76420 osumaa

Liikaa kirjoja, liian vähän lääketieteellisiä lehtiä

New England Journal of Medicinen päätoimittaja Jerome P. Kassirer referoi pääkirjoituksessaan oman lehtensä artikkelia, jossa oli selvitetty medisiinariopiskelijoiden lukutottumuksia. Opiskelijat ostavat kyllä kirjoja, mutta lukevat niitä odotettua vähemmän. Sen sijaan päätoimittajan pettymykseksi lääketieteellisiä lehtiä ei lueta juuri lainkaan. Eikä lehtien lukemisesta puhuta edes opetuksessa. Miksi opiskelijoiden sitten pitäisi lukea enemmän lehtiä?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Dermatomyosiitin ja polymyosiitin syöpäriski

Jo vuosisatamme alussa esitettiin, että poly- ja dermatomyosiitteihin liittyy suurentunut syöpäriski, ja käypää hoitoa on ainakin dermatomyosiittipotilaiden tutkiminen ja seuranta juuri syöpää silmällä pitäen. Arviot syövän tavallisuudesta ja siitä, mitkä syövät olisivat erityisen seulottavia, käyvät kuitenkin pahasti ristiin, koska näitä kollagenooseja sairastavia potilaita on niin vähän, että kunnon tilastoja on ollut vaikea tuottaa. Siihen on kuitenkin pystytty Karolinskassa, jossa selvitettiin 788 poly- tai dermatomyosiittia vuosina 1963-83 sairastaneen potilaan sairastuvuus ja -kuolleisuus syöpään. Verrokkeina käytettiin tervettä väestöä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkärin onni on käyttää uutta teknologiaa

Australialaiset tutkijat raportoivat löytäneensä eräältä aids-potilaalta tuberkuloosibasillin, joka ei kasvanut ponnisteluista huolimatta primaaristi tavanomaisilla kiinteillä elatusaineilla. Tutkijat käyttivät kuitenkin onnistuneesti Bactec-nimistä liuosmaista elatusainetta mitä ilmeisimmin automaattisessa inkubaattorissa eristäessään tämän Mycobacterium tuberculosis -bakteerin. Potilaalla oli tuberkuloosiin sopivia kliinisiä oireita, thorax-kuvassa keuhkoinfiltraatti ja hän sai adekvaatin tuberkuloosin hoidon.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Salmonellatutkimuksiin uusi työnjako ja vastauskäytäntö

1.7.1992 lähtien Kansanterveyslaitoksen salmonellakeskus ei enää tyypitä kaikkia ulkomailla alkunsa saaneiden salmonellainfektioiden aiheuttajia. Pääosa tyypityksistä tehdään tulevaisuudessa muissa mikrobiologisissa laboratorioissa. Monista harvinaisista salmonelloista ilmoitetaan tarkan serotyypin sijasta seroryhmä. Tartuntatauti-ilmoituksessa käytetään tartunnanaiheuttajasta sitä nimeä, jonka tyypityksen suorittanut laboratorio on sille antanut.

Matti Jahkola Anja Siitonen Sirkka Kontiainen Olli-Veikko Renkonen

STH:n opintoapurahat

Sosiaali- ja terveyshallituksella on mahdollisuus myöntää apurahoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ulkomailla tapahtuvaa jatko- ja täydennyskoulutusta sekä alan erityiskysymyksiin tutustumista varten. Tätä apurahaa ei ole kuitenkaan tarkoitus käyttää alan kongresseihin ja muihin kokouksiin osallistumiseen eikä myöskään tieteelliseen tutkimustyöhön. Opintoraha on tarkoitettu käytettäväksi sellaiseen koulutukseen, jota ei ole mahdollista saada kotimaassa ja jolla voidaan katsoa olevan hyötyä suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiselle. Opintorahaa myönnetään pääasiassa matkakustannuksiin ja kurssimaksuihin. Opintorahoista päätetään sosiaali- ja terveyshallituksessa tammikuun lopussa, toukokuun alussa, elokuun lopussa ja marraskuun alussa. Ohjeita ja hakemuslomakkeita voi tilata sosiaali- ja terveyshallituksesta toimistosihteeri Terttu Roihalta, puh. (90) 3967 2089, tai toimistovirkailija Liisa Sausolta, puh. (90) 3967 2077.

Ulkomaalaisen oikeus saada sairaanhoitopalveluja Suomessa

Suomessa tilapäisesti oleskelevan ulkomaalaisen oikeus saada kiireellisen sairaanhoidon palveluja on lakisääteisesti turvattu. Jos hoidon tarve ei ole kiireellinen, hoitoon ottava lääkäri joutuu punnitsemaan paljon tarkemmin hoitoon oton perusteita. Mitkä ovat ulkomaalaisen potilaan oikeudet ja mitkä ovat hoitolaitoksen velvollisuudet näissä tapauksissa? Miten määritellään kiireellinen, välitön, välttämätön ja maassa syntynyt hoidon tarve? Suomessa tilapäisesti oleskelevien ulkomaalaisten hoidosta ja siihen liittyvästä maksuliikenteestä kaivattaisiin nykyistä selkeämpää ohjeistusta.

Mauno Konttinen Ilkka Kauppinen

Euroopan yhdentymisen vaikutus eläketurvaan

ETA-sopimuksen yhteydessä tulee voimaan myös siihen liittyvä EY:n asetus eri maiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta. Asetus mahdollistaa työvoiman vapaan liikkuvuuden säätämällä ETA-maiden kansalaisille katkeamattoman sosiaali- ja siten myös eläketurvan heidän siirtyessään sopimusmaasta toiseen. Henkilön eläketurva on sen maan lakien mukainen, jossa hän kulloinkin tekee työtä. Muuttaessan maasta pois hän säilyttää hankkimansa etuudet, ja ne yhdistetään hänen tulevaan eläkkeeseensä.

Katriina Alaviuhkola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030