoksi missään tapauksessa myönnettäisi myyntilupaa. Joka vuosi 7 000 tupakoitsijaa kuolee Suomessa tupakkaperäiseen sairauteen keskimäärin viisi vuotta ennen aikojaan. Tupakka on myös pahimpia ympäristömyrkkyjämme, sillä vuosittain 50-60 tupakoimatontakin ihmistä kuolee tupakkaperäiseen syöpään. Työpaikoilla vielä 825 000 suomalaista joutuu tahtomattaan hengittämään tupakansavuista ilmaa. Työnantajalle tupakoiva työntekijä tulee kanadalaistutkimuksen mukaan selvästi kalliimmaksi kuin tupakoimaton, osin työn huonomman tuottavuuden vuoksi. Pahimmillaan tupakansavulle altistuminen työpaikalla, esimerkiksi ravintolatyöntekijöillä, on keuhkosyövän vaaran vuoksi yhtä suuri työturvallisuusriski kuin bentseeni, asbesti ja arseeni.