Pienen intraduktaalisen rintasyövän hoito

Lisääntyneen mammografian käy-tön seurauksena intraduktaalisia (in situ) rintasyöpiä löytyy ny- kyään enemmän kuin aiemmin. Näiden syöpien (tai ehkä oikeammin syövän esiasteiden) ennuste on yleensä hyvä. Hoidot sen sijaan ovat vaihdelleet paikallisesta poistosta mastektomiaan ja bilateraalisen syövän vaaran takia jopa bilateraaliseen mastektomiaan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Vankomysiiniä suoraan paksusuoleen

Sveitsiläiset kollegat raportoivat mielenkiintoisen tapauksen, jossa hankala pseudomembranoottinen koliitti hoidettiin suoraan paksusuoleen annostellulla vankomysiinillä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Ei vain kana vaan myös muna

Englannissa osoitettiin muutama vuosi sitten Salmonella enteritidis PT4-serotyypin aiheuttaman infektion leviävän ravinnoksi käytetyn kanan ja munien välityksellä. Tapaus-verrokkitutkimuksen perusteella löysäksi keitettyjen munien syönti havaittiin jopa kanaa suuremmaksi riskitekijäksi.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Kahdeksas pandemia?

1800- ja 1900-luvuilla on maailman yli levinnyt seitsemän kolerapandemiaa, joista me suomalaisetkaan emme ole jääneet täysin osattomaksi. Viimeinen pandemia alkoi 1960 Aasiasta, levisi yli koko maailman - tosin teollistuneita maita karttaen - ja istuu edelleen sitkeästi Etelä-Amerikassa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Mitokondrioiden geenivirheet

Jokainen solumme sisältää satoja mitokondrioita, joiden pääasiallinen tehtävä on soluhengitys: tuottaa ravintoaineista solulle hapen avulla energiaa. Mitokondrioiden toiminnassa on runsaasti piirteitä, jotka viittaavat niiden bakteerialkuperään. Ilmeisesti esihistoriallinen anaerobinen solu pyydysti happea käyttävän bakteerin solulimaansa, ja evoluution myötä tästä bakteerista kehittyi soluorganelli, mitokondrio.

Kalsiumin, PTH:n ja D-vitamiinin homeostaasi ja krooninen munuaisten vajaatoiminta

Munuaisten toiminnan huononemiseen liittyy väistämättä erilaisia metabolisia ja hormonaalisia muutoksia. Jo munuaisten vajaatoiminnan varhaisessa vaiheessa muutokset elimistön fosfaatin ja kalsiumin aineenvaihdunnassa saavat aikaan ketjureaktion, joka johtaa liialliseen lisäkilpirauhashormonin (PTH) eritykseen eli sekundaariseen hyperparatyreoosiin. Hyperparatyreoosilla on hyvin keskeinen asema munuaistautiin liittyvän luutaudin kehittymisessä. Lisäksi se haittaa myös monien muiden elinten toimintaa ja saattaa vaikuttaa munuaistaudin etenemiseen. Siksi hyperparaty- reoosin estolla ja hoidolla on tärkeä merkitys uremiaa sairastavien potilaiden hoidossa.

Iän ja mikroympäristön vaikutus sympaattisiin hermosolusiirrännäisiin

Hermokudossiirto on menetelmänä uusi ja tärkeä neurobiologinen tutkimusmenetelmä. Siirrännäistutkimus tarjoaa uuden tavan selvittää neurobiologian perusilmiöitä: hermoston kehitystä, kasvua ja neuraalisia kasvutekijöitä sekä vanhenemiseen ja hermovaurioon liittyviä muutoksia in vivo -olosuhteissa. Tutkimuksen merkittävyyttä lisää mahdollisuus neuraalisten siirrännäisten avulla löytää keino korjata trauman tai hermostoa rappeuttavien sairauksien aiheuttamaa hermokudoksen menetystä. Pisimmälle, aina kliinisiin kokeiluihin asti, tutkimus on edennyt Parkinsonin taudin kohdalla. Muista sairauksista, joihin neuraalisia siirteitä on kokeiltu, esimerkkeinä mainittakoon Alzheimerin tauti ja akuutti selkäydinvamma, tosin näissä tautimalleissa alustavat tulokset koe-eläimillä eivät ole olleet yhtä lupaavia kuin Parkinsonin taudissa. Aiemmissa tutkimuksissa siirtokudoksena on perinteisesti käytetty aikuisen ja nuoren koe-eläimen sympaattista hermokudosta, sikiömateriaalia tai soluviljelmissä kasvatettuja soluja. Vanhojen hermosolujen menestymistä siirrännäisinä ei juurikaan ole tutkittu, vaikka valtaosa neurodegeneratiivisista sairauksista kohdistuukin vanheneviin hermosoluihin.

Propofolin ja alfentaniilin soveltuvuus anestesiaan lapsilla

Työssä selvitettiin propofolin, uusimman suonen sisäisesti annettavan nukutusaineen, ja alfentaniilin, lyhytvaikutteisen kipulääkkeen, soveltuvuutta anestesian aloitukseen ja ylläpitoon lasten kita- ja nielurisaleikkauksissa. Kaikki tutkitut 437 1-10-vuotiasta lasta saivat esilääkkeeksi suun kautta midatsolaamia 0,5 mg/kg ja atropiinia 0,03 mg/kg. Anestesian aloituksessa tutkittiin propofolin aiheuttamaa ruiskutuskipua, pulssi- ja verenpainemuutoksia ja intubaatio-olosuhteita ilman lihasrelaksantteja. Anestesian jälkeistä toipumista arvioitiin toipumisaikojen ja tasapainolevyn avulla. Lisäksi työssä selvitettiin mahdollisia syitä tajuttomuuteen midatsolaamin ja erytromysiinin samanaikaisen käytön jälkeen.

Painepuristushoitolaite nopeuttaa posttromboottisen haavan paranemista

Tutkimus jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan uusi jaksottainen painepuristushoitolaite, joka on kehitetty Suomessa viime vuosien aikana. Toisessa osassa käsitellään painepuristuslaitteen vaikutusta imu-nestekiertoon sekä posttromboottisen arpialueen ihon mikroverenkiertoon. Lisäksi tutkitaan säärihaavan paranemisnopeutta käytettäessä uutta painepuristushoitolaitetta.

Lääkemarkkinointiin uudet ohjeet

Lääketeollisuusliitto on hiljattain hyväksynyt lääkemarkkinointia koskevat uudet ohjeet, jotka aiheuttavat muutoksia sekä lääkkeiden yleisömainonnan että terveydenhuoltohenkilöstölle tarkoitetun markkinoinnin valvontaan.

Toimittaneet Timo Klaukka, Pekka Eränkö, Pirkko Paakkari